Tekoälytyökalut osakeanalyysin apuna - Köyhän miehen analyysitalo?

Opi sijoittamaan
, ,
1

Haluaisin kuulla muilta osakepoimijoilta kokemuksia tekoälytyökalujen hyödyntämisestä analyysin tekemisessä.

Itse olen aiemmin käyttänyt ChatGPT:tä kysyäkseni spesifejä asioita, kuten yritysten kilpailijoista, markkinasta tai tuotteiden eroista kilpailijoihin nähden. Nyt kun tekoälytyökaluihin on tullut mukaan Deep Research (syvätutkimus) -toimintoja, olen alkanut testata, miten ne suoriutuvat hieman hähmäisemmistä kysymyksenasetteluista.

Deep Research toimii siten, että tekoäly laatii ensin tutkimussuunnitelman, jossa se listaa erilaisia näkökulmia ja osa-alueita, joiden pohjalta analyysiä lähdetään tekemään. Tutkimussuunnitelmaa voi halutessaan täydentää ennen kuin tekoäly alkaa varsinaista tutkimustyötä. Analyysin aikana tekoäly käy läpi tyypillisesti ainakin kymmeniä eri verkkosivustoja ja muita lähteitä, kuten videoita ja PDF-tiedostoja. Lopputuloksena syntyy yhteenveto löydöksistä lähteineen. Luonnollisesti näitä analyysejä ei kannata pitää täytenä totuutena ja niihin on hyvä suhtautua kriittisesti, mutta ne toimivat mielestäni hyvin oman analyysin pohjana.

Olen testannut ChatGPT:n maksullista versiota, Grok 3:a ja Geminin maksullista versiota. Tähän mennessä kokemukseni perusteella Gemini ja Grok ovat suoriutuneet osakeanalyysistä parhaiten. ChatGPT:n analyysi kestää usein pitkään, mutta siitä huolimatta se ei tunnu pääsevän kunnolla sisään esimerkiksi taloudellisiin tiedotteisiin tai YouTube-videoihin.

Millaisia kokemuksia muilla on? Onko esimerkkejä hyvistä prompteista analyysin tekemiseen tai muita hyviä niksejä?

Ohessa esimerkki Nexstimin analyysistä, jonka suoritti Gemini.

Nexstim Gemini.pdf (373,1 Kt)

9 tykkäystä
2

Tekoäly ja toimari.https://www.linkedin.com/posts/tecnotree-corporation_aileadership-agenticai-ethicalai-activity-7309897199524503552-fvgM

3

Itse olen käyttänyt tutkimus assistenttina https://notebooklm.google/.

Tänne siis pitää itse ladata esim osavuosikatsaukset tai antaa nettiosoitteita, mutta omaan tarpeeseen toimii kun haluaa koostaa monien vuosien materiaalista tietoa. Itsellä toimii paremmin kuin vain chatgpt:n prompti

3 tykkäystä
4

NotebookLM on kyllä myöskin ihan näppärä työkalu. Sen osalta itselle tulee vaan helposti mieleen tutkimuksen biasoituminen, sillä siinä tutkimusta tulee ohjattua itse aika vahvasti ladatun materiaalien ja nettiosoitteiden pohjalta.

NotebookLM:n tarjoama analyysin pureskelu podcastin muotoon on kiva toiminnallisuus. Tuossa Geminin Deep Researchissa on myöskin se, mutta sitä ei ole tullut vielä kokeiltua.

1 tykkäys
5

Listan jatkeeksi nostaisin oman askarteluni:

Työkalun ideana on yhdistää eri talousraporttien lähteitä ympäri maailmaa yhden portaalin alle, josta niitä voi kätevästi tutkailla joko AI-tiivistelmien avulla tai suoraan dokumentteja selailemalla. Ominaisuutena on myös bulkkilataukset, joilla voi napata esimerkiksi yhden yhtiön kaikki osarit ja vaikkapa syöttää ne NotebookLM:lle tausta-aineistoksi.

Alla esimerkkinä tiivistelmä Canatun perjantaisesta tilinpäätöstiedotteesta:

6 tykkäystä
6

Hesarin jutussa Suomalainen tähtisijoittaja ennustaa, että pahempaa on edessä – Tänne hän laittaa nyt omat rahansa | HS.fi tuli vastaan Finchat.io palvelu. Testailin vähän tuota ilmaista versiota ja vaikutti ihan näppärältä työkalulta analyysin tueksi.

3 tykkäystä
7

Talouselämässä on juttu tekoälystä sijoittajan apuna. Haastateltu paria sijoittajaa, toimittaja pyytää AI:lta ehdotuksia buffetmaisiksi Hesuli-poiminnoiksi ja pohdittu AI:n hyödyllisyyttä ja mihin se ei päde.

Noin yleisesti näiden kahden sijoittajan näkemys on, että AI on oiva aputyökalu, mutta jo sen käyttö, tulosten verifiointi ja muut vaativat koko joukon omaa ajatustyötä. Se on sijoitusrenki, muttei -isäntä, joka sanelee poiminnat.

Jutun antia on tiivistetty hyvin tuohon alla olevaan kuvakaappaustaulukkoon, josta näkee mihin AI pystyy ja mihin se ei pysty sijoittajan apulaisena. Kannattaa vilkaista.

Omia tähänastisia kokemuksia ovat mm:

a) Osakepoimijan unelma? Indeksöijien apuri? Hermoilijan helpotus?

AI helpottaa tietojen etsintää, vertailua yms. niin paljon, että osakepoimintaan liitetty työn määrä ja sen myötä vaivalloisuus vähenee rutkasti. Nimenomaan suurinta etua saa osakepoiminnassa, jossa tavallisesti tietomäärä perusteellisessa fundan ruodinnassa aikamoinen. Silti kyllä indeksi- tai rahastosijoittajakin tukea saa, kun pohtii esim. mikä maa tai ala voisi olla kohteena. Mitä suurimpi pulma sijoittajan tunteiden hallinta on, sitä enemmän AI:sta on potentiaalisesti apua kylmien perustietojen esittelijänä.

b) “Sitä saa mitä tilaa”

Tekoälyn antamat tulokset ja suunta ovat kovin riippuvaisia mitä sinne syöttää. Promptauksesta tulee oma taiteen ja työn lajinsa…Lisäksi kun paree tarkistaa tietoja, niin mikään lepokotilaite sijoittajalle AI ei ole myöskään sen syöttämien tulosten näkökulmasta.

c) Alussa eniten, loppua kohti vähiten

Tietoraakamassojen käsittelyssä, multippelipyörityksissä ja muussa perustiedon käsittelyssä ja etsimisessä AI-apuri on hyödyllisimmillään. Mutta mitä enemmän sijoitusprosessissa edetään, niin oman aivon rooli korostuu. Sen viimeisen päätöksen eli osta tai myy tekeminen yksin AI:n sylkäisyn perusteella olisi aika urheilua.

d) AI:n heikkouksia

Usein tekoälyllä on esimerkiksi vaikeuksia hahmottaa eri seikkojen keskinäisiä painoarvoja ja merkitystä. Jos ei ennestään tunne alaa tai yhtiötä, niin AI:n tekstit näyttävät ihan ok:lta. Mutta jos tuntee vaikkapa yrityksen munaskuita myöten, niin näkee, että kuinka keinoaivon tuottamassa kirjoituksessa on usein sinne päin-ajatuksia. Hankala yhtälö voi olla, jos yhtiö on harrastanut esimerkiksi ns. luovaa kirjanpitoa kaunistellen lukuja ja AI:n aivot eivät yleensä näiden kuvioiden ymmärtämiseen riitä. Tekoäly ei kykene etenkään joidenkin laadullisten tekijöiden kunnolliseen arviointiin. Miten se pystyisi antamaan luotettavan arvion esim. johdon uskottavuudesta?

Ja voihan asian tiivistää sitenkin, että jos tekoäly antaisi jonkin ehdottoman edun sijoittamisessa, niin joka Jannu ja Mimmi olisi jo ottanut hatkat hommistaan ja promptaisi päivätyökseen. Eipä taida moni olla tällä tiellä:)

Ps. Ne buffemaiset Hesulipoiminnat olisivat Sampo, Kone ja Elisa. Itse en näistä olisi Buffet-ajattelussa ottanut Elisaa, koska vallihauta haperoitumassa.

IMG_4440
IMG_44401920×2560 587 KB

4 tykkäystä
8

Tekoälystä on muissakin ketjuissa, mutta en löytänyt tällaista, jolle nähdäkseni olisi tilausta. Varmaan valtaosa meistä mittelee nykyään näkemyksineen ja sijoitusideoineen tekoälyn kanssa, kysellään markkinoista, yhtiöiden kilpailijoista, tuloskehityksestä, tulevaisuuden näkymistä yms. Usein erityisesti ulkomaisissa yrityksissä tekoäly tuntuu auttavan nopeasti eteenpäin, kun haluaa ymmärtää, millaisista yrityksistä ja markkinoista on kysymys.

Omat kokemukseni ovat, että tekoälyiltä tulee erittäin hyviä ja luokattoman huonoja vastauksia sekä kaikkea siltä väliltä. Käytän tätä nykyä lähinnä Geminin Pro -palvelua ja Grokin maksutonta palvelua, ja niiden vastaykset ovat usein kovinkin erilaisia. Niinpä hyödynnän niitä myös siten, että kyseenalaistan yhden tekoälyn vastauksia toisen tekoälyn vastauksilla yms. Olen ollut eniten yllättynyt siitä, miten kertakaikkisen vääriä ja harhaanjohtavia tietoja ja näkemyksiä maksullinen Gemini Pro on antanut, se näkyy juuri päivittyneen Gemini Pro 3 -versioon, vielä äsken oli mielestäni 2.5-versio. Maksuton Grok päivittyi juuri versioon 4.1.

Olen saanut vaikutelman, että Grok antaa nimenomaan pörssisijoitusten pohdiskelujen suhteen ajantasaisempaa ja vähemmän väärää tietoa kuin Gemini. Kiinnostaisi tietää kanssasijoittajien näkemyksiä: mitä tekoälyjä käytätte ja millaisia kokemuksia niistä on tullut? Onko joitain selkeitä suosikkeja, ja miksi ne ovat suosikkeja? Tarvitseeko maksullista versiota, vai onko maksuton palvelu kyllin hyvä?

5 tykkäystä
9

Tällainen palsta on foorumilla jo olemassa tekoälytyökalut-otsikolla. Ehkä @Sijoittaja-alokas yhdistää nämä?

3 tykkäystä
10

Moi!

Kiitos huomiostasi! :slight_smile:

Siirsin tänne, tuli varmaan oikeaan paikkaan?

2 tykkäystä