Taaleri sijoituskohteena

Tässä meikäläisen komentti aiheesta:Taaleri: Joensuu Biocoalin konkurssi kasaa tummia pilviä Bioteollisuuden ylle - Inderes

Kuten täälläkin jo todettu, niin euromääräisesti vaikutus on pilkun väärällä puolella. Epäsuorat vaikutukset ovat kuitenkin isompia. Tämä väistämättä vaikeuttaa varainkeruuta Bio2-rahastoon, jonka näkymä oli jo muutenkin epävarma (1 rahastolla ollut haasteita ja markkina on haastava). Lisäksi yhtiöllä on ollut suhteellisen pitkällä vastaava hanke Kanadassa, ja kyllähän tämän toteutumisen todennäköisyys väistämättä nyt laskee. Samalla hyvä muistaa, että Bioteollisuusliiketoiminnan arvo meidän papereissa tosi marginaalinen ja näin ollen osien summaan tällä ei vaikutusta. :abacus:

Saas nähdä jatkaako joku muu taho tuon laitoksen ylösajo, nyt kun konkurssissa resetoidaan vastuut ja tämän kautta tuotto-odotus nousee. Suomen kannalta olisi totta kai kiva, että jatkaja löytyisi. :neutral_face:

32 tykkäystä

Taas kerran synkkiä pilviä Taalerin sijoitustarinaan. Bioteollisuus investointi konkurssiin ja kuvastaa hyvin sitä, miten vaikea on sijoittaa tuota olemassa olevaa kassaa tuottavasti. Isoja alaskirjauksia tehty myös Taalerin perustamiin Afrikan kiinteistörahastoihin sekä muihin kiinteistörahastoihin. Nähtäväksi jää muuttuuko strategia vielä ja vapaa kassa jaetaankin sijoittajille, kun huomataan kuin heikkoa sijoitusmenestys on. Tuulivoiman ongelmat ovat myös jo kaikkien tiedossa.

1 tykkäys

Aiemmin kysymys kuului:
”Mieluusti kuulisin myös teiltä argumentteja siitä, että miksette osta Helsingin pörssin halvimman tittelin yhtiöstä kisaavaa Taaleria? :thinking:

Kysymys kääntyy muotoon; minkä takia minulla on enemmän Taalerin osakkeita kuin kovapalkkaisilla Garantian toimitusjohtajalla, lakiasiainjohtajalla, kiinteistöliiketoiminnan johtajalla, talousjohtajalla, uusiutuvien johtajalla, bioteollisuuden johtajalla ja myyntijohtajalla YHTEENSÄ?

43 tykkäystä

Tehtäiskö yhdessä esitys vuoden päästä AGM:ään yrityksen jakautumisesta? Ellei nykymalli tuota tuloksia, Saulin viitoittamaa tietä arvon purkamiseen jakautumisen kautta. Garantia itsenäiseksi jne. Oltaisiin jossain määrin yhteyksissä suurimpiin omistajiinkin, jos vaikka tukisivat ehdotusta.

4 tykkäystä

Mainio Huomio. Nähtävästi hall. pj & suurimmat pitkäaikaiset omistajat (hall. jäsenet yms.) eivät ole kyenneet ns. pakottamaan hyvällä tai huonolla yrityskultuurilla johtajia osakkaiksi? No lopputulos lienee sitten sen myötä vain keräillä osinkoja ja/tai myydä lappuja alehintaan. Harmillista, kun yhtiö on kuitenkin ollut omalla sarallaan esimerkillinen yrittäjävetoinen tienraivaaja..

5 tykkäystä

Taaleri hankkii enemmistön Nordic Science Investmentsistä ja laajentaa toimintaansa tutkimusvetoisiin venture-sijoituksiin

Taaleri ja Nordic Science Investments Oy (NSI) ovat sopineet järjestelystä, jossa Taaleri hankkii 51 prosenttia NSI:n osakekannasta yhtiön johdolta. Järjestelyn myötä Taaleri laajentaa toimintaansa varhaisen vaiheen venture-rahastoihin sekä tutkimusvetoisten innovaatioiden kaupallistamiseen ja skaalaamiseen.

Taalerin visiona on olla ensisijainen valinta sijoittajille ja yhteistyökumppaneille. Strategiansa mukaisesti Taaleri tulee laajentamaan toimintaansa uusiin rahastostrategioihin kauden 2026–2028 aikana.

Suomalainen Pohjoismaissa ja Baltiassa toimiva venture capital -rahastomanageri

NSI on suomalainen Pohjoismaissa ja Baltiassa toimiva venture capital -rahastomanageri, joka keskittyy varhaisen vaiheen sijoituksiin tutkimus- ja tiedepohjaisiin teknologioihin. Sen kohteet kehittävät muun muassa terveysteknologioita, biotieteitä, edistyksellisiä materiaaleja ja tekoälypohjaisia ratkaisuja. Kasvupääoman lisäksi NSI tarjoaa spinout-yrityksille strategista tukea, verkostoja sekä apua tiimien rakentamiseen liiketoiminnan alkuvaiheessa.

NSI:n ensimmäinen, 45 miljoonan euron rahasto NSI Nordic Science I Ky perustettiin vuonna 2024, ja se on tähän mennessä sijoittanut 22 varhaisen vaiheen yhtiöön Suomessa, Ruotsissa ja Baltiassa. NSI:n ensimmäisen rahaston sijoittajiin kuuluvat Tesi (Suomen Teollisuussijoitus Oy), Liedon Säästöpankkisäätiö, Fennia sekä virolainen SmartCap Venture Capital Fund

Laajat kansainväliset verkostot tieteeseen keskittyneissä sijoitusyhteisöissä

NSI:n perustajia ovat Alexandra Gylfe, Matti Hautsalo, Jari Strandman sekä Anssi Uimonen. Tiimillä on vahva tausta akateemisessa tutkimuksessa, teknologiansiirrossa ja sijoitustoiminnassa. Lisäksi heillä on laajat kansainväliset verkostot tieteeseen keskittyneissä sijoitusyhteisöissä. Kaikki perustajat jatkavat operatiivisissa rooleissaan. NSI:n partnereista Mart Maasik toimii Virossa ja Gerard de Bourbon Ruotsissa.

Kaupalla ei ole olennaista vaikutusta Taalerin vuoden 2026 tulokseen. Kauppaan liittyy yhteisesti sovittuja ehtoja, jotka toteutuessaan oikeuttavat lisäkauppahintaan. Tavoitteiden jäädessä toteutumatta, on molemmilla osapuolilla mahdollisuus kaupan purkamiseen. Kaupan osapuolet ovat sopineet, ettei kauppahintaa julkisteta. Kaupan toteutuminen edellyttää Finanssivalvonnan hyväksynnän.

9 tykkäystä

Tässä on Saulin kommentit siitä, miten Taaleri laajentaa varhaisen vaiheen venture-rahastoihin. :slight_smile:

Taaleri tiedotti hankkivansa 51 % enemmistöosuuden Nordic Science Investments Oy:n (NSI) osakekannasta. Järjestelyn myötä yhtiö laajentaa toimintaansa varhaisen vaiheen venture-rahastoihin strategiansa mukaisesti. Suhtaudumme järjestelyyn alustavasti positiivisesti, vaikka järjestelyn vaikutus onkin tässä vaiheessa Taalerin numeroihin vielä pieni.

4 tykkäystä

Kuten aamukommentissa totesin, niin tämä vaikuttaa kyllä järkevältä siirrolta! VC kenttä vetää Suomessa tosi hyvin ja tuossa Taaleri pystyy aidosti tarjoamaan erottuvaa ratkaisua sijoittajille (vs. joku tusina PE FoF). Lopullinen onnistuminen riippuu totta kai siitä miten varainkeruu 2-rahastoon sujuu, mutta downside on samalla hyvin rajallinen, koska nyt maksettu kauppahinta oli käsitykseni mukaan hyvin pieni. Earnout voi sitten olla isompi jos hommat menevät hyvin.

Konsernilukuihin merkitys on toki pilkun väärällä puolella toistaiseksi, mutta mielestäni tässä tärkeintä on konkreettinen strateginen askel oikeaan suuntaan. :footprints:

23 tykkäystä

AMWatchilla kiinnostava artikkeli uusiutuvasta energiasta ja miten sektori hyötyy nykyisestä energiakriisistä: https://amwatch.com/AMNews/Ethics/article19158722.ece

Juttu maksumuurin takana, mutta ohessa poimintoja tästä artikkelista:

The war in Iran has accelerated concerns about energy security and independence around the world, and investors see renewables as the solution, according to several asset managers.

Amid mounting geopolitical turbulence in the wake of Russia’s full-scale invasion of Ukraine in 2022, energy became for many countries as much a national security priority as a climate policy issue.

Political headwinds emanating from the US have led investors in some clean energy and renewable funds to pull capital in recent years, due to underperformance and concerns about high interest rates, which affect project financing costs.

Despite this, overall global energy transition investment hit a new record high of USD 2.3trn in 2025, and the consensus among Nordic asset managers and institutional investors remains that the energy transition as a long-term structural investment trend.

In turbulent times, the discrepancy between the speed of building a gas pipeline, which typically takes three to four years, and setting up a solar farm which can often be done within a year, is also a key component of accelerating demand, Tonsgaard notes.

The global upshot, he added, is that many countries around the world are having to quickly and drastically reduce their dependency on other countries and regions for energy supply, and ”the quick answer to a lot of that is investments in renewable energy.”

He also highlighted that despite the Trump administration’s rhetoric and staunch anti-ESG agenda, more money is currently invested in US renewables than ever before, not for ideological reasons, but because they are seen as a necessity for energy security.

Along with the likes of data centers and other energy intensive projects relating to the advance of technology, an increase in electricity demand is also being driven by the electrification of transport and industry, at a time when many countries are aiming to shore up their energy security while reducing emissions.

All of these factors point towards a sustained long-term growth in energy system investments, according to Philip Ripman, head of the solutions team at Storebrand Asset Management, which includes the Storebrand Renewable Energy fund.

14 tykkäystä

Kuten toteat itsekin, valitettavasti mennään kotikutoisesti pilkun väärällä puolella yhä ja toistaiseksi. Jos tämä on arvonluontia, niin aika vähäiset on eväät pöydällä.

Siinä olet ihan oikeassa, että tässä kehitetään Muut Pääomarahastot -segmenttiä, jonka osuus meidän ~300MEUR osien summassa on tällä hetkellä 12 MEUR. Vaikka tuon segmentin arvon tuplaisi tai triplaisi, niin sen vaikutus konserniin on suht rajallinen vs. se että Energia tai Garantia liikkuvat johonkin suuntaan.

Toki se, että Taaleri onnistuisi kääntämään tuon Muut Pääomarahastot selvälle plussalle olisi todella toivottavaa, sillä se auttaisi osien summan alennuksen purkautumisessa. Nythän markkina antaa suurella todennäköisyydellä tälle segmentille negatiivisen arvon (koska tulos negatiivinen).

8 tykkäystä

Nyt on pakko olla vähän epäileväinen. Tuntematta yhtään sen enempää tuota ostettavaa tiimiä, niin ihan noin yleisesti ottaen oletettu tavoite kasvattaa rahaston koko 45 MEUR tasolta 100-200M kokoluokkaan kuulostaa todella optimistiselta. Jos unohdetaan Lifeline Ventures, jonka track record on aivan poikkeuksellinen, (ja joka nyt vasta kuudennella rahastollaan siitä huolimatta pääsi yli 200M ja samalla yli 400M kokoluokkaan), niin Suomessa ikinä ei ole kerätty kuin pari kappaletta edes 100M rahastoja. Open Ocean ja Inventure ovat jossain niillä nurkilla, mutta onko muita? Ja näillä molemmilla on parinkymmenen vuoden track. Eli että uusi tiimi pääsisi tuohon kokoluokkaan on todella paljon oletettu, vaikka ei tietysti mahdotonta - kuten sanottu, en tiedä tiimistä yhtään sen enempää.

Mutta oletetaan silti, että seuraava rahasto olisi 100m. Jos 45M fundilla tehdään nollakatetta, niin 100m rahastolla liikevaihto ei kolminkertaistu, koska tyypillisesti vanhan rahaston fee ei enää siinä vaiheessa tule commitmenttien mukaan vaan sijoitetusta pääomasta - fee base voisi siis olla jotain 130m, olettaen ettei vanhasta salkusta ole vielä myyty mitään. Jos oletetaan 2% fee, niin feen kasvu olisi 2%**45m → 2%**130m eli 0.9m → 2.6m. Varsin hyvä kasvu siis, mutta isossa kuvassa tosiaan pilkun väärällä puolella. Mutta kuluthan eivät pysy vakiona. Isompi rahasto vaati isomman tiimin. VC-toiminta ei todellakaan skaalaudu kovin hyvin. Jos nyt vanhastaan on menty nollakatteella, niin isommalla rahastolla tiimin kulut helposti tuplaantuvat. Sanotaan siis, että kulut nousevat 0.9m → 1.8m. Luulen, että tämäkin voi olla toiveajattelua, mutta näin jäisi kuitenkin 0.8m ylimääräistä katetta. Success? Ehkä, mutta osana Taaleria myös regulaatio osunee enemmän kuin pieneen VC-rahastoon, eli lisääntynyt compliance ja riskinhallinta yms. syövät siitä vielä osan.

All in all, JOS vastoin kaikkia odotuksia rahastot saadaan skaalattua 100m+ kokoluokkaan, sieltä voi joitain satasia tulla katetta. Ja toki, kaiken mennessä hyvin, sitä seuraava rahasto voi olla vielä isompi ja kannattavampi, ja toisaalta joskus 10v päästä voi ehkä odotella ihan merkittäviäkin voitonjako-osuuksia. Niihin on kuitenkin pitkä matka, vaikka potentiaalia on.

Tavallaan suora euromääräinen riski Taalerin kannalta lienee rajattu, mutta vaarana on, että vie johdon fokusta väärään paikkaan kun tekeminen pirstaloituu entistäkin enemmmän joka suuntaan. Voi toki tulevina vuosina tuoda ihan kivan lisäbisneksen jos kaikki menee hyvin, mutta todennäköisyydet eivät ole sen puolella.

16 tykkäystä

Tulipa muuten vielä yksi juttu mieleen tähän liittyen. VC on henkilöbisnestä. Vielä paljon enemmän kuin perus varainhoito tai edes vaikka kiinteistösijoittaminen, sijoittajat seuraavat kultasormia. Se, että tämä tiimi nyt on osa Taaleria ei itsessään tuo kovin montaa, jos yhtään, sijoittajaa lisää seuraavaan rahastoon. Sijoittajat sijoittavat, jos sijoittavat, tiimiin. Kultasormien rekrytoiminen on ylipäänsä hullun vaikeaa, mutta erityisen vaikeaa se on korporaatioon, jossa mahdollisen onnistumisen hedelmät pitää jakaa osakkeenomistajien kanssa. Ei ole maailmassa montaa pörssiyhtiötä, jotka tekevät menestyksellä ison volyymin VC-sijoittamista, yleensä ne ovat muutaman partnerin firmoja. EQT ehkä, mutta siinä se sitten melkein onkin.

4 tykkäystä

Mun mielestä tämä on itse asiassa aika mielenkiintoinen avaus Taalerilta.

  • Skaala on tässä vielä pieni (NSI ~1 MEUR liikevaihto ja tulos about nolla ), mutta jos seuraava rahasto saadaan sinne 100–200 MEUR kokoluokkaan, niin vipu alkaa olla jo ihan eri luokkaa. Eli tavallaan tässä haetaan nyt optiota tulevaan, ei vielä tulosta.

  • Positiivista on myös se, että tämä ei ole ihan “geneerinen VC-laajennus”, vaan tutkimuslähtöinen kulma. Se erottuu aika hyvin Suomen kentässä, missä perinteinen PE/rahastojen rahasto -setuppi on jo aika täynnä .

  • En itse näe tätä niin henkilövetoisena bisneksenä kuin moni ehkä ensireaktiolla ajattelee. Taalerilla on kuitenkin jo valmiiksi isompia rahastoja ja jakelukanavia → jos nämä saadaan yhdistettyä varhaisen vaiheen tekemiseen, niin siitä voi tulla ihan toimiva “pipeline”.

  • Yrittäjän näkökulmasta tämä voi olla jopa hyvä kombo: sama kumppani pystyy olemaan mukana aikaisessa vaiheessa ja myöhemmin isommilla tiketeillä. Se ei ole ihan itsestäänselvyys Suomessa.

  • Ja sivuhuomiona: jos joskus nähdään kiinteistö-/rakennusalan startupien uutta aaltoa (PropTech tms.), niin tällainen toimija voi olla yllättävän relevantti rahoittaja siihen kulmaan.

Toki tässä ollaan vielä selvästi “piipun vasemmalla puolella” eikä vaikutus numeroihin ole lähivuosina iso, mutta strategisesti mun mielestä ihan järkevä liike.

3 tykkäystä

nämä ovat mitä ovat - itse näkisin taalerin jopa kassallaan, että voisivat jopa pieniä pörssiyhtiöitä ottaa kohteekseen joilla velkaa eli maksaisivat velat, antaisivat vähän pienemmällä korolla uuden ja siinä sivussa vaikka ottaisivat 10% osuuden firmasta - mutta tarkoitan, että toimisivat käytännössä luotottajana ja sitten myisivät heti osakkeet pois, kun hinta ok. Nyt on edelleen osittain sekava tämä Taalerin systeemi sen vakuutusyhtiön lisäksi, eli rahastoja, ja omia sijoituksia sekaisin jne…

3 tykkäystä

Eden Asunnot sijoittaa Helsingin Laajasaloon rakennutettavaan asuinkohteeseen. Kohde sijaitsee nopeasti kehittyvällä alueella Laajasalon Yliskylässä ja koostuu 41 laadukkaasta vuokra-asunnosta. Kruunuvuorensillan raitiovaunuyhteyden valmistuessa lähitulevaisuudessa sijainti tulee tarjoamaan uuden tason saavutettavuutta mahdollistaen nopeat ja vaivattomat yhteydet kaupungin keskustaan.

Kohde on suunniteltu jokapäiväistä mukavuutta ajatellen, ja jokaisessa asunnossa on muun muassa lasitettu parveke ja huoneistokohtainen viilennys. Yhteinen pyykkitupa, sauna ja ryhmätila ovat kaikkien asukkaiden käytössä. Laajasalon alue tarjoaa laajan kattauksen palveluita, kuten ruokakauppoja, ravintoloita, kouluja, terveysaseman ja liikuntapaikkoja. Alueen viheralueet ja merenläheisyys palvelevat myös aktiivisia ulkoilijoita.

Kyseessä on EU-taksonomian mukainen A-energialuokan energiatehokas kohde, jossa on käytössä maalämpö.

Kohteen rakentaminen alkaa heti ja sen rakentaa Jatke Uusimaa Oy. Kohteen arvioidaan valmistuvan vuonna 2027.

3 tykkäystä

Haluan nyt vielä olla vähän hankala ja väittää vastaan. :innocent:

Tämä “jos” tässä nimenomaan on se ongelma. Mistä se raha tulee? Ei todellakaan ole mikään itsestäänselvyys.

Minusta tämä taas nimenomaan on aika geneerinen VC-laajennus. Kaikki aikaisen vaiheen sijoittajat etsivät tutkimuslähtöisiä kohteita, jotta löytäisivät seuraavan Iceyen tai IQMn. Se riippuu sitten tiimistä, pystyykö löytämään ja voittamaan ne parhaat kohteet.

PE fund of fundit sitten tosiaan ihan eri peli, mutta myös aikaisen vaiheen rahastoja on Suomi täynnä. Ne vain eivät ole näiden isojen tai keskikokoisten varainhoitajien tuotteita (mahtaisiko siihen olla joku syy?).

Ks. edellinen bullari. Se on erittäin henkilövetoista. Jakelukanavan totta kai pitäisi auttaa, mutta se, että samassa talossa on ennestään iso infrarahasto ei välttämättä tarkoita tälle paljoakaan. Kai siellä samojakin sijoittajia voi olla (sijoittaako Tesi energiaan?), mutta niistä yksikään ei sijoita vain, koska Taaleri. Vaan ne katsovat sitä tiimiä, kenelle rahansa antaisivat. Jotkut säätiötyyppiset, jos niihin on hyviä suhteita, varmaan se todennäköisin porukka.

2 tykkäystä

Tällä sektorilla toimiva Fundco on hankkinut näkyvyyttä Karo Hämäläiseltä: Fundcon Saku Sairanen: ”Pääoman puute tappaa hyviä yrityksiä – mutta se luo myös sijoitus­mahdollisuuden” - Taloustaito.fi

Hyviä pointteja, mutta en ehkä lähtisi ihan noin mustavalkoisesti tähän.

Tuohon kokokysymykseen:

  • Totta kai se “jos” on tässä se oleellinen – ei 100–200 MEUR rahasto synny itsestään.

  • Mutta en näe sitä mitenkään poikkeuksellisena haasteena: käytännössä raha tulee ihan samasta paikasta kuin muissakin Taalerin rahastoissa, eli institutionaalisilta sijoittajilta + Taalerin oma siemen.

  • Taalerilla on kuitenkin jo track record varainkeruusta muissa omaisuusluokissa → ei tämä ole ihan “tyhjästä aloittamista”.

Tutkimuslähtöisyydestä:

  • Olen samaa mieltä, että kaikki sanovat etsivänsä seuraavaa ICEYE tai IQM.

  • Mutta käytännössä kaikki eivät ole organisoineet tekemistään sen ympärille. Tässä voi olla enemmän kyse toteutuksesta kuin narratiivista – jää nähtäväksi, onko oikeasti eroa.

Henkilövetoisuudesta:

  • VC on ilman muuta osittain henkilövetoista, siitä ei varmaan ole erimielisyyttä.

  • Oma pointti oli enemmän se, että tässä ei olla täysin “yhden tähden show”: jos taustalla on valmis jakelukanava, olemassa olevat LP-suhteet ja mahdollisuus follow-on -rahoitukseen talon sisältä, niin se jo vähän muuttaa dynamiikkaa vs. pieni standalone-rahasto.

  • Lisäksi startupin näkökulmasta tällä voi olla ihan oikeaa arvoa: Taalerin infra-, kiinteistö-, energia- ja finanssiosaaminen on aidosti relevanttia tietyille yhtiöille.

  • Jos ollaan vaikka noilla toimialoilla, niin sijoittaja ei ole pelkkä pääoma, vaan voi tuoda verkostoja ja ymmärrystä → tämä voi osaltaan vähentää sitä “puhtaasti henkilövetoista” kulmaa.

Ja ehkä yleisemmin:

  • En itse jaksa lähteä ihan täysin siihen narratiiviin, että “Suomi on täynnä VC:tä → tämä on turha”.

  • Aikaisen vaiheen rahastoja on kyllä paljon, mutta aika harvalla on kyky yhdistää varhainen vaihe + myöhempi pääoma + toimialakohtainen osaaminen saman katon alla.

Ja ihan rehellisesti näin startup-yrittäjän näkökulmasta:

  • en tiedä arvostanko lopulta enemmän sijoittajaa, jolla on aikaa ja oikeasti kyky auttaa, vai sitä että nimi on “Jyri” tai “Timo”.

  • Brändillä ja nimillä on merkitystä, mutta arjessa usein korostuu kuitenkin se, kuka on oikeasti mukana rakentamassa.

Mutta joo, tämä on vielä aika selkeästi näyttöjen varassa oleva case – ei tästä kannata liikaa maksaa ennen kuin nähdään, saavatko oikeasti sen seuraavan rahaston kasaan ja minkälaista deal flow’ta tulee :+1:

1 tykkäys

Ei tässä varmaan lopulta kovin isoa näkemyseroa taida olla. Painotus tai näkökulma ehkä.

Toki sijoittajat ovat instikoita kuten Taalerin muissakin rahastoissa, mutta eivät välttämättä niitä samoja. Tai jos onkin sama, niin ainakin allokaatio ja vastuuhenkilö on yleensä eri. Silloin olemassaoleva energiarahaston myyntikanava ei välttämättä ole niin arvokas kuin toivoisi. Mutta ei se toki arvotonkaan ole.

Tutkimuslähtöisyyden osalta, totta kai toteutus on se olennainen juttu. En osaa siitä tarkemmin sanoa, mutta moni kyllä ainakin väittää olevansa sen ympärille organisoitunut. Ja tietenkään aikaisen vaiheen VC ei ole turhaa vaikka kilpailua olisi kuinka paljon, mutta nimenomaan taas se toteutus määrää. En itse välttämättä näe, että Taalerilla olisi jotain erityistä edgeä tämän asian kanssa verrattuna muihin VC-sijoittajiin. Eihän ne edes väitä hakevansa energia-alan startupeja? Sellaisissa kai periaatteessa voisi ollakin synergiaa.

Ja sen “Jyrin” tai “Timon” arvo tulee mielestäni ennen kaikkea fundraisingissa. Sijoittajan on paljon helpompi lähteä siihen kelkkaan kun on näyttöjä jo pitkältä ajalta, myös exiteistä. Taalerin näytöt on ihan muusta tekemisestä. Ja voi sillä deal flown suhteenkin niiden ihan kuumimpien keissien osalta olla väliä.

4 tykkäystä