Kyllä, mutta samoja markkinoita voisi kuvitella kilpalijoidenkin havittelevan. Visma on vielä aika montaa kertaa isompi kuin Easor.
Suomessa ollaan monessa suhteessa edelläkävijöitä esim. rajapinnat Verohallinnon järjestelmiin vrt. joissain maissa täytellään vielä blankkopapereita. Jos lohduttaa: melkein jokaisesta Suomessa olevasta taloushallintojärjestelmästä on kokemusta ja edelleen alalla mukana. Voin siten väittää, että jonkun verran asioista tiedän.
Samat sanat, kokemusta löytyy. Tilitoimistot ei todellakaan helpolla vaihda ohjelmaa, nimenomaan sen takia kun joudutaan perehdytys tekemään sekä henkilökunnalle, että asiakkaille. Järjetön työ. Eli vaikea easorin on tulla tilitoimistojen suosikiksi.
Markkinaosuudet ja suosituimmat ohjelmistot tilitoimistoilla (2025–2026):
Procountor (Finago): Selkeä markkinajohtaja (22 %).
Asteri: Vahva haastaja, markkinaosuus n. 18 %.
Fennoa, Netvisor, Visma Fivaldi
Muut toimijat: Esimerkiksi Emce, Lemonsoft ja Heeros Sijoittuuko Easor sitten tähän kategoriaan, ei tietoa.
Eikö näille ollut prosentteja?
Voisin kuvitella, että Easor sijoittuu kategoriaan, jossa luetteloidaan ohjelmistoja tilitoimistoille?
Mitä mieltä ollaan, joko nykyarvostuksella Easor tulee kaupan päälle? Minusta alkaa tuntua, että tulee. Yllättyyköhän muut vai yllätynkö minä millaiseen tuloskuntoon Talenom äityy loppuvuonna?
Kovaa on myyntipaine ja varmasti ansaitusti. Jos osingosta vielä yli puolet leikataan niin saa nähdä millainen myyntiaalto siitä seuraa 
Tässä kaikille linkki tuohon Tilisanomien tutkimukseen, mistä @Tilihenkilö keskustelee:
Vastaajat kertovat vastauksissaan:
- Mitä ohjelmistoja he käyttävät ja
- arvionsa siitä, kuinka monelle prosentille asiakaskunnastaan he käyttävät kutakin ohjelmaa.
Yhdistämällä nämä tiedot saadaan tämän kyselyn osoittama ohjelmistojen markkinaosuus vastaajien kirjanpitoasiakkaista. Lukuja tarkastellessa tulee huomioida:
- Kyseessä ei ole euromääräinen markkinaosuus tilitoimisto-ohjelmistojen markkinasta vaan osuus vastanneiden tilitoimistojen kirjanpitäjien loppuasiakasyritysten kappalemäärästä.
- Kysely suunnattiin vain tilitoimistoille, minkä vuoksi markkinaosuuksissa ei ole huomioitu yrityksiä, jotka hoitavat itse kirjanpitonsa.
- Markkinaosuudet on laskettu kyselyssä olleista 13 tilitoimistoille myytävästä ohjelmistosta. Eräät tilitoimistot käyttävät itse kehittämiään ohjelmistoja, joten todellisuudessa kyselyssä mukana olleiden ohjelmistojen osuudet kokonaismarkkinasta ovat tässä esitettyjä pienemmät
- Kysely ei huomioi sitä, kuinka monta asiakasyritystä vastaajalla on. Ohjelmisto, jolla kirjanpitäjä hoitaa paljon pieniä asiakkaita kärsii kyselyssä verrattuna ohjelmistoon, jolla kirjanpitäjä hoitaa muutaman suuren asiakkaan.
- Markkinaosuudeltaan pienempien ohjelmistojen vastaajamäärät ovat varsin pieniä, joten muutokset vastaajamäärässä aiheuttavat vääristymiä markkinaosuuslukuihin
Nämä rajoitukset huomioiden markkinaosuusluvut voidaan kiteyttää seuraavasti:
Mikä on kunkin tilitoimistoille suunnatun kirjanpito-ohjelmiston osuus tilitoimistojen kaupallisilla valmisohjelmistoilla hoitamien asiakasyritysten kappalemäärästä
Nopeasti silmäilin tuota tutkimusta läpi ja yhteenveto-osiosta tuli mielenkiintoisia nostoja.
Keskeiset havainnot:
- Automaatio ja tekoäly ovat jo muuttaneet ja tulevat edelleen muuttamaan taloushallinnon tehtäviä. Rutiinityöt automatisoituvat, jolloin kirjanpitäjän rooli siirtyy yhä enemmän asiantuntijatyöhön, konsultointiin ja asiakkaan neuvontaan.
- Manuaalinen työ vähenee, mutta tarkistuksen, analysoinnin ja poikkeamien hallinnan merkitys kasvaa. Kirjanpitäjä toimii automaation valvojana ja ohjaajana.
- Controller-palveluiden ja liiketoiminnan analyysin tarve kasvaa. Asiakkaat kaipaavat enemmän raportteja, kassavirtaennusteita ja selkeitä graafisia visualisointeja.
- Ammattitaidon ja osaamisen kehittäminen korostuu, erityisesti uusien työntekijöiden kohdalla. Automaatio ei korvaa käytännön osaamista, vaan vaatii ymmärrystä kirjanpidon perusteista ja ohjelmistojen poikkeustilanteista.
- Asiakaspalvelu ja vuorovaikutus korostuvat, kun rutiinit siirtyvät automaatiolle. Kirjanpitäjän rooli muuttuu enemmän yrityksen kumppaniksi ja neuvonantajaksi.
Toivotut kehityssuunnat:
- Lisää automatiikkaa ja tekoälyn hyödyntämistä erityisesti kirjauksissa, täsmäytyksissä ja virheiden tunnistamisessa. Tekoälyltä toivotaan yrityskohtaisuutta ja oppivuutta, ei pelkästään yleisiä ratkaisuja.
- Raportoinnin ja visualisoinnin kehittäminen: Helppolukuiset, graafiset raportit, jotka mahdollistavat pääkirjatasolle asti pureutumisen. Raporttien muokattavuus ja analyysityökalut ovat tärkeitä.
- Ohjelmistojen helppokäyttöisyys ja kustannustehokkuus: Pienet yritykset ja yhdistykset tarvitsevat edullisia, yksinkertaisia ja helposti käytettäviä ohjelmistoja. Ohjelmistojen hinnoittelu koetaan usein liian korkeaksi.
- Integraatiot ja rajapinnat: Ohjelmistojen tulee olla yhteensopivia ja mahdollistaa tiedonsiirto eri järjestelmien välillä. API-rajapinnat ja modulaarisuus ovat toivottuja.
- Tietoturva ja auditoitavuus: AI-ratkaisujen tulee olla läpinäkyviä ja turvallisia, audit trailin ja selitettävyyden merkitys korostuu.
- Käyttökokemus: Vähemmän klikkailua, selkeät toimintavirrat ja personoidut näkymät eri rooleille (kirjanpitäjä, controller, päättäjä).
Haasteet ja kehitystarpeet:
- Automaatio ei ole vielä täysin luotettavaa: Ohjelmistojen automaattiset tiliöinnit ja tekoälyratkaisut vaativat edelleen tarkistusta ja korjaamista. Virheiden tunnistamiseen ja poikkeamien liputtamiseen kaivataan parempia työkaluja.
- Koulutuksen ja perehdytyksen puutteet: Uusien työntekijöiden osaaminen ei kehity riittävästi, jos käytännön työtä ei pääse tekemään ja oppimaan vaiheittain. Pelkona on osaamisen katoaminen ja laadun heikkeneminen.
- Ohjelmistojen monimutkaisuus: Käyttöliittymien ja toimintojen selkeyttä kaivataan, erityisesti pienyrittäjille ja satunnaisille käyttäjille.
- Hinnoittelu ja kustannukset: Ohjelmistojen hinnat ovat kipurajoilla pienille toimijoille, mikä estää automaation laajempaa käyttöönottoa.
Tekoäly vertasi pyynnöstämme myös palkanlaskijoiden toiveita viime vuoden tutkimuksesta kirjanpitäjien toiveisiin ja tiivisti kehityskohteiden erot:
- Palkkahallinto: käytännön arjen sujuvoittaminen → integraatiot, lomalaskenta, TES.
- Taloushallinto: strategiset kyvykkyydet → analytiikka, visualisointi, automatisoidut poikkeamahälytykset.
Tulipa tähän loppuun myös vähän asiaa mieleen, joka liittyi Talenomin tiedotteeseen. Tiedotteessa osui silmään tämä kohta:
Talenomin hallitus on tänään päättänyt nimittää Antti Aallon Easorin uudeksi teknologiajohtajaksi 2.3.2026 alkaen, ja ehdollisena Jakautumisen täytäntöönpanolle, Easorin johtoryhmän jäseneksi 2.3.2026 alkaen.
Onkahan tämä mainittu Antti Aalto nykyisin Swappien Head of product? Osaako joku vahvistaa?
Jos on niin vaikuttaisi aika hyvältä rekrytoinnilta.
Tämä teksti tuli aika täysin lennosta kirjoiteltua.
Yleisesti näistä aiheista on varmasti hedelmällisempi keskustella, kun yhtiöt eriytetty ja sijoittaja voi valita onko molempien kyydissä mukana.
En pysty 100% vahvistaa, mutta LinkedIn aktiviteeteissa tämä Swappien Antti A on tykännyt muutamista Talenom / Easor postauksista viimeisinä viikkoina
Ei savua ilman tulta
Vaikuttaa siltä, että SEB myy edelleen Talenomia n. 500.000 kpl kuukaudessa, vuoden 2022 alusta lukien myynyt n. 9.000.000 kpl? Voisiko tästä tulla laskupainetta kurssiin?
Osaa:
Finanssivalvonta on hyväksynyt Talenomin osittaisjakautumista ja Easorin listautumista koskevan esitteen täydennyksen
Finanssivalvonta on tänään 4.2.2026 hyväksynyt Talenom Oyj:n (”Talenom”) osittaisjakautumista (”Jakautuminen”) ja Jakautumisessa perustettavan uuden itsenäisen yhtiön, jonka nimeksi tulee Easor Oyj (”Easor”), listautumista koskevan suomenkielisen jakautumis- ja listalleottoesitteen (”Esite”) täydennyksen.
Tässä jonkin aikaa Talenomin osaketta ostohousut jalassa seuranneena olen hämmästellyt pitkään jatkunutta kurssilaskua. Onko tässä ostonpaikka vai kulkeeko kurssi tasaisesti kohti nollaa seuraavan 2-3 vuoden aikana? Voiko yhtiötä pidempään seuranneet valaista, että mitä tunnuslukua minun kuuluisi ensisijaisesti tuijotella Talenomin tapauksessa?
Voihan se tasaisesti mennä kohti nollaa, sitä kuitenkaan koskaan saavuttamatta?
On melko erikois-case käsillä Talenomin tarinassa, kun ohjelmistoliiketoiminto spin-offataan pian pois. Myyntipainetta tulee vähän joka suunnasta. Useat ovat varmasti myös kyllästyneet osakkeeseen täydellisesti, kun heinäkuussa tulee käytännössä viisi vuotta kurssilaskua putkeen.
Kurssilaskua selittäviä negatiivisia asioita:
Positiiviset asiat ovat vähissä, mutta toisaalta, ei se tarvitse kuin yhden hyvän kvartaalirapsan ja selkeän käänteen Ruotsissa. Uskon ydinliiketoiminnan ja vahvan koneen olevan vielä voimissaan, kunhan se saadaan trimmattua taas tuloskuntoon vaikeiden vuosien jälkeen.
En omista ja olenkin pitänyt nyrkkisääntönä että mukaan ehtii jos tuloskäänne tapahtuu. Kohta on tosin kaksi vaihtoehtoakin jakautumisen jälkeen
Oliko alla olevassa osakeannissa mitään järkeä? Minun mielestäni osekkeita ei olisi pitänyt antaa vastikkeetta, vaan sitoa jotenkin tulevaan tuloskehitykseen ja luovuttaa niitä sitten jos on mennyt hyvin. Sen verran huonosti mennyt etttä mitään syytä tällaisten palkkioiden antamiseen ei todellakaan ollut.
Onneksi en ole enää omistaja tässä kioskissa. Verenpaineet olis varmaan noussu kriittisille tasoille tuota lukiessa.
Käytännössä palkitaan siitä, että eivät ole onnistuneet firmaa ajamaan konkkaan. Mistään muusta onnistumisesta ei juuri palkittavaa ole tämän kioskin kohdalla.
Ihmettelen edelleen miten jotkut tässä roikkuvat mukana Inderesin mallisalkkua myöten.
No onhan siinä sama “järki” mikä on ollut tässä yhtiössä koko ajan. Näistä asioista on yritetty keskustella foorumilla heikoin tuloksin. Analyytikko puolustellut tai viestit poistettu ketjusta.
En ole ihan varma mistä puhut, mutta muistan ainakin korjanneeni kummallisia väitteitä liittyen (johdon) optio-ohjelmiin. Pyrin kyllä aina puolustamaan faktoja. Nehän tuossa yhtiön hallitus päätti lakkauttaa ja päätti “olla maksamatta kompensaatiota optio-oikeuksien haltijoille optio-ohjelmien ehtojen mukaisesti.” Eli siitä ei tullut yhtikäs mitään, mikä on selkeä homma kun katsoo kurssia ja optioehtoja.
Tämä osakepalkkiojärjestelmä on sitten eri asia, ja siitä seuraavaksi.
Talenomin osakepalkkiojärjestelmään 2024-2027 liittyvät palkkiot ei kyllä tunnu oikeidenmukaisilta kurssikehitystä katsottaessa. En nopeasti löytänyt tarkempaa avausta siitä, millä perusteella osakkeita nyt jaetaan, mutta ansaintakriteerit olivat seuraavat: “Ansaintajaksolla 2024–2025 palkkio perustuu konsernin liikevaihdon kasvuun, liikevoiton kehitykseen ja yhtiön strategian toteuttamiseen.”
Kun tässä ei ole liikevaihdon kasvu ollut lähellekään tavoiteltua ja liiketuloksen kehitys on kauniisti sanottuna heikko, niin noista kohdista ei oletettavasti makseta mitään. Jos maksetaan niin se on mielestäni väärin. Yhtiön strategian toteutumisessa sen sijaan Easorin eriyttäminen on käytännössä tapahtunut, ja todennäköisesti esimerkiksi tähän on sidottu jotain palkkioita. Oletettavasti maksut tulee sitten sieltä. Eihän nuo hurjia summia ole, mutta en tiedä, mikä osuus maksimista on annettu.
Oma perusajatukseni on palkitsemisessa on se, että hyvästä kehityksistä jakaa mielellään. Siis käytännössä kun omistajat rikastuu niin mielellään rikastutetaan myös johtoa. Nyt ei ole omistajat rikastuneet, niin omasta mielestäni kaikki lisäpalkkiot ovat kyseenalaisia. Niitä saa kritisoida ja syytäkin siihen lienee.
Mutta sitten kun mietitään oikeasti tunteettomasti asiaa; jos hallituksen antamaa strategiaa on toteutettu “oikein” ja siitä on sovittu palkkiot, niin pitäähän siitä sovitusti maksaa. Sitten suurimmat ongelmathan on strategiassa ja luodussa palkkiojärjestelmässä, joten ehkä pitäisi kritisoida ensisijaisesti niitä. Lisäksi täytyy todeta, että eihän me vielä tiedetä mitä tästä Easorin eriyttämisestä lopulta syntyy. Markkinan mielipide näkyy osakekurssissa, mutta totuus tiedetään lähivuosina.
Yhteenveto: en puolustele enkä kannata lisäpalkkioita nykytilanteessa, mutta oletan että sopimuksien mukaan on menty. Jos olisin tehnyt itse nuo ohjelmat, en olisi tyytyväinen ja asettaisin jatkossa ns. pohjaehtoja. Mutta etiäpäin, kun ei taaksekaan pääse.
Pohdituttaa aika paljon Talenomin tilanne. Palveluliiketoiminta on vakaalla ja kannattavalla pohjalla Suomessa, Espanjassa kasvaa ja ilmeisesti myös kannattavasti ja Ruotsissa tilanne on sitten todella heikko. Olen miettinyt myös sitä, että voiko osaketta painaa nyt merkittävästi se, että sijoittajat eivät halua omistaa jompaa kumpaa liiketoimintaa (Talenom –> palveluliiketoiminta vs. Easor –> ohjelmistoliiketoiminta). Näen itse ainakin merkittävänä riskinä sen, että miten Easor tulee pärjäämään ohjelmistoalan taisteluissa muita toimijoita, kuten esimerkiksi Procountoria, Netvisoria ja Fennoaa vastaan. Kun koko sijoituscase muuttui totaalisesti tämän irtautumisuutisen jälkeen. Voiko olla niin, että sijoittajat nyt dumppaavat osakkeita laitaan ja ostavat sitten jakaantumisen jälkeen jompaa kumpaa yhtiötä salkkuun. Vaikea sanoa. Markkina-arvohan alkaa olemaan jo aika alhainen, mutta velkaa on niin helkkaristi, että yritysarvo on vielä aika suuri. Jos miettii tuota palveluliiketoimintaa niin eipä tuo Aallon Grouppikaan kovin korkealle ole arvostettu..
Jep kyllä tässä tosiaan joutuu miettimään, mitä oikein on meneillään. Hyvin negatiivinen on palstasentimenttikin tämän suhteen. No ei voi moittia, kun kyseessä on yksi pahimmista hexin turskarysistä monen vuoden aikana. Yksi syy on toki se, että kurssihuippu löi aikoinaan överiksi. Suht sama tilannehan on monella muullakin: Qt, DeeTee, Reve ym. Talessa viimeaikojen dumppausta on kiihdyttänyt ruotsalaisten myynnit: SEB on dumpannut 1,3 miljoonaa lappua 3 kk aikana. Samalla ajanjaksolla n kolmasosa 100 listalaisista on kuitenkin hankkinut lisää turskaa veneeseen suurimpana clearstream n 700 000 ja Rantalainen Yhtiöt 250 000 lippua.
Alkaisko tässä nyt kuitenkin olla jo veren hajua turskan löyhkässä? Esim tuo taloushallinnon ihmemies Rantalaisen mukaantulo voisi vihjaista, että haaskalle kannattaa pikkuhiljaa hiipiä. Ja mitä lie pääomistajan mietteissä, kun tuhannet osakkaat ovat menettäneet valtavia summia vähintäänkin virtuaalisesti. Onko suunnitelmissa tehdä tukiostoja vaiko peräti Ravichanderit ja tehdä pilahintainen ostotarjous jakaantumisen jälkeen. Mielenkiintoinen keissi seurata pussit punaisena mutta periksi en anna, pikemminkin lisäilen. Aina vaan uskon Ruotsin käänteeseen ja Espanjan potentiaaliin. Voisko joku käyttäjä ystävällisesti antaa vähän kehuja Easorille, kun tänne tuntuu tulevan lähinnä negaa. Tietysti jos kehuttavaa ei ole, niin eihän sille sitten mitään voi. Tsemppiä omistajakolleegoille!
Talenomin kurssi on tosiaan kyykännyt nyt syvälle, reilusti alle esim. Inderesin SOTP hinnan. Osa selitystä on varmasti aikanaan liian korkealle mennyt arvostus ja siitä tulleesta pitkästä krapulasta johtuvasta isosta määrästä pettyneiden omistajien rivejä. Tuolloin 5 vuotta sitten yhtiön arvo oli karannut kaikesta realismista, sitä ei voinut taskulaskimella selittää. Lyhyellä aikavälillä (<1 v.) pörssikurssiin tulee myös psykologiaa ja tunteita peliin, Talenomin kurssigraafi muistuttaa surullisen paljon tunnettua greed-fear -kuviota. Ollaanko siinä jo lähellä kapitulaatiota? Jää nähtäväksi. Ja mahdollisesti Talenom nähdään juuri nyt sijoittajien koirankoppiin laitettuna ohjelmistoyhtiönä (Easor), jonka AI tulee tuhoamaan?
Lyhyt tähtäin ja psykologia sikseen, yhtiön tai tässä tapauksessa kohta yhtiöiden, tulontuottamiskyky on pitkällä aikajänteellä ainoa selitys osakkeen arvostukselle. Jos ajatellaan, että AI ei disruptoi Talenomin tilitoimistobisnestä, vaan se osa voi hyötyä tehostamisesta ja automatisoinnista ja siten se olisi tylsä mutta hyvää kassavirtaa tuottava palveluliiketoiminta. Easor on kohta omillaan, seuraavassa sen osalta ajatuksia jos se ei kuulu disruptoitaviin yhtiöihin, vaan voi kasvaa ja kannattaa ja olla siten mahdollisesti yritysoston kohde.
Tylsä Talenom tekee 115m liikevaihtoennusteen keskihaarukasta 20m käyttökatetta, mahdollisesti 9m liikevoittoa ja kun sinne tulee 70m korollista velkaa, niin EPS voisi olla 8-9c. Osinkoa tuosta voisi maksaa 8c, koska kassavirta on hyvä, ja tuolle 5 % yield antaisi Talenomin osalle pohja-arvon 1,6. Nämä siis 2026 luvuilla, joissa mukana myös jakautumisen lisäkuluja, mutta toiminta tulee kasvamaan tulevaisuudessa ja siten 2026 muodostaisi pohjatason.
Easorin 21m liikevaihdon, n. 18 % liikevoittotason (20 % 2025), 20m lainataakan ja verojen jälkeen Easorille voisi jäädä tulosta 5c/osake. Ei maksa osinkoa. Kurssilla 80c olisi markkina-arvo alle 40m ja EV 60m. Vielä loppuvuodesta Easorille puhuttiin 100m EV:tä, joten tuo 80c pitäisi olla pohja-arvo?
Itse laskeskelin edellä olevan mukaisesti, että vanhan Talenomin pohjat olisivat 1,6 + 0,8 = 2,4 mutta nythän kurssi on jo alle sen. 2,4 on kuitenkin reilusti alle Inderesin 3,6 SOTP keskihaarukan ja alle Inderesin 2,7 alarajan. Ja jos vain Talenom maksaisi 8c osinkoa, niin liiallisen osinkojen maksamisen kritiikistä päästäisiin eroon. Onko kurssissa nyt lyhyen tähtäyksen psykologiaa negatiivisessa mielessä?
Ja vielä havainto Easor vs. Procountor. Käytän molempia raporttien hakemiseen ja joihinkin vahvistuksiin – Easor on huomattavasti mukavampi käyttää, selkeä ja nykyaikaisempi. Ärsyttää aina kun joutuu Procountoria käyttämään
Aallon Group kehittelee myös omaa kirjanpitosoftaansa:
Eli 27.2.2025 vielä kahta firmaa yhden hinnalla…
Edellyttäen, että Jakautumisen täytäntöönpano rekisteröidään kaupparekisteriin 28.2.2026, Talenomin osakkeella viimeistään 27.2.2026 pörssissä tehty kauppa oikeuttaa Jakautumisvastikeosakkeisiin. Kaikki Talenomin osakkeilla viimeistään 27.2.2026 tehdyt kaupat, joita ei ole selvitetty kyseiseen päivään mennessä, selvitetään siten, että Talenomin osakkeita tällaisilla kaupoilla hankkineet sijoittajat saavat selvityksessä sekä Talenomin että Easorin osakkeita.
Talenom Oyj on päättänyt toteuttaa Talenomin osittaisjakautumisen, jossa yhtiön ohjelmistoliiketoiminta siirtyy uuteen Easor Oyj:ksi nimettävään pörssiyhtiöön Talenom Oyj on päättänyt toteuttaa Talenomin osittaisjakautumisen, jossa yhtiön ohjelmistoliiketoiminta siirtyy uuteen Easor Oyj:ksi nimettävään pörssiyhtiöön
