Saulin kommentissa mainitaan että sijoitus Joensuuhun on vain 0,9 milj. €.
On tämä kuitenkin muistutus siitä, että oman taseen bioteollisuussijoituksiin sisältyy merkittäviä riskejä kuten kaikkiin startup-sijoituksiin. Sinänsä tietysti hyvä, että joku Suomessa uskaltaa sijoittaa uuden liiketoiminnan synnyttämiseen.
No niinhän siinä luki, mutta voiko se olla noin pieni? Olen selvästi perehtynyt tähän puutteellisesti/en vaan muista, mutta onko investointia alaskirjattu jo aiemmin? Ja siis lisäinvestointi kasvattaa investointia prosentuaalisesti melko reippaasti (tuskin nämä mitään ykköskymppitonnien investointeja on)?
Oman taseen sijoitus Joensuuhun on tosiaan nyt alaskirjauksen jälkeen enää tuo 0,9meur. Kanadan hankeyhtiössä ei käsittääkseni ole pääomaa, vaan pelkkiä pieniä operatiivisia kuluja. JOS Joensuu menisi puihin, niin isoin vaikutus tulee referenssin kautta. Joensuu ja Fintoil ovat Taalerille tärkeitä referenssicaseja, ja jos nämä eivät onnistu, niin uusien vastaaminen myyminen sijoittajille voi olla vaikeaa.
Miksi olen puhunut paljon tästä Joensuusta? Koska tuo mainittu referenssikulma (helpompi minunkin luottaa näiden bioinvestointien järkevyyteen, kun on onnistumisia alla), ja lisäksi tuo Kanadan hanke olisi mittakaavaltaan selvästi isompi kuin Joensuu, ja siinä Taalerin osuus saattaisi olla merkittävästi suurempi (esim. +10meur).
Kyselin tästä paljon tulosinfossa: Taaleri Financial Statements Bulletin 2025 - Inderes 40min18sec kohdilta alkaa kysymyspommitus 
Hyviä kysymyksiä johdolle, kiitokset niistä. Kun tarkemmin ajattelee, niin alaskirjaus on varsin looginen - jos laite ei toimi kuten on oletettu, sen arvokaan ei voi olla sama mitä alunperin ajateltiin. Fintoilista en kyl tekisi johtopäätöksiä tämän casen perusteella.
Koskahan Aurinkotuuli rahastosta irtaantumisia ja mahdollisia tuottopalkkioita luvassa.
Salen haastattelussa oli Taalerin toimitusjohtaja Ilkka Laurila 
Aiheet:
00:00 Q4
02:03 Ren-Gas
04:00 Pääomaa töihin
05:05 Vuosi 2025
06:40 Garantia
07:40 Sijoitusmarkkina
09:30 Varainhoito
11:10 Varainkeruu
13:10 2026
Ruoholahden Sauli avoimena: Pörssin halvin osake?
Toistamme Taalerin 8,5 euron tavoitehintamme sekä lisää-suosituksen. Q4-raportti oli operatiivisesti pitkälti odotuksien mukainen ja ennustemuutokset ovat jääneet rajallisiksi. Osake on todella halpa kaikilla mittareilla, mutta lyhyen aikavälin kurssiajurit ovat vähissä. Keskeinen ajuri osakkeelle ovat yhtiön taseen liikkeet, ja jäämmekin odottamaan varovaisella näkemyksellä aktiviteetin lisääntymistä tällä saralla.
AT1 rahastosta on kirjattu 1,8 MEUR tuottopalkkioita etupeltoon 2024. Tämä etupeltoon kirjaaminen heijastelee yhtiön luottoa näihin tuottopalkkioihin. AT1:n pitäisi irtaantua kohteista seuraavan 3v aikana ja samaan aikaan sieltä pitäisi tulla myös tuottopalkkioita. SolarWind2 osalta mahdolliset tuottopalkkiot tulevat vasta vuosikymmen taitteessa.
Lyhyellä aikavälillä ylivoimaisesti tärkein tuottopalkkioasia on vanhojen tuulirahastojen (tuuli2&3) tuottikset. Näitä on aikanaan kirjattu etupeltoon 14 MEUR ja nyt Q4-raportissa selvisi, että yhtiöllä on myös hallinnointipalkkioista saamisia näiltä rahastoilta. Laskelmieni mukaan koko potti on luokkaa 18 MEUR. Etenkin tuottopalkkioihin liittyy selvää riskiä, sillä tuottikset kirjattiin huomattavasti positiivisemmassa markkinaympäristössä. Onneksi Taaleri sovelsi silloin ihan reipasta varovaisuutta näitä kirjatessa, ja näin ollen nämä varovaisuuspuskurit ovat estäneet alaskirjaukset tähän asti. Yhtiö itse arvioi, että rahastot myydään tänä vuonna, eli parhaassa tapauksessa kaikki nämä saamiset kotiutuvat ja kaupan päälle tulee vielä lisää tuottiksia. Huonossa skenaariossa tehdään sitten alaskirjauksia.
Kiitoksia vastauksesta. Tuottopalkkiot rullaavat onnistumisista, mutta mitähän todella kehnosti menneille Afrikka pääomarahastoille kuuluu, joskus kuulin, että niissä on mukana isohko määrä hyvin epätyytyväistä porukkaa. Tuskin kuitenkaan mitenkään “kompensoidaan”.
Kuuluu huonoa, juuri tehtiin hurjat alaskirjaukset. Muistuttaisin, että Afrikka-rahaston sijoittajat ovat käytännössä täysin yksityishenkilöitä, ja ne nämä asiakkaat siirtyivät Varainhoidon mukana Aktialle. Taalerilla ei itsellä ole näihin asiakkaisiin mitään linkkejä. Taaleri myy itse instikoille ja kumppanien kautta yksityissijoittajille. Ja luulen kyllä, että kaikki tähän rahastoon sijoittaneet ovat tiedostaneet korkean riskiprofiilin 
Taalerin Q4-raportti ja päivitys on nyt saatu ulos. Itse tulosnumeroita tärkeämpää raportissa oli mielestäni se, että yhtiön strategiassa on vihdoin tapahtunut selvä rytmin muutos. 
Tämä on enemmän kuin tervetullutta, pidempään jatkuneen hitaan etenemisen jälkeen. 
Garantian suoritus Q4:llä (ja koko vuodelta) oli jälleen erinomainen. Näkymät ovat hyvät, kun markkina alkaa elpyä ja yhtiön omat kasvutoimet alkavat myös konkretisoitua. Garantia nosti osinkonsa myös 18 MEUR:oon (ennuste 15m). Jos tämä 18 MEUR/v olisi uusi normaali, ei Garantian arvoa saa millään järkevillä parametreillä alle 200 MEUR. Itseasiassa 18MEUR/v osinkovirralla Garantian arvo on varovaisillakin ennusteilla konsernin nykyinen markkina-arvo. JOS Garantia kääntyy taas reippaaseen kasvuun, ja osinkovirta lähtisi kasvamaan tuosta 18 MEUR (täysin mahdollinen skenaario), olisi arvo nopeasti lähempänä 300 MEUR kuin 200 MEUR. 
Uusiutuvan Energian arvo on ~100 MEUR ja menee päittäin konsernikulujen (~90 MEUR) kanssa. Huomattavaa on se, että Uusiutuvan Energian arvo on täysin perusteltavissa nykyisellä tuloskunnolla, eikä se enää nojaa seuraavan rahaston keräämiseen ja tuloksen skaalautumiseen. 
Tämän päälle Taalerilla on noin 90 MEUR salkku jossa on 60 MEUR sijoituksia ja loput saamisia ja käteistä. 
Tämä herättääkin sen tuhannen taalan kysymyksen: Miksi ihmeessä sijoittajat hinnoittelevat Taalerin muun sijoitussalkun käytännössä arvottomaksi? 
Meidän laskelmissa osien summan ja markkina-arvon välinen kuilu on tällä hetkellä todella raju. Jos Taaleri ilmoittaisi nyt myyvänsä tämän ~90 MEUR salkun -50% alennuksella ja kertoisi jatkossa keskittyvänsä vain operatiiviseen toimintaan, nousisi kurssi todennäköisesti tuon käteiseksi muuttuvan 45 MEUR verran ~1,5e/osake. Joku diskontto tuohon salkkuun on varmasti perusteltua laittaa, mutta ei nyt sentään -100%. 
Kuten raportin otsikossa kirjoitin, Taaleri on todennäköisesti pörssin halvin osake tällä hetkellä. P/E alle 10x, P/B alle 1x (huom 10v ROE ~24%), alennus osien summaan historiallisen leveä yms.
Samalla ymmärrän kyllä hyvin miksi sijoittajat eivät casesta innostu. Potentiaali on ollut täällä viimeiset 10 vuotta, mutta se ei ole pientä hetkeä lukuun ottamatta tullut täysimääräisesti esiin. Monialayhtiörakenne, avoin shekki epäselvään sijoitustoimintaan ja viimeaikaiset haasteet bioteollisuuden puolella eivät kannusta kyytiin hyppäämiseen. Lisäksi sijoitussalkun mahdolliset tuotot ovat tosi kaukana tulevaisuudessa. Tätä taustaa vasten on myös analyytikkona vaikea ottaa vahvempaa näkemystä, kun ei ole mitään selkeitä triggereitä arvon purkautumiseen. Toisaalta strategiassa on nyt saatu ihan uusi vaihde silmään, ja saattaisi olla avain ainakin arvon osittaiseen purkautumiseen. 
Raportti löytyy täältä: Taaleri Q4'25: Pörssin halvin osake? - Inderes
Ps. muistutuksena että kollegoiden (Nordea ja Carnegie) osien summat ovat täysin samalla pallokentällä meidän kanssa (vertailu löytyy ylempää ketjusta).
Ehkä yksi syy arvostukseen on siinä, että Taalerin rakenne näyttäytyy kuitenkin edelleen sekavana. Garantia, sijoitukset ja energia. Lisäksi veikkaan, että Taalerin heikohko suorittaminen esim kiinteistörahastoissa, Asunnot, Afrikka jne, on oikeasti hätyyttänyt sijoittajia yhtiön ympäriltä ja laskenut yhtiön mainetta, näistähän ei kukaan puhu mitään, mutta suorittaminen on ollut osassa jopa ala-arvoisen heikkoa. Uuden strategian pitäisikin tuoda rytminmuutos ja jollain tapaa olisi yhtiön olisi saatava tämä sekatavarakaupan maine karsittua.
Toinen juttu on se, että Taaleri on “pörssin halvin osake?” mutta nousuvaraa on 7,3 euron hinnassa vain 1,2€. Miksi varovaisuutta, jos osake on niin halpa?
@Caravellix Koska ajurit kurssinousulle puuttuvat toistaiseksi. Eiköhän korkeampia kertoimia hyväksytä taas kun ajureita saadaan.
Edit. On halvin, tuottopotentiaali suurin.
Mutta onko se silloin “pörssin halvin osake”? Ei minusta, jos ajurit puuttuvat. Se on vain “edullinen”.
Eden Asunnot sijoittaa Tampereen Santalahteen rakennettavaan asuntokohteeseen.
Eden Asunnot rakennuttaa Tampereelle asuinkerrostalon, johon valmistuu 58 laadukasta vuokra-asuntoa. Kohde sijaitsee keskeisellä paikalla Santalahdessa, Näsijärven rannalla. Vieressä on raitiotiepysäkki ja Tampereen keskusta on 10 minuutin raitioyhteyden päässä. Keskustan läheisyys ja hyvä paikallinen tarjonta mahdollistavat kätevät välimatkat palveluiden äärelle, ja monipuoliset julkiset liikenneyhteydet helpottavat arkea.
Kohteessa on tasainen jakauma erikokoisia asuntoja, joiden koot vaihtelevat yksiöiden, kaksioiden ja perheasuntojen välillä. Kaikissa kohteen asunnoissa on parvekkeet. Luonnonläheinen Santalahden ranta tarjoaa monipuolisia ulkoilumahdollisuuksia ja miellyttävän ympäristön asukkaille. Osassa asunnoista on myös kaunis näkymä Näsijärvelle.
Kyseessä on EU-taksonomian mukainen A-energialuokan energiatehokas kohde.
Kohteen rakentaminen aloitetaan heti, ja sen rakentaa Pohjola Rakennus Oy Suomi.
Joensuu Biocoal hakeutuu Kauppalehden uutisen mukaan konkurssiin. Artikkeli on maksumuurin takana eli en ainakaan itse näe sitä. Eikös tämä kuitenkin ole Taalerin kanssasijoituskohde omasta taseesta?
Tutkiskelin vuosikertomusta ja kysyin myös ChatGPT:ltä. Näyttää tältä eli hyvin rajatulta tappio Taalerille:
"Viimeisimmän saatavilla olevan Taalerin vuosiraportin perusteella Joensuu Biocoal on Taalerin hallinnoima co-investment-kohde, jonka AUM oli 16 milj. euroa vuoden 2025 lopussa. Tämä kertoo kohteen koosta sijoittajille, mutta ei siitä, paljonko tappio tulisi nimenomaan Taaleri Oyj:lle.
Taaleri Oyj:n omassa sijoitussalkussa vastaava sijoitus näkyi vielä vuoden 2024 lopussa nimellä Biocoal Development Ky, ja sen tasearvo / fair value oli 1,4 milj. euroa. Vuoden 2025 lopun taulukossa sitä ei enää eritellä omana rivinään, vaan se näyttää siirtyneen ryhmään “Others fair value < €1m”. Samaan aikaan Taaleri kertoi, että Joensuun laitos tarvitsee lisärahoitusta energiatehokkuuden parantamiseen.
Siksi paras käytännön arvio on tämä:
Jos Joensuun biohiilitehdas menisi konkurssiin, Taaleri Oyj:n suora tappiovaikutus olisi todennäköisesti noin alle 1 miljoona euroa, korkeintaan matalia yksinumeroisia miljoonia, ellei Taalerilla ole lisäksi erikseen takaussitoumuksia, lainasaamisia tai muita vastuita, joita julkisista raporteista ei käy ilmi. Suurin osa mahdollisesta arvonmenetyksestä osuisi todennäköisesti rahaston/co-investment-vehikkelin muihin sijoittajiin, ei Taaleri-emoyhtiöön."
Tappio toivottavasti jää pieneksi, mutta tapaus osoittaa että eivät bioteollisuussijoitukset pelkkää juhlaa ole, ja tällaiset uutiset heijastuvat arvostukseen. Kun Taaleri on vähentänyt voitonjakoa ja lisännyt omasta taseesta tehtäviä sijoituksia, se on kohottanut Taalerin riskiprofiilia.
Bioteollisuussijoitusten lisäksi toinen vihreän siirtymän haara eli tuulivoima on ollut haasteissa ensin Ruotsissa ja nyt Suomessakin tuulivoimapuistoja on hakeutunut yrityssaneeraukseen halvan sähkön tukkuhinnan takia. Eli ei nämä investoinnit vihreään siirtymään niin pomminvarmoja kassakoneita ole.