Tämä on ongelma jokseenkin kaikissa metsäteollisuuden 2000-luvulla lanseeraamissa uusissa tuotteissa. (Ainakin joiltain) teknisiltä ominaisuuksiltaan tuote on ylivertainen perinteiseen, mutta tuotantokustannukset ovat liian kalliit, jotta kuluttaja-asiakkaat olisivat valmiita maksamaan sen edellyttämää preemiota.
Tätä voi verrata kierrätyskuidusta valmistettuun kartonkiin. Kierrätyskartonkia on tehty Suomessa jostain 1970-luvulta saakka, ja alunperinkin syynä oli keräyspahvin halvempi hinta verrattuna ns. neitseelliseen puukuituun. Eli taloudellinen ajuri löytyi luonnostaan → toiminta on järkevää.
2000-luvun biotuotteet sen sijaan perustuvat perinteisen tuotannon sellaisten negatiivisten ulkoisvaikutusten poistamiseen, joita ei markkinoilla ole hinnoiteltu lainkaan tai ne on hinnoiteltu vajaasti. Seurauksena tällainen tuotanto voi olla kannattavaa ainoastaan, mikäli poliittisesti päätetään riittävän suuresta kompensaatiosta uudenlaiselle tuotannolle tai sanktiosta vanhan malliselle.
Spinnova muuttuu kannattavaksi, mikäli luonnonpuuvillasta tuotetuille vaatteille asetetaan esim. EU:n laajuinen 15% (tjsp.) haittavero. Muuten voi olla nihkeää.
Kauran kuoren ravintoarvo rehuna on hyvin vähäinen. Rehukauraa joka tapauksessa kuoritaan paljon ja kuoret menevät tällä hetkellä käsittääkseni lähinnä polttoon. Niillä elukoilla, joilla kuorellinen kaura käy rehuna, kuorimattomuuden syy taitaa lähinnä olla kustannus.
Minusta kauran kuoren “tarina” raaka-aineena voisi joka tapauksessa olla vahvuus, myös silloin jos se kilpailee rehukäytön kanssa. Monen mielestä puuvillaa korvaava käyttö kun on ympäristöllisesti arvokkaampaa kuin eläinperäisen elintarviketeollisuuden tuotanto.