Luin mielenkiinnolla tämän VTT:n uutisen:
VTT johtaa eurooppalaista | VTT
Uutisessa on monta kulmaa. Ensinnäkin on mukava selailla noita VTT:n kvanttitietokone sivuja. Koko toimialan kehittyminen vaatii monenlaista arkista aherrusta. Hienoa, että VTT:llä on johtava rooli siinä, kun pyritään systematisoimaan eurooppalaista (ja myös globaaliakin) kvanttitietokoneteknologian tuotantoa SUPREME-pilotin kautta. Tuossa jutussa on erikseen nostettuna merkittävinä yhteistyöyrityksinä suomalainen IQM ja saksalainen Infineon Technologies AG. Infineon vaikuttaa olevan merkittävä kvanttiteknologiatoimittaja; se toimittaa komponentteja sekä suprajohtaviin teknologioihin, että ioniloukku ratkaisuihin.
3 tykkäystä
Kiitos @Roope_K, kuuntelin Kvanttikilpajuoksu-kirjan pari kertaa ja suosittelen myös muille sijoittajile 
Uskoakseni kirjan sisällön ymmärtäminen ei edellytä fyysikon tutkintoa – utelias mieli riittää. Kirja on hyvin kuunneltavissa. Oma vanha tietämykseni rajoittui noin vuonna 1990 suorittamaani kvanttifysiikan peruskurssiin TKK:lla (Aalto yliopisto). Oli hauska “ymmärtää”, mitä on olevinaan joskus oppinut ja ei 
IQM julkaisi kuukausi sitten Omdian tekemän raportin IQM’s State of Quantum Report: Quantum industry must solve talent shortage and software platforms, not just qubits - IQM Quantum Computers Raportti on vapaasti ladattavissa ja suosittelen lukemaan. Sain muutamia ajatuksia sijoittamiseen liittyen, ja niistä varmaankin kirjoitan myöhemmin lisää. Alla IQM:n raportin antia.
Jan Goetz, IQM:n perustaja ja toimitusjohtaja:
Lähiajan suurin vaikutus kvanttitietokoneilla on todennäköisesti ongelmissa, joissa datamäärä on pieni mutta laskennallinen kompleksisuus suuri – esimerkiksi kemia, materiaalimallinnus, rahoitusoptimointi ja aerodynaaminen simulointi.
Suurimmat esteet käyttöönotolle ovat ongelmien valinta ja piirikuvauksen tekeminen – eivät niinkään algoritmien suorittaminen tai datan analysointi.
Ohjelmistokehityksen hajanaisuus ja SDK:ien sidonnaisuus laitteistoihin (kuten Qiskit, Cirq jne.) hidastavat käyttöönottoa. Kuitenkin uudet, laitteistoriippumattomat kielet kuten Qrisp näyttävät lupaavia merkkejä helppokäyttöisyydestä ja yleistymisestä.
Lisäksi tekoäly ja kvanttitietokoneet alkavat kiihdyttämää toisiaan: tekoäly generoi kvanttipiirejä ja optimoi pulseja, ja tulevaisuuden virheenkestävät kvanttiprosessorit voivat mahdollistaa tehokkaan tekoälykoulutuksen.
Alla AI:n avustamana omat poimintani raportista.
Keskeiset havainnot
Omdian kyselyyn vastanneiden mukaan suurimmat kvanttilaskennan sovellusmahdollisuudet löytyvät:
- Lääke- ja biotieteistä
- Rahoituspalveluista
- Kemianteollisuudesta ja materiaalitieteistä
Myös ilmailu- ja puolustusteollisuus nousee esiin (paljon simulaatiopohjaisia ongelmia).
Julkisen sektorin pääkäyttökohteet ovat todennäköisimmin kryptografia ja paikannus-/aikasignaalit.
Markkinakatsaus ja ennusteet: 22 miljardia dollaria vuoteen 2032 mennessä
Päähuomiot:
- Pohjois-Amerikka saa valtaosan riskisijoituksista.
- Euroopassa on enemmän kvanttialan yrityksiä, mutta vähemmän rahoitusta.
- Keskimääräinen rahoitus eurooppalaisille startup-yrityksille on vain 12 miljoonaa dollaria vs. 38 miljoonaa dollarin keskiarvo maailmanlaajuisesti.
Kvanttilaskennan käyttöönoton nykytilanne
Alueellisesti:
- 46 % kvanttitietokonetta käyttävistä yrityksistä toimii Pohjois-Amerikassa,
- 33 % Euroopassa,
- 18 % Aasiassa ja Oseaniassa.
Toimialoittain:
- 28 % käyttäjistä on tutkimus- ja koulutussektorilta,
- 36 % ovat valtion virastoja,
- 15 % yksityisestä rahoitussektorista – suurin yksityinen käyttäjäryhmä.
”Käytämme leikkiprojekteja emmekä vielä odota kvanttietua. Tavoitteena on valmistella organisaatiota tulevaisuuden hybridijärjestelmiin.”
– Manfred Rieck, Deutsche Bahn
Käyttöönoton esteet
Suurimmat esteet:
- Ongelman valinta, jossa kvanttilaskennasta todella olisi hyötyä.
- Piirin kuvaaminen ja toteutus kvanttitietokoneelle.
Vähemmän merkityksellisiä olivat:
- Suoritusongelmat
- Datan analysointi
- Kvanttikoneen saatavuus
”Tunnistaminen on suurin este. Kvanttikoodi on kirjoitettava alusta alkaen; ei voi vain siirtää klassista koodia koneelle.”
– Jansik
“Suorituksen ongelma ei ole se, että kvanttialgoritmin ajaminen olisi vaikeaa. Ongelma on tunnistaa soveltuva tehtävä ja osata kirjoittaa siihen toimiva kvanttialgoritmi.”
– Mikael Johansson
Teknologian ymmärtäminen: Kubittityypit
Kvanttitietokoneet rakentuvat erilaisista kubittialustoista, joista yleisimmät ovat:
- Suprajohtavat kubitit (esim. IQM, IBM, Google, Rigetti, Alibaba Cloud, D-Wave)
- Valokubittit (”flying qubits”) (PsiQuantum, Xanadu, QuiX Quantum, ORCA Computing, Photonic Inc.)
- Ioniloukut ja neutraalit atomit (IonQ, Quantinuum, AQT, Pasqal, QuEra Computing)
- Elektronin spiniin perustuvat kubitit (”quantum dots”) (Intel, HRL Laboratories, Quantum Motion, Silicon Quantum Computing, Equal1)
- Typpivaje-timanttipisteet (NV-kubitit) (Quantum Brilliance, Qnami, Element Six, NVision Imaging)
- Topologiset kubitit (Microsoft, Quantinuum)
Jokaisella menetelmällä on etunsa, kuten matala virhetaso, korkea kello- (frekvenssi)taso tai helpompi valmistettavuus.
”Suprajohteet vaikuttavat lupaavimmilta, mutta myös fotoniikka tarjoaa matalaa virrankulutusta. Ioniloukut ovat elegantteja, mutta skaalaus voi olla vaikeaa.”
– Sterzel, Almasque
Kvanttipino: Ohjelmisto, Middleware ja työkalut
Kvanttijärjestelmä muodostuu useista ohjelmisto- ja laitekerroksista:
- Sovellustaso: ongelman muotoilu kvanttiystävällisesti
- Työkalupino: kompilerit, ohjausohjelmistot, virheenkorjaus
- Laitekerros: kubitit, ohjauselektroniikka, kryojärjestelmät
Haasteet:
- SDK:t (kuten Qiskit) ovat epävakaita ja vaikeita käyttää.
- Tarvitaan parempia kirjastoja, kehitysympäristöjä ja yhteensopivuutta.
”Joka versiossa rikotaan yhteensopivuus. AI:ssa voit käyttää kirjastoja mustina laatikoina – kvanttialalla kaikki on tehtävä alusta.”
– Sterzel
”Meillä ei ole tarpeeksi osaajia. Tilanne muistuttaa AI:n tilannetta 2006.”
– Almasque
Integraatio HPC-järjestelmiin (suurteholaskentaan)
Useimmat haastatellut korostivat tarvetta yhdistää HPC ja kvanttitietokoneet:
- Kvanttikoneet ovat harvinaisia ja vaativat erillistä ajastusta (job scheduling)
- Tarvitaan matalaa latenssia, yhteisiä rajapintoja ja parempaa työjonojen hallintaa
- Esimerkki: RIKEN yhdistää Fugaku-superkoneen kvanttilaitteisiin (IBM ja Quantinuum)
”HPC-resurssit ovat yleisiä, kvanttikoneet harvinaisia. Ajastus on kriittinen.”
– Johansson
”Emme voi odottaa, että HPC seisoo kvanttikoneen takia. Tarvitaan parempia aikatauluttajia.”
– Sato
Kvanttiteknologian ja tekoälyn yhdistyminen
Tekoäly auttaa kvanttikehityksessä:
- Automaattinen piirien generointi
- Pulssien optimointi
- Hyperparametrien säätö
Kvanttitekoäly (QML):
- Kvanttikoneita voidaan käyttää AI:n koulutukseen, mutta vaatii paljon kubitteja
- QML toimii erityisesti pienidatatilanteissa, joissa AI ei muuten onnistu
”GPUn energiankulutus on valtava. Kvanttilaitteet voivat skaalautua tehokkaammin.”
– Elahi
”AI toimii usein ’isolla datalla’, mutta kvanttikone voi toimia paremmin pienillä dataseteillä.”
– Marzella
Julkinen politiikka ja kansalliset ohjelmat
Kvanttiteknologia nähdään strategisesti tärkeänä seuraavista syistä:
- Puolustus & turvallisuus: kvanttikryptografia, paikannus, kryptonpurku
- Talouden kehitys: simulaatiot, lääketiede, tekoäly
Euroopassa EuroHPC ja EU:n tutkimusohjelmat (Horizon, EIC, EIB) ovat keskeisiä rahoittajia. Yhdysvalloissa DOE:n ORNL on merkittävä toimija. Japanissa RIKEN on esimerkillinen hanke, johon osallistuvat myös Osaka University ja SoftBank.
Yhteenveto
Kvanttikehitys etenee nopeasti:
- HPC + Kvantti ja Kvantti + AI -integraatiot ovat ratkaisevia tulevaisuudessa.
- Useat kubittialustat tulevat todennäköisesti rinnakkaiseloon.
- Suurimmat haasteet ovat edelleen ohjelmistot ja laiteteollistaminen.
”Tutkimus palvelee usein tarpeita, joita ei osattu ennustaa. Kvanttialgoritmeista syntyy joskus myös klassisia innovaatioita.”
– Marzella
28 tykkäystä
Tuli kanssa luettua Kvanttikilpajuoksu ja minulle se oli pieni pettymys. Olisin toivonut enemmän asiaa eri teknologioista ja niitä kehittävistä yrityksistä. Nyt ioniloukuille, neutraaleille atomeille ja fotonikubiteille oli omistettu yhteensä vain viisi sivua ja esimerkiksi IonQ:ta ei mainittu koko kirjassa edes nimeltä fokuksen ollessa suprajohteissa ja IQM:ssä. Ekosysteemin suomalaisfirmoista myös Bluefors ja Algorithmiq olivat paljon esillä. Tämä on toki suomalaiskirjailijalle ymmärrettävää, mutta kubittiteknologioiden välinen kilpajuoksu jäi nyt vähän ohueksi.
Kvanttilaskennan mahdollisista sovelluksista oli paljon asiaa ja myös kvanttifysiikan historiaa avattiin suhteellisen paljon. Mikäli on lukenut tieteen popularisointia, niin jälkimmäisessä on paljon tuttua.
Globaalia kilpailua oli (alaan sijoittavan kannalta) avattu hyvin kirjan toiseksi viimeisessä luvussa. USA:n, Kiinan, Euroopan ja pienempien pelureiden kvanttialaan allokoimia miljoonia ja miljardeja listattiin ansiokkaasti.
5 tykkäystä
Hoi bullerot,
Osaako täällä joku kertoa mihin konkreettiseen hyödylliseen asiaan kvanttitietokoneita voidaan käyttää seuraavan 5-10 vuoden päästä mihin nykyiset tietokoneet eivät pysty?
Jostain josta saa rahaa?
Millä tavalla uskotte kvanttitietokoneen vaikuttavan lääketieteisiin? Sitä alaa/käyttötarkoitusta tupataan heitellä täällä aika paljon. Miksi se olisi kaupallinen ja vaatisi suuret investoinnit, mikäli se olisi hyödyllinen?
Kuinka moni teistä missasi Nvda juoksun ja fomottaa tätä toivoen tästä samaa?
3 tykkäystä
Kvanttitietokoneet pystyvät ratkomaan etenkin NP-intermediate-luokan ongelmia polynomisessa ajassa, kun klassisesti laskettaessa ne vievät ekspontentiaalisesti aikaa. Ei tarvita kovinkaan isoa syötettä, kun ratkaisuajat tehokkaimmillakin klassisilla superkoneilla ovat pidempiä kuin universumimme ikä. Ja kun joku asia voidaan tehdä muita nopeammin - tai ylipäätään ollenkaan - on sillä yleensä tehtävissä rahaa.
Aikajänteestä en osaa sanoa mitään varmaa tietänkään muuta kuin sen, että jo alle 300 kubitilla kvanttikone voi käsitellä enemmän tiloja (esim. jonkin optimointiongelman mahdollisia lopputuloksia) kuin maailmankaikkeudessa on atomeja. Esim. IonQ:lla on 256 algoritmisen kubitin kone roadmapilla ensi vuodelle.
Toimivien lääkemolekyylien etsintä on edellä kuvattu optimointiongelma. Pelkästään laboratoriovaihe, jossa haarukoidaan sopivia molekyylejä ja niiden yhdistelmiä esimerkiksi sadoista molekyyleistä ja miljoonista yhdistelmistä, voi viedä vuosikymmeniä ja maksaa miljardeja euroja.
Life science -alalle kvanttikoneet sopivat poikkeuksellisen hyvin, koska niiden laskenta perustuu samoihin kvanttifysiikan lakeihin, jotka ohjaavat myös molekyylien ja atomien käyttäytymistä. Toisin kuin klassiset tietokoneet, jotka yrittävät simuloida kvanttisysteemejä approksimaatioin, kvanttikoneet kykenevät mallintamaan niitä natiivisti.
Jo yksinkertaisissa järjestelmissä – kuten heliumatomin (toiseksi yksinkertaisin alkuaine vedyn jälkeen) kahden elektronin vuorovaikutuksessa – klassiset laskentamenetelmät kohtaavat nopeasti rajoitteita. Tämä johtuu siitä, että kvanttitilan esittäminen vaatii eksponentiaalisesti kasvavan määrän laskentatehoa, jota tehokkaimmillakaan klassisilla koneilla ei yksinkertaisesti ole.
Eiköhän täällä ole Nvidian kyydistä nauttineita yhtälailla kuin muitakin sijoituksia tehneitä.
18 tykkäystä
Vastaan tähän hieman käänteisestä näkökulmasta. Kvanttitietokoneet synnyttävät myös uhkan nimeltä Harvest Now, Decrypt Later (HNDL). Tämä tarkoittaa sitä, että tietoliikennettä kuunnellaan ja salattua dataa tallennetaan nyt, vaikka sitä ei voida vielä murtaa. Tulevaisuudessa, kun käyttökelpoinen kvanttitietokone valmistuu, tämä data voidaan purkaa — ja paljastaa sisältö.
HNDL-uhkaan voi varautua siirtymällä kvanttiturvallisiin salausmenetelmiin (PQC) jo ennen kuin kvanttitietokoneita on käytännössä olemassa.
PQC:n standardointityö on kesken, mutta PQC-palveluita on tarjolla mm. näillä pörssiyhtiöillä: Sealsq, Arqit, Thales, IBM, Microsoft, WithSecure. Ne takovat rahaa jo nyt tällä uhkalla, joka tulee suurella varmuudella realisoitumaan 5-10 vuoden aikana.
10 tykkäystä
SSH tarjoaa Quantum-Safe Cryptographic (QSC) Security -ratkaisuja, ilmeisesti kattoterminä näille kvanttiuhille.
3 tykkäystä
IonQ:n oma mittari “AQ” kertoo, montako hyvin lyhyttä algoritmia kone pystyy ajamaan, ei todellista virhe‑korjattua kubittimäärää. Viimeisimmissä testeissä AQ‑luku on reilusti alle 50. (lähde: IONQ nettisivut)
Väärin. Kvanttikoneet eivät ratkaise lääkekehityksen oikeita pullonkauloja. Reilusti suurin kulu on edelleen laboratoriotestit ja kliiniset kokeet. Kvanttikone ei lyhennä toksikologia‑ eikä FDA‑prosesseja.
Lääke‑kemia hyötyy enemmän siitä, että pystytään rankkaamaan kandidaatit suunnilleen oikein, mihin klassinen DFT + AI riittää. Täydellisen Schrödinger‑ratkaisun puute ei ole pullonkaula liiketoiminnassa.
Alan asiantuntijat puhuvat 10-30 vuodesta mm. Nvidian toimari.
3 tykkäystä
Kvanttikoneet ovat mielestäni kiehtova tieteellinen instrumentti, mutta sijoittajana kannattaa erottaa laboratoriodemonstraatio ja PowerPoint‑roadmap puheet kaupallisten kassavirtojen todellisuudesta.
Minunkin mielestä se ajatus, että exponentiaalisen ajan tiputtaminen polynomiseen aikaan on mielenkiintoista ja se toimii vain tiettyihin muutamiin erittäin niche käyttötarkoituksiin, mutta se ei tee suoraan tästä sijoituskelpoista.
Edelleen…
Missä liikevaihto? Milloin ja keneltä?
3 tykkäystä
Ensinnäkin kysyit itse näkymiä 5-10 vuoden päähän. Lienee selvää, että jos markkinoilla on 36 algoritmisen kubitin koneita (huom kirjoitin myös itse yllä algoritmisista kubiteista “AQ”) sillä ei lasketa kuin korkeintaan 36 kubittia vaativia algoritmeja.
Ja kuten totesin, tiekartalla on paljon suurempien algoritmisten kubittien koneita, joita vastaavaa klassista supertietokonetta on fyysisestikään enää mahdotonta rakentaa, sillä atomit loppuvat universumista kesken. Lähde myös IonQ:n nettisivut.
Viittasin kirjoituksella nimenomaan laboratoriotesteihin. Otetaan esimerkiksi Alzheimerin tautia estävät tai parantavat lääkkeet, jotka ovat käytännössä olleet laboratoriovaiheessa yli 30 vuotta. Pelkästään yksityistä rahaa on käytetty kymmeniä miljardeja (faasit 1-4). Ja tämä siis vain yksi esimerkki:
https://www.researchgate.net/publication/354891102_The_costs_of_developing_treatments_for_Alzheimer's_disease_A_retrospective_exploration
Tähän en uskalla ottaa tietojenkäsittelyteoreetikkona ja pharma-maallikkona vahvaa kantaa - siteerasin yllä minua fiksumpia. Silti on hankala nähdä, miksi esim. Merck, J&J, Roche ja Amgen ovat investoineet jo nyt jättimäisesti kvanttilaskentaan ja jättäneet jokainen jo kvanttipatenttejakin, jos tosiaan laskennallisesti kevyemmät ja olemassa olevat menetelmät toimivat eksploraatioon riittävän hyvin eikä kvanttikoneista oikeastaan hyödy mitään. Mihin perustat väitteesi?
Edelleenkään en ota kantaa aikatauluihin. Mutta Huanghan on sen yhden kvanttiosakkeet romauttaneen kommentin jälkeen korjaillut puheitaan useasti. Ekan kerran GTC:ssä ja viimeksi muutama viikko sitten todeten kvanttikoneiden olevan pisteessä, jossa parin vuoden sisällä (“in few years”) kvanttikoneet ratkovat ongelmia, joihin klassiset koneet eivät taivu.
Kvanttilaskentayhtiöt tekevät jo tänä kalenterivuonna miljardin dollarin verran liikevaihtoa. Nämä analyytikot veikkaavat, että alkuperäisen kysymyksesi aikahorisontin alarajalla - 5 vuoden päästä - jo $100B:
10 tykkäystä
Kun yllä puhuttiin lääketeollisuudesta, niin Novo sijoitti eilen melkein $100M kvanttikoneeseen, jonka toimittaa Atom Computing ja Microsoft. Toki osa sijoituksesta tuli Tanskan valtiolta.
Microsoftista on kyllä tulossa mielenkiintoinen peluri tähän kenttään. Natella väittää, että tällä vekottimella ei enää olla NISQ-aikakaudella vaan tullaan ns. Level 2 -tasolle 2026. Vastaavan tason kone pitäisi esim. IonQ:lta tulla vielä tänä vuonna ja olla asiakaskäytössä ehkä samoihin aikoihin tämän Atom & MSFT -koneen kanssa.
Microsoftilla on myös ihan eri tavalla pelimerkkejä laittaa tähän hommaan kuin muilla. Sen osoittanee satojen miljardien AI-investoinnit, vaikkei niiden luoma liikevaihto edelleenkään ole erityisen merkittävä.
11 tykkäystä
Kiitos suosittelusta. Kuuntelin tämän äänikirjana BookBeatista (noin 10 tuntia) kasvimaan hoidon ohella ja kyseessä oli kyllä mainio yleiskatsaus aiheseen. Samalla kuitenkin käsittely jää laajuuden vuoksi hieman pintapuoliseksi ja mihinkään ei ehditä syventyä kunnolla ennen kuin ollaan jo seuraavassa luvussa. Äänikirjassa oli myös paljon laadullisia ongelmia, esimerkiksi kuuluisan fyysikon Richard Feynmanin nimi lausuttiin joka kerta väärin, joten lukukokemus olisi parempi kirjana. Jos osaat suositella jotain syvällisempää jatkoteosta aiheeseen liittyen, niin olisin kiitollinen 
3 tykkäystä
En nyt ihan ymmärtänyt miten kvanttikoneet voi auttaa ihmiskokeissa / labratesteissä?? Mitä vaikeita laskuja niiden pitäisi tehdä, mihin nykykoneet eivät pääse?
Miten ne voivat ratkaista yksinkertaisesti ihmiskehon tuottamien tulosten odottamisen ajan?
1 tykkäys
Tässä fiksu kommentti ammattisijoittajalta kvanttilaskennan sijoittamiseen liittyen.
Kvanttikoneet siis voisivat mallintaa molekyylien vuorovaikutusta tarkasti, jolloin lupaavia lääkeaihioita löytyy jo ennen laboratoriotestejä. Nykykoneilla drug discovery on pitkälti trial and erroria, mutta kvanttilaskennalta toivotaan, että vuosien – tai jopa vuosikymmenten – kokeilukierrokset lyhenevät pelkkään lääkeaihion validointiin.
No jaa - jättäisin tällaiset räyhäkommentit omaan painoarvoonsa. Jos pessimistisemmät näkemykset kiinnostaa, niitä löytyy alan asiantuntijoilta myös paljon. Tässä yksi esimerkki:
5 tykkäystä
Kvanttihype puskee nyt Suomen piensijoittajakenttään. Onkohan QMill hakemassa rahoitusta osakeannin kautta?
Pekka Lundmark, Peter Sarlin, Antti Vasara, Maria Wasastjerna kirjottivat Hesariin markkinointihenkisen artikkelin Suomen kvanttiteknologia-alasta Suomen tulevaisuutta turvaa kolmiliitto kvantti, tekoäly ja 6G | HS.fi
Kaikki kirjoittaja ovat mukana QMillissä. Aika selvää.
Heti perään sain Springvestiltä sähköpostia, jonka mukaan ensi viikolla avaavat rahoituskierroksen suomalaisessa kvanttiteknologia-alan kasvuyhtiössä, joka kehittää poikkeuksellista huipputeknologiaa kansainvälisille markkinoille.
Annoin chatgpt5:lle tehtävän: ”Suomessa on kvanttiteknologiaosaamista näissä yrityksissä: IQM, Bluefors, SemiQon, QuantrolOx, Algorithmiq, QMill, Quanscient. Kerro näistä lisää. Onko jokin näistä ehkä hakemassa lisää pääomaa?”
Chatgpt5 vastasi:
Tässä tiivis katsaus mainitsemiisi suomalaisiin kvanttiteknologiayhtiöihin: mitä kukin tekee, missä vaiheessa rahoituksen suhteen ovat – ja löytyykö kenties hakemassa lisäpääomaa.
⸻
- IQM Quantum Computers
• Sijainti & erikoistuminen: Espoossa toimiva suomalainen kvanttiharware-yritys, joka rakentaa suprajohtaviin piireihin perustuvia full-stack -kvanttitietokoneita.  
• Saavutus: Vuonna 2025 VTT:n kanssa kehitetty Euroopan ensimmäinen 50‑kubittinen kvanttitietokone otettiin käyttöön ja tarjolla tutkimukselle ja yrityksille. 
• Seuraava askel: IQM on solminut sopimuksen VTT:n kanssa toimittaa 150‑kubittinen kvanttitietokone vuonna 2026 ja 300‑kubittinen vuonna 2027, integroituna Suomen superlaskenta-infrastruktuuriin.  
• Rahoitus: Yhtiö on tähän mennessä kerännyt yli $210–346 miljoonaa.   
• Lisärahoitustarve: Vuonna 2025 IQM on aktiivisesti keskusteluissa yli €200 miljoonan rahoituksen saamiseksi; aikaisempi Serie A2‑pyörä tuotti €128 miljoonaa vuonna 2022.   
• Yhteenveto: IQM on merkittävä toimija ja selkeästi hakemassa seuraavaa isoa rahoituskierrosta.
⸻
- QMill
• Sijainti & osaaminen: Espoossa sijaitseva kvanttialgoritmiyritys, perustettu vuonna 2024. 
• Rahoitus: Yritys on kerännyt siemenrahoitusta Antlerilta, Maki.vc:ltä ja Kvantedilta. 
• Hallintoon vahvistuksia: Pekka Lundmark (ex-Nokia‑toimitusjohtaja) lähtee sekä investoijaksi että hallituksen jäseneksi, ja Antti Vasara (entinen VTT:n johtaja) nousee hallituksen puheenjohtajaksi. 
• Rahoitustilanne: Ei toistaiseksi julkista merkittävää uutta kierrosta – mutta hallitusmuutokset ja investoinnit kertovat kasvuhalusta.
⸻
- SemiQon
• Toiminta: VTT‑spin‑off, kehittää skaalautuvia silikonipohjaisia kvanttisuorittimia erityisesti cryo-CMOS‑teknologialla. 
• Teknologinen eteneminen: Vuoden 2024 lopussa esitelty cryo-CMOS‑transistori ja vuonna 2025 saavutettu iso askel kohti kvanttipiste‑kuubittien laajamittaista hallintaa. 
• Rahoitus: Vuonna 2025 yhtiö sai €17.5 miljoonaa rahoitusta EIC:n kautta (€2.5M grant + €15M equity). 
• Yhteenveto: Tällä hetkellä vankasti rahoitettu ja teknisesti kasvuvaiheessa – ei tietoa uudesta rahoituskierroksesta.
⸻
- QuantrolOx
• Tuote & tarkoitus: Kehittää Quantum EDGE -alustaa, joka automatisoi kvanttiprosessorien säätöjä ja optimointia koneoppimisen avulla, nopeuttaen bring-up‑vaiheita huomattavasti. 
• Yhteistyö: Helmikuussa 2025 yhteistyö QuantWare:n kanssa teki virheenkorjausympäristön rakentamisesta helpompaa. 
• Rahoitus: Vuoden 2023 siemenrahoituksensa keräsi €3.5M VC-rahoitusta. 
• Tilanne: Vielä varhaisen vaiheen yhtiö, ei julkaistu uusia rahoituksia 2025 aikana.
⸻
- Algorithmiq
• Toimiala: Kvantti-algoritmiyritys, keskittyy lääke‑ ja elämätieteiden sovelluksiin, kehittää kvanttikemian ja elämän tieteen työkaluja.  
• Kumppanuudet: Yhteistyötä mm. IBM:n ja NVIDIAn kanssa. Parhaillaan kehittelevät NVIDIAn superlaskennan avulla toimivaa virheenkorjausta; saavutettiin 300‑kertainen nopeutus TEM-algoritmissa. 
• Rahoitus: Vuonna 2023 yhtiö keräsi €13.7M (n. $15M) Series A -rahoituksen.  
• Yhteenveto: Tällä hetkellä vakaa rahoitusasema, mutta ei uutta kierrosta tiedossa.
⸻
- Bluefors
• Toiminta: Helsingin päämajainen yritys, joka valmistaa cryogeenisiä järjestelmiä (kuivien diluutiolaitteiden valmistaja) – kriittinen infra kvanttiteknologialle.  
• Tilanne: Ei rahoitustarvetta – toimii enemmän teollisena infrastruktuuritoimijana.
11 tykkäystä
Suomi mainittu! IQM siis toimittanut eniten yksiköitä, vaikka IBM laskuttanut eniten euroja.
2 tykkäystä