Sijoittaminen kvanttiteknologiaan (QT: QC, QComm, QS)

[Roope_K]

@CitizenJ

Kumpi mielestänne parempi? Kysymykset osoitettu kaikille kvanttijeesuksille, eikä pelkästään Moneywalkerille.

Aika tasavahvojahan nämä lopulta ovat.

Pure-play quantum (IonQ, Rigetti, D-Wave, QUBT, Arqit) painot ovat: WQMT 32,41% vs. QUTM 28,38%

Kvanttilaskenta (hardware yms.) -fokusoituneet tech-jätit (Google, IBM, MSFT, AWS, Intel, Honeywell, Fujitsu, Nvidia): WQMT 24,6 % vs. QUTM 24,9%

@bassosoolo

PS. Arvelluttaa kyllä muutamat yhtiöt ja niiden tosiasialliset kontribuutiot kvanttiteknologian kehityksessä. Jotkut ovat hyötyneet fomosta, kunhan nimessä on ollut ’kvantti’. Käsitykseni mukaan Quantum Corporation (QMCO) on datantallennuspalveluita tarjoava yhtiö ja Quantum Corporationista (QUBT)

Näin on. Tuossa on kahta kategoriaa: ns. ravintoketjun loppupään ekosysteemitoimijoita, joiden kontribuutio esim. kvanttipatentteihin tai tutkimuspapereihin on käytännössä nolla. En esim. miellä vaikkapa Nokiaa tai Ericssonia nyt kovinkaan todennäköiseksi kvanttiedelläkävijäksi, vaikka heillä toki QKD-yms. tavaraa ja tutkimusta jonkin verran onkin. Sitten on tosiaan näitä entisiä virvoitusjuomayhtiöitä, jotka muuntautuneet kvanttifirmoiksi .

Näkisin, että kuitenkin vähintään 70% sisällöstä on molemmissa ihan kuranttia kamaa suhteessa omiin odotuksiin NISQ-ajan jälkeisistä voittajista.

Näistä kahdesta sijoittaisin ehkä itse WQTM:ään tasapainosemman allokaation ja hieman suuremman pure-play, quantum hardware ja muun supply chain -ekosysteemialtistuksen vuoksi. En esim. itse usko, että BoF tai vastaavat ravintoketjun loppupään toimijat ovat kuitenkaan ensivaiheen upside-voittajia (kvantti on heille pikemminkin downside-riskin eliminointia).

[timontti]

Muutama poiminta taulukoituna. Ei jaksanut kaikkia kahlata. Näyttäisi NA & TI olevan alkuvuosina kärjessä siinä mihin kaikki laskentapuolella tiivistyy, eli loogiset kubitit.

Sitten toinen kysymys on, kuka saa teknologian skaalattua laajasti käyttöön. Nykyinen datakeskus-trendi on kyllä tälle sopiva, koska datakeskusten perustamisen jälkeen valmiiseen infraan voidaan tuoda sitten yksi kaappi lisää. Näissä NA/TI lienee myös vahvana.

[Roope_K]

@timontti

Sitten toinen kysymys on, kuka saa teknologian skaalattua laajasti käyttöön. Nykyinen datakeskus-trendi on kyllä tälle sopiva, koska datakeskusten perustamisen jälkeen valmiiseen infraan voidaan tuoda sitten yksi kaappi lisää. Näissä NA/TI lienee myös vahvana.

Mitä tarkoitat teknologian skaalaamisella käyttöön? Omissa kirjoissani se voi tarkoittaa:

1. Riittävän kyvykkäitä koneita, joilla voidaan operoida melko suuria complex-gate algoritmeja (vaatii kubitti skaalausta ja algoritmikehitystä)
2. Data center -skaalan modulaarista skaalausta (l. useamman kvanttikoneen modulaarista network-kytkemistä, mikä vaatii mm. kvanttiverkkokehitystä - vrt GPU-räkit kuten NVL72)
3. Laitetuotannon skaalausta (vaatii sirujen supply chainin optimointia)
4. Jotain muuta?

Mun kirjoissa tässä vaiheessa kohta 1. on ylivoimaisesti kriittisin sijoitusteesin kannalta ja voittavasta kubittiteknologiasta en edelleenkään uskalla sanoa oikein mitään. Kysyn vilpittömästi omien näkemysteni validoimiseksi, että millä perusteella sä veikkaat NA/TI-vahvuutta?

[timontti]

@Roope_K

Kysyn vilpittömästi omien näkemysteni validoimiseksi, että millä perusteella sä veikkaat NA/TI-vahvuutta?

1. Computing:

• Samaa mieltä siitä, että computing edellä mennään. Eli tehokkaimmat koneet herättänevät eniten kiinnostusta.
• Ihan vain vertailemalla roadmappeja ja koittamalla saada käsitystä joistain parametreistä, kuten vaadittu infra, COGS ym. Ei mitään hokkus-pokkusta. Tämä siis sisältää mainitsemasi kohdan 1 (laskentateho, joka pitää myös saada skaalaamaan)
• Kehnommat roadmapit tai niiden puute kertoo minulle, että ei olla ihan ehkä kärjessä. En siis ihmettele, että MSFT sanoo ‘tukevansa Atom Computingia ja että Majorana on pitkän aikavälin kehitystä’
• Käsittääkseni monet toimijat ovat kiinnostuneita saamaan alkuvaiheessa laitteita omiin keskuksiin ym (ei pelkästään pilveen). Valtiot, turvallisuustoimijat, puolustus, ym. ym. Mutta ymmärtääkseni silti molemmille käyttötavoille on kysyntää.

2. Infran vaatimukset:

• Skaalautuvuudella tarkoitan oikeastaan tätä fyysistä infraa tuossa yllä olevassa viestissäni. Eli jos voit toimittaa ‘kevyitä laitteita’, tarvittavat kytkimet ja rensselit niiden kytkemiseksi näppärästi infraan kiinni jne. niin tästä voi saada jotain etua (one stop shop). Jos koko verkon toimitat samalla niin ei kai siitä haittaa ole.
• Tottakai mainitsemasi tuotantopuoli on sitten perusedellytys jos hommat etenevät. Siitä en osaa sanoa mitään millaisia eroja eri toimijoilla on. Osa kuitenkin näyttää käyttävän piikiekkoja ja chippejä tähän, ilman suurempia kylmäasennuksia (mutta lasereilla), ja on sitä mieltä että edelliset 50 vuotta ovat olleet kovasti avuksi. En osaa sanoa onko esim kylmälaitteistoissa isommat lead timet, mutta esimerkiksi IonQ:lla puhutaan käsittääkseni tällä hetkellä 12kk tilaus → toimitus.

Ajatusleikkinä vaikka, jos olet iso toimija sellaisella alalla jossa kilpailuetu muodostuu vaikka osittainkin suurimmasta laskentatehosta (ehkä joku kemianteollisuus, lääketeollisuus, puolustus ym), niin onko houkuttelevampaa käyttää 1-2 miljardia:

• ostaaksesi yhden suuren kylmäkoneen datakeskuksen nurkkaan yhden kerran
• ostaa samalla hinnalla seuraavat 5-10 vuotta uusi datakeskus-kaappi entisen tilalle, jolloin olet aina tehokkaimmassa koneessa kiinni

En tiedä onko tuo sitten merkityksellistä, lähinnä vain ajatusleikkinä jos ajatellaan että seuraavina vuosina tehonkasvu on ‘satoja miljoonia / miljardeja’ kertaluokkia joka vuosi?

Alla oleva kuvastaa allekirjoittaneen osakevalintaprosessia tässä kun kvanttisalkkua koitan kasailla

[Roope_K]

@timontti

1. Computing:

• Samaa mieltä siitä, että computing edellä mennään. Eli tehokkaimmat koneet herättänevät eniten kiinnostusta.

Olen ehkä yksinkertainen ihminen enkä aivan saa sun pohdinnasta kiinni Pahoittelut.

Mutta samaan aikaan mielestäni tästä alasta ei kannata tehdä liian vaikeaa, kun nähdäkseni ne ensimmäisen vaiheen voittajat löytyy lopulta kuitenkin siitä joukosta, joka nopeimmin skaalaa koneet sinne 6000 loogisen kubitin nurkille, jolla esim. RSA2048 voisi olla mahdollista crackata Shorin algoritmilla. Samoilla nurkilla saattaisi avautua myös ymmärtääkseni esim. Feynmanin kvanttisimulaatioalgoritmit kemian ja materiaalitieteiden sovelluskohteissa.

Omassa ajattelussani oikeastaan kaikki muu on kohinaa enkä jaksa aivan liikaa pohtia muita datapisteitä, kun tässä do-or-die datapisteessäkin on vielä todennäköisesti vuosiksi seurattavaa .

[timontti]

@Roope_K

Mutta samaan aikaan mielestäni tästä alasta ei kannata tehdä liian vaikeaa, kun nähdäkseni ne ensimmäisen vaiheen voittajat löytyy lopulta kuitenkin siitä joukosta, joka nopeimmin skaalaa koneet sinne 6000 loogisen kubitin nurkille, jolla esim. RSA2048 voisi olla mahdollista crackata Shorin algoritmilla. Samoilla nurkilla saattaisi avautua myös ymmärtääkseni esim. Feynmanin kvanttisimulaatioalgoritmit kemian ja materiaalitieteiden sovelluskohteissa.

Juuri tämän vuoksi tein esimerkiksi tuon taulukon. Ihan samaa asiaa tässä katsotaan. Minustakin on järkevää pyrkiä yksinkertaistamaan tätä. Lopulta eri HW-toimijoiden speksejä on hankala vertailla ja looginen kubitti on omaan silmään tällä hetkellä se keskeinen mittari.

Se miksi myös infra, niin onko mitään järkeä jos on 20,000 loogisen kubitin unelmakone jossain labran nurkassa, jonka vieminen kentälle kaupalliseen käyttöön on vaikeaa esim. infrakysymysten, kustannusten ym. osalta.

[timontti]

Tällä hetkellä kertoimet on hirvittävät, mutta mielestäni toimialan ollessa uudehko se ei ole välttämättä long hodlarille oikea tapa katsoa asiaa (vuoden 2025 tai 2026 liikevaihto ei ole keskeistä).

Otan tämän esille, jotta saisi vertaistukea tähän näkökulmaan ja mitä muut ajattelevat.

Se miten yritän tätä jotenkin haarukoida, eli kannattaako nykyisin ostaa lappuja vai ei, on tietysti a) tarkastella tuota kykyä skaalata laskentateho loogisten kubittien osalta (ketkä ovat vahvimmilla) ja b) mikä se Total Addressable Market on.

Siitä TAM:sta voisi sitten yrittää haarukoida markkinaosuuksia ja paljonko liikevaihtoa pitäisi saada, että nykyiset market capit ovat järkeviä. TAM-arvioiden kehittymisen seuranta on siis lienee erittäin hyödyllisä lähivuosina.

McKinseyn kesäisessä raportissa arvioidaan vendor TAM:ksi 87 miljardia v.2035:

BCG on arvioinut vendor TAM:ksi 90-170miljardia vuoteen 2040:

Kun puhutaan economic valuesta, niin McKinsey arvioi sen jakaantuvan näin:

Tästä herää mielenkiintoinen kysymys, onko nykyiset 5-20mrd valuaatiot liian kovia sektorin kärkifirmoille? Mitäs mieltä olette?

Yksi näkökulma on myös, vertailla AI:hin:

• Paljonko AI tuottaa economic valueta?
• Paljonko siitä valuu vendoreille?

Gemini:

Global GDP and Market Cap: Some estimates suggest that AI could add as much as $15.7 trillion to global GDP by 2030, representing a 14% increase over a scenario without AI. Furthermore, full-scale AI adoption across major companies could lead to a massive boost in market capitalization, with some projections reaching up to $16 trillion for the S&P 500 alone.

Tällä hetkellä ei kaiketi ole tiedossa paljonko tuosta potista valuisi vendoreille. Mutta panostukset ovat siis tällä hetkellä 400-500mrd/vuosi näihäin datakeskuksiin ja kielimalleihin. Joten kyllähän siellä on odotettavissa varmasti jonkinlainen siivu takaisinpäin.

Mitä ajatuksia herättää muissa? Itse ajattelen, että 5-20mrd ei välttämättä ole paljoa maksettu, jos Q-sektorilta löytyisi joku isompi voittaja.

Jensen on taannoin puhellut 1.5 triljoonan panostuksista. Ihan ei selviä quotesta mitä kaikkea tämä sisältää (en ole tarkastanut lähteen validiutta)

Loppuun Geminin antama tiivistys:

[Roope_K]

Okei nyt ymmärrän

Alla on suurin piirtein se aikataulu - ja käytännössä ainoa asia - jonka toteutumista itse vakavissani seuraan. Käytännössä ensimmäinen kiinnostava hetki on vasta joskus kolmen ehkä neljän vuoden päässä:

Loogisten kubittien määrä	Avautuva algoritmi	Vuosi (IonQ:n roadmappiin benchmarkattuna)
~1 000	Pienet kvanttidemot, yksinkertainen HHL, pienen mittakaavan VQE/QPE, varhaiset optimointidemonstraatiot	2027-2028
~5 000-10 000	Merkittävä reaalimaailman etu optimoinnissa ja kvanttikemiassa; Grover-tyyppiset edut laajemmassa tilassa, optimistinen Shor unlock RSA1024-2048	2029
~20 000	“Varma” Shor-RSA2048-mahdollisuus, laajat kvanttikemian ja HHL-sovellukset	2030
~100 000	Teollinen kvanttiutility: suuret simulaatiot, laajat optimoinnit, ECC/RSA-4096 jne.	Ei näkymää vielä

@timontti

Tästä herää mielenkiintoinen kysymys, onko nykyiset 5-20mrd valuaatiot liian kovia sektorin kärkifirmoille? Mitäs mieltä olette?

Nuo markkina-arvot ovat aivan paperia, jos yllä oleva taulukko realisoituu. Taas jos taulukko ei realisoidu, niin noissa on n. 100% laskuvara Tämä on pelin henki ja se pitää hyväksyä, että omistusten arvot tässä viiden vuoden aikana voivat olla yhtä vuoristorataa.

Mielestäni on lopulta aika yhdentekevää katsoa markkina-arvoja tai arvostuskertomia 20.9.2025, jos uskoo kvantin läpilyöntiin ja on tässä mukana pitkällä horisontilla. Paljon arvokkaampaa on miettiä, mihin yhtiöön menee pääomia ja talenttia R&D:tä varten, kenen koneita käytetään tutkimuksissa, kuka lukitsee eniten patentteja ja kenen roadmap execution toimii.

[RentaPoRenta]

En itse ymmärrä kvanttifysiikasta yhtään mitään, mutta olen pohtinut kvantti-ETF sijoittamista, koska omat pelimerkit ei riitä tarpeeksi moneen suoraan osakesijoitukseen. Tietoni kvanttifysiikasta perustuu tässäkin ketjussa mainittuun kvanttikilpajuoksu kirjaan.

Painin sen ajatuksen kanssa, että ala vaikuttaa olevan do or die trying eli joko onnistutaan kvanttiedun saamisesta ja saadaan reaalimaailman hyötyjä tai epäonnistutaan. Kvanttitietokoneiden onnistuessa saadaan varmasti isot tuotot ja täysin uusi maailma aukeaisi, mutta jos kvanttitietokoneet eivät pääse tavoitteeseen, iskee kvanttitalvi ja osakkeet todennäköisesti tippuvat noin -100%. Kvanttiala tuntuu 3-5 vuoden arpalipulta. En vaan osaa yhtään arvioida todennäköisyyksiä onnistumiselle ja epäonnistumiselle.

[Pyhimys]

Riskisijoitushan tämä on, mutta ainakin toistaiseksi kaksi asiaa tuo mielestäni lisäturvaa:

(1) Kvanttitietokoneet liittyvät kiinteästi suurvaltakilpailuun ja kansalliseen turvallisuuteen, ja sen takia niiden kehittämiseen tullaan panostamaan useita vuosia erittäin paljon, vaikka kaupalliset sovellukset olisivatkin kaukana. USA:lla ei ole varaa hävitä tätä kilpaa Kiinalle.

(2) Mahdollisia teknologioita on useita. Jos esimerkiksi kubittimäärän skaalaaminen ioniloukkujen avulla osoittautuu mahdottomaksi, ei se tarkoita sitä, etteikö suprajohteisiin, fotoneihin tai neutraaleihin atomeihin perustuvilla kvanttitietokoneilla voitaisi saavuttaa merkittävää kvanttietua. Kvantti-ETF on siinä mielessä turvallinen vaihtoehto (toisin kuin yhteen teknologiaan satsaaminen, kuten itse olen tehnyt).

[timontti]

@Pyhimys

1. Kvanttitietokoneet liittyvät kiinteästi suurvaltakilpailuun ja kansalliseen turvallisuuteen, ja sen takia niiden kehittämiseen tullaan panostamaan useita vuosia erittäin paljon, vaikka kaupalliset sovellukset olisivatkin kaukana. USA:lla ei ole varaa hävitä tätä kilpaa Kiinalle.

Trump administration planning expansion of U.S. quantum strategy

[karhulalainen]

Project Geospatial on kvanttiyhtiöistä riippumaton yhdistys/järjestö. Siksi sen tuore artikkeli on kiinnostava. Artikkeli sopii minusta vaikka koko kvanttiasiasta tietämättömälle ensilukemiseksi. Ja voi ottaa tiettyjä kohtia mihin aluksi fokusoi, Esim. tällainen analyysi artikkelista löytyy:

Laitan artikkelista jotain specifimpää juttua IonQ ketjuun. Mutta tänne ketjuun haluaisin sanoa sen, että jokaiselle kvanttiyhtiölle löytyy paikka arvoketjusta. Yhtiöt ovat jo nytkin erikoistuneet eri asioihin, esim. D-Wave keskittyy optimointialgoritmeihin ja IonQ rakentaa full stack infraa, johon noita erikoistuneita yhtiöitä voi kytkeä ja ottaa kustakin parhaat tehot irti.

Tässä tämä erinomainen artikkeli kvanttimekaniikasta geospatial tarpeisiin:

The Quantum Meridian: How a New Computing Paradigm is Redrawing the Map of the Geospatial Industry — Project Geospatial

[timontti]

Vähän lisää tiedonmurusia

https://thequantuminsider.com/2025/09/20/reports-white-house-prepares-executive-actions-on-quantum-tech-and-post-quantum-cybersecurity/

myös yleistä jorinaa sijoitusnäkökulmasta

https://thequantuminsider.com/2025/09/20/how-to-invest-in-quantum-stocks-a-guide-to-long-term-investing-in-quantum-technology/

[timontti]

Infleqtion pitää webinaaria ma/ti uuden roadmapin pohjalta

https://www.airmeet.com/e/6e92e640-9208-11f0-9112-efb81e989bdc

[timontti]

Tältä kanavalta löytyy tuoreita quantum world 2025 videoita, ml. Joku finland pätkä. Helpottaa tutustumista aiheeseen.

https://youtu.be/kvuxg7JcErc?feature=shared

[timontti]

Infleqtion päivitti ensimmäisen kerran 2030 targetin mukaan roadmappiinsa:

Yleisesti webcastin tunnelma ei ole mitenkään hilpeä/myynnillinen vaan enemmänkin tutkimuksellinen. Sellainen kaupallinen hehkutus puuttuu tästä, ilmeet ovat vakavia. OLisko paineet kasvaneet IonQ myötä? Itse voi vain veikkailla, mutta veikkaan että jotain on pitänyt vain keksiä IonQ vastineeksi ihan myynnin ym. kannalta you never know. Olettaisin että nuo fidelityt ovat 1G(?)

[timontti]

M-25-34-NSTM-2-Fiscal-Year-FY-2027-Administration-Research-and-Development-Budget-Priorities-and-Cross-Cutting-Actions.pdf

Tilivuoden (TV) 2027 hallinnon tutkimus- ja kehitysbudjetin prioriteetit ja poikkileikkaavat toimet

Kvanttitiedon tiede ja teknologia: Kun kvanttiteknologiat kypsyvät ja tulevat yhä laajemmin saataville kaupallisilla markkinoilla, Yhdysvaltojen johtajuuden vahvistaminen edellyttää perustieteen edistämistä samalla kun puututaan nouseviin insinöörihaasteisiin ja vahvistetaan kriittisiä teknologioita, jotka mahdollistavat kvantti-ekosysteemin. Virastojen tulisi syventää kohdennettuja ponnisteluja, kuten keskuksia ja ydinohjelmia, perustason kvanttitietotieteen edistämiseksi, samalla kun priorisoidaan T&K:ta, joka laajentaa loppukäyttäjäsovellusten ymmärrystä ja tukee mahdollistavien teknologioiden kypsymistä. Mahdollisuuksia tukea kilpailua edeltävää T&K:ta mekanismien, kuten konsortioiden ja muiden teknologian siirtymätoimien kautta, investointeja kriittiseen infrastruktuuriin ja testialustoihin, sekä edistynyttä valmistusta seuraavan sukupolven kvanttilaitteiden mahdollistamiseksi tulisi myös tavoitella. Rahoitusta liittyvälle perus- ja soveltavalle materiaalitutkimukselle sekä matemaattisille ja fysikaalisille tieteille tulisi myös priorisoida.

Puolijohteet ja mikroelektroniikka: Liittovaltion investoinnit puolijohde- ja mikroelektroniikan T&K:hon ovat kriittisiä tekoäly- ja kvanttisovellusten kehittämisen ja käyttöönoton mahdollistamisessa ja toimitusketjun joustavuuden vahvistamisessa.

Virastojen tulisi priorisoida T&K:ta kyberturvallisuuden joustavuuden osalta varmistaakseen, että kansakunta on varautunut jälkikvanttikryptografialla puolustautuakseen tulevia uhkia vastaan.

muokkaus.

Why NVIDIA Is Buying Into Quantum Computing

Tämä voi muuttua. NVIDIAn viimeaikaiset investoinnit antavat yhtiölle ”ennakkovaroituksen siitä, mitkä alustat skaalautuvat paremmin”, sanoi Shannon. ”Uskon, että riittävän ajan kuluessa on käytännössä varmaa, että NVIDIA ostaa yhden tai useamman kvanttiyhtiön.”

PsiQuantum sanoo aloittaneensa työt kohteissa Australiassa ja Illinoisissa ja testaavansa laitteistoa, joka jäähdyttää heidän sirunsa käyttölämpötiloihin. Yhtiö sanoo käyttävänsä riittävän suurta kvanttitietokonetta hyödylliseen käyttöön vuoteen 2027 mennessä, kaksi vuotta myöhemmin kuin se arvioi vuonna 2021.

[timontti]

Quantum computing market could be worth $4 billion by 2030, BofA estimates

https://www.investing.com/news/stock-market-news/quantum-computing-market-could-be-worth-4-billion-by-2030-bofa-estimates-4255542

Tässä luullakseni syy päivän laskulle. Laaja on vaihteluväli McKinseyllä ja Bofalla. Kertoo siitä, ettei kukaan oikein tarkalleen tiedä.

Luulen kyllä, että markkina on huomattavasti isompi kisan voittajalle, kuin 4mrd vuonna 2030. Jo nyt yksittäiset testiasennukset (pari konetta ja verkko väliin) on luokkaa kymmeniä miljoonia/sata miljoonaa (IonQ). Uskoisin, että ainakin 10x Bofaan nähden.

Pitäisi nähdä bofan tutkimus, mutta ehkä siinä on lähtöoletuksena ettei kukaan ole tehnyt läpimurtoa isosti.

Ps. Kvanttikisa-kirjassa (2025) esitetään arvio 1000mrd. Eli skaala on nyt 4-1000.

[martkyll]

Ostin molempia tonnilla päivän avauksesta 12.9. eli pari viikkoa sitten. WQTM siitä noussut +18,04% ja QUTM +15,25%. Eli tällä lyhyellä kokemuksella näyttäisit olevan oikeassa.
Tosin WQTM päivittäinen vola vaikuttaa myös isommalta eli se on isoriskisempi. Johtunee siitä, että QUTM:ssä on myös noita “perinteisempiä suuryhtiöitä” isommalla painolla, joita suojaa niiden muu liiketoiminta.

[Sijoittaja-alokas]

HSBC (Hongkong and Shanghai Banking Corporatio) testasi IBM:n kanssa kvanttitietokoneita yrityslainojen kaupankäyntiin – ja sai 34 prosenttia paremman ennusteen siitä, toteutuuko kauppa tarjottuun hintaan.

Kyseessä on jutun mukaan yksittäinen esimerkki siitä, miten kvanttilaskenta voi jo nyt tuoda etua rahoitusalalla, vaikka teknologia on vielä alkuvaiheessa niin se lupaa jo isoa muutosta. Lisäksi markkinan arvioidaan kasvavan jopa 100 miljardin arvoon tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.

https://www.reuters.com/business/finance/hsbc-says-quantum-computing-trial-helps-bond-trading-2025-09-24/