Perustuslakivaliokunta toteaa että Suomessa saman sopimuksen hyväksyminen vaatii 2/3-osan määräenemmistön eduskunnassa:
“Perustuslakivaliokunta toteaa yksimielisessä lausunnossaan, että sopimus koskee monin tavoin perustuslakia. Perustuslakivaikutuksia on esimerkiksi määräyksillä Yhdysvaltojen oikeudesta harjoittaa tuomiovaltaa Suomen alueella sekä Yhdysvaltojen alusten maahantulo-oikeudesta. Myös kysymys kuolemanrangaistuksesta, joka on Suomessa perustuslain tasolla kielletty, edellyttää sopimuksen voimaantulolain säätämistä määräenemmistöllä.”
Nostan vielä tämän haastattelun, sillä siinä on monta eri kohtaa, jotka kannattaa erikseen mainita. Ennen kuin paloittelen asiaa, totean, että Stubb hoiti homman kotiin 100-0. Tämä pätkä kannattaa jokaisen tulevan diplomaatin opiskella ulkoa.
Haastattelija yritti useaan otteeseen saada Stubbin mukaan amerikan sisäpolitiikkaan ja myöntämään, että nykyisessä presidentissä on jotakin vikaa. Stubb ei tarttunut syöttiin kertaakaan.
Stubb sanoi vain asioita, jotka voidaan verifioida todeksi. Yhtäkään puolitotuutta - johon joku voisi takertua - ei tullut.
Toi esille Pro-amerikkalaisuutensa ja sen, että on opiskellut siellä. Seuraa maan politiikkaa ja on kiinnostunut siitä.
Journalistin kolmannen yrityksen jälkeen hän kertoi, että on huolissaan maan jakautumisesta.
Hän antoi Trumpille kunnolla krediittiä Naton jäsenmaiden kohonneista puolustusmenoista.
Stubb kertoi, että Suomi ei ole turvallisuuden kuluttaja, vaan sen luoja. Omaa Euroopan suurimpia armeijoita. → asia vetoaa kaikkiin puoluetaustasta riippumatta.
Kertoi, että ei ole ollenkaan huolissaan Trumpin valinnasta.
Kertoi, että Yhdysvaltojen ulkopolitiikka on ollut kaikilla presidenteillä selkeä ja johdonmukainen ja läntinen liittouma on olemassa, jota Yhdysvallat johtaa.
Tämä haastattelu antoi kaikille kuulijoille jotakin:
Demokraatit pitävät Stubbin “hyvistä keskusteluista” presidentin kanssa.
Republikaanit pitävät Stubbin Trumpille antamasta tunnustuksesta ja siitä, että hän ei näe miehessä ongelmaa.
Kaikki amerikkalaiset pitävät Stubbin amerikan arvostamisesta ja siitä, että hän tunnustaa sen läntisen maailman johtajaksi.
Kaikki amerikkalaiset ymmärtävät hänen huolensa maan polarisoitumisesta ja ovat samaa mieltä, kukin omista lähtökohdistaan.
Ja lopuksi, Suomalaiset pitävät fiksusta, sanavalmiista presidentistä, jonka suusta ei (enää) tule sammakoita.
Suomessa on kehitetty korvaavia järjestelmiä, kuten hyppymiina, joka on varmasti hyvä ja tehokas järjestelmä, mutta meidän ei pidä itse sabotoida itseämme ja rajoittaa puolustusmetodejamme sen vuoksi, että muualla maailmassa miinat tappavat siviilejä. Suomalaiset miinat eivät näin ole koskaan tehneet, eivätkä tule tekemään, olimme Ottawan sopimuksessa tai emme. Nyt aika voisi olla kypsä poliittisesti irtautua tästä Halosen ajan hölmöydestä.
Tärkeä asia on nyt koestettu. 24.2.2022 Venäjä iski kaikkiin Ukrainan lentotukikohtiin. Onneksi kalusto oli hajautettu ennen iskua. Meillä pitää olla valmius samaan.
Hajauttaminen ja/tai hajautettu toiminta on osa Ilmavoimien perustaistelumenetelmää, joten tämä asia on kyllä kunnossa. Kaikista NATO-maista ei voi sanoa samaa. Ruotsissakin vasta harjoitellaan tätä uusiksi, maantietukikohtien alasajon jälkeen.
Tämä olisi Iltalehden mukaan Mikkeliä isompi juttu. Tampere paikkana olisi looginen. Etäisyys Pohjois-Norjaan ja Balttiaan sopiva. Riittävän kaukana rajasta jottei pikarynnäkkö onnistu. Ei myöskään meren rannalla niin Spetnazit ei voi nousta sukellusveneestä kalliita lennokkeja tuhoamaan.
Tämä on muuten laajemminkin asia jota tarvitsee ei vain Nato, vaan koko pohjoinen alue.
Suomen on ensimmäiseksi luovuttava nykyisestä raideleveydestä ja suunniteltava yhteydet eurooppalaisella raideleveydellä. Tunneli Tallinnaan, kiskot kiinni Euroopan suurnopeusjunaverkostoon ja Lapin kautta Norjaan ja Ruotsiin.
Tämä on paitsi huoltovarmuus- myös asemoitumiskysymys.
Tähän lisäisin vielä ehdottomasti Merenkurkun siltahankkeen, etenkin jos siihen vielä saisi raideyhteyden mukaan. Renkailla matka lyhenisi reilu 700km. Se palvelisi kriisitilanteiden lisäksi myös Suomen vientiä kun AKT:n mielellään käyttämästä lakkoaseesta, satamat kiinni, lähtisi kerralla voima pois.
Nyt kun asiasta puhutaan… Tämä olisi kultaa arvokkaampi mahdollisessa konfliktitilanteessa. Vaikka Tallinkin laivaliikenne voisi tästä kärsiä, tämän rakentaminen voi olla paljon tärkeämpi kansakunnille kuin mikään yhden yhtiön liikevaihto. Toki, tuo on varmaan joku 10-15 vuoden hanke, mutta voi olla huomattavasti helpompi toteuttaa, mikäli se katsotaan esimerkiksi Naton ja EU:n strategiseksi hankkeeksi, jonka kustannuksiin voi osallistua muutkin kuin Suomi ja Viro.
Suwalkin käytävä pitäisi voida pitää auki, että tuolla olisi mitään suurempaa strategista merkitystä. Meriteitse ja ilmasiltaa myöten on paljon hajautetumpaa logistiikkaa.
Jos sen oikein rakentaa, niin ei se helppoa ole. Tarpeeksi syvälle kaivettu, esim. 50m peruskallion sisään, niin ainoat sabotaasipaikat ovat tunnelien sisäänkäynnit. Oikein tehtynä niiden vaurioittaminen on todella vaikeaa ilman ohjuksia. Ja niiden käyttämisen aikaan on jo sotatila voimassa.
Esimerkiksi englannin kanaalin tunneli menee syvimmillään 75m merenpohjan alle. Tämä on jo rakennettu kerran, miksei myös toisen kerran? Toki, esim. sabotaasiräjähdys junavaunussa keskellä tunnelia voi toimia. Niitä vastaan on toki keinoja, kuten lastien läpivalaisu ja pommikoirat. Halpaa ja helppoa se ei toki ole.
Tunnelin rakentaminen ei ole kuitenkaan mahdotonta ja kustannukset - vaikka ovat korkeita - eivät ole astronomisia. Jos niihin saadaan vaikkapa EU-tukea. Nykytilanteessa näkisin sen jopa todennäköisenä.
It took just under six years and 13,000 workers to build the Channel Tunnel. The total cost came at an eye-watering £4.65 billion which would be the equivalent of £12 billion in today’s money.
Kaikkea pystyy perustelemaan turvallisuuspolitiikalla, mutta löydäppä sitten maksajat kaikista hurjimmille hankkeille. Täällä ei riitä rahaa edes maanpäälliseen junarataan Suomen Turkuun ja sitten pitäisi rakentaa meren alitse tunneli Tallinnaan ja ilmeisesti vaihtaa samalla radat eurostandardiin? Liekö tarvetta muistuttaa, että Natoa tai ei niin Baltian maat ovat lähtökohtaisesti suupala naapurille. Väestöpohjaa ei ole, etäisyydet lyhyet ja valmistautuminen mitä sattuu.
Alustava hintalappu on nykyään kait jossain 15 miljardin euron tienoilla. Tuo on markkinointibudjetti päättäjille, joten tuohon saa lisätä äkkiä aika monta miljardia lisää euroja. Sitten tietty vielä operoinnista aiheutuvat tappiot, kun suuret tavaramassat liikkuvat edelleen joutuisammin laivoilla hieman kauemmaksi ja virolaisetkin eivät käy kohta enää täällä töissä niin missä käyttäjät
Anteeksi avautuminen, mutta parikymmentä miljardia voisi käyttää paljon tehokkaamminkin. Sillä varmaan saisi jo ydinaseen kehitettyä ja hankittua vaikka liene mitä
