Sanoma - aliarvostettu osinkokone?

Onks tää nyt se hetki kun maallikon pitää keskeyttää opetusalan asiantuntijoiden aivoriihi ja kerrata omat koulutraumat vuosikymmenien takaa? Saamanne pitää!

Lähestytääs tätä digitalisaatiohaastetta 1800-luvulta, kun nykyinen koulujärjestelmä keksittiin. Kyseessähän oli jo silloin valtava ongelma, että miten koulutat rajallisilla resursseilla ja primitiivisellä teknologialla (kirjat, liitutaulut) hurjan määrän lapsia niin, että parhaat lahjakkuudet pääsevät vaativiin hommiin ja heikompi aines päätyy hanttihommiin. Mallia otettiin sen ajan huippuorganisaatiosta, eli tehtaasta. Kouluun ei mennä taitotason, motivaation tai valmiuksien perusteella, vaan lapset laitetaan liukuhihnalle valmistuspäivämäärän mukaisesti. Koko ikäluokalle tehdään opettajien toimesta samanaikaisesti ennalta tehtaanjohdon tarkkaan määritetyt prosessit ja tuotannon laatua mitataan määräaikaisesti järjestettävillä kokeilla. Heikompi aines seuloutuu amikseen ja lukiossa satsi laitetaan normaalijakaumalle, josta osa jää sille tielle, iso määrä päätyy ammattikorkeakouluun ja parhaiten menestynyt osuus yritetään ohjata yliopistoon.

Näin tämä järjestelmä toimi 1800-luvulla ja näin se toimi myös itse käydessäni koulut 1900-luvun loppupuolella. ATK-laitteet oli toki keksitty ja niille sai oikein suorittaa ajokortin ja kymmensormijärjestelmän osaamistestin, mutta käytännössä opetuksen kovin innovaatio siihen mennessä olivat tuliterät piirtoheittimet, joilla oli mahdollista saada graafista aspektia mukaan opetukseen. Rakastin oppimista ja lukemista, mutta vihasin koulua ja olin siinä helvetin huono, enkä varmaan olisi ikinä valmistunut edes lukiosta, yliopistosta nyt puhumattakaan, mikäli älypuhelimet olisivat tuolloin olleet keksittyjä ja laajalle levinneitä. Se jatkuva mieltä puuduttava tylsyys oli vain pakko kestää päivästä toiseen, vuodesta toiseen, kun ei ollut muutakaan vaihtoehtoa tai paikkaa missä oleskella päivät.

Ironisinta oli, että kaikki tekniikka oli jo silloin olemassa rakentaa huippuluokan digitaaliset oppimisvälineet, mutta niin ei vain koskaan tapahtunut. Softassa on se hieno puoli, että se skaalaa rajattomasti, joten kun olet kerran rakentanut parhaan mahdollisen kuviteltavissa olevan multimediapläjäyksen jolla opettaa vaikkapa Pythagoraan lause, niin sitä ei enää tarvitse luoda uudestaan, vaan voit skaalata sitä loputtomiin yhä uusiin vuosiluokkiin. Ja mikä parasta, parilla äkkiä kirjoitetulla funktiolla saat ohjelmasta ulos opettajalle kaikki hänen haluamansa yksilölliset tilastot oppilaasta. Kauanko mitäkin aihekokonaisuutta on tuijotettu. Kuinka pitkään missäkin on mennyt aikaa? Mikä vaihe on ollut oppilaalle vaikein? Paljonko on arvioitu osaamisen taso? Aivan triviaalia puuhaa softakehittäjän näkökulmasta ja mitään säännöllisesti järjestettyjä kokeita ei digimateriaalien ansiosta edes tarvita, kun opettajilla on aina saatavilla reaaliaikainen tieto jokaisen oppilaan osaamisen tasosta.

Noh, olen päässyt seuraamaan akateemisesti koulutettujen työttömien ystävieni keikkatöitä koulujen sijaisena ja sitä kautta nähnyt, että miten se kuuluisa digitalisaatio on kouluissa edennyt. Suoraan sanottuna käyttöliittymät ja materiaalit näyttävät siltä, kuin ne olisi rakentanut joku sadistinen 00-luvun alkupuolella TietoEnatorilla työskennellyt järjestelmäsuunnittelija. Sehän on sitä samaa paskaa, mitä itsekin jouduin koulussa sietämään, mutta se paska on vain siirretty digitaaliseen muotoon. Ja mikä pahinta, lapsilla on nykyään älylaitteita, joilla pääsee näkemään aidosti hyvää opetusmatskua esimerkiksi Youtubessa, ellei sitten joku myrkyllinen algoritmi tai some ehdi kaapata huomiota kokonaan pois oppimisesta. Noita digimateriaaleja rakentavat tahot eivät näillä näytöillä pääsisi Applelle edes kesäharjoittelijaksi kahvia keittämään, kun ei ole mitään luottoa, että Moccamasterissa osattaisiin painaa sitä keinukytkiminen oikeaa puolta.

Pahintahan tässä on, että kyseessä ei kuitenkaan pohjimmiltaan ole Sanoman tai muiden digitaalisten opetusmateriaalien valmistajien syy. Järjestelmä ei tarjoa markkinamekanismia, jonka perusteella yrityksillä olisi minkäänlaista insentiiviä rakentaa opetusmateriaalia, mikä maksimoisi lasten oppimisen. Keskusjohtoisessa järjestelmässä uudistukset ja kehityksen virrat etenevät Opetushallituksen politbyroon eläköitymisten kautta.

Tämähän olisi tietysti paperilla helppo korjata. Lanseerataan koko Suomeen Koulu+ -oppimispalvelu, jossa vanhemmat voivat maksaa siitä, että heidän lapsensa saa koulussa parempaa digitaalista opetusta. Ensimmäinen taso voisi olla mainosrahoitteinen ilmainen koulu. Tämä ei edes ole mitenkään radikaali ajatus, vaan reaktionäärinen, koska omassa lapsuudessani kouluissa mainostettiin aktiivisesti sekä Valion maitoa, että Jeesuksen pelastusta, eikä meidän silti tarvinnut hävetä tuloksia sen enempää PISAssa kuin Cooperissakaan. Toinen taso voisi olla esimerkiksi 500 €/kk premium-koulu, missä koulu ostaa kumppanilta paremmat opetusmateriaalit ja kolmas taso kunnon 1000 €/kk maksava eliitti-koulu, jossa jokaiseen oppilaaseen panostetaan mielettömän paljon. Näin saadaan rahalla kannustettua yritykset kilpailemaan keskenään ja panostamaan koulukokemuksen kehittämiseen ja kehitetyt oppimisinnovaatiot saadaan ennen pitkää käyttöön myös maksuttomaan koululaitokseen.

Paljon vaikeampi nakki on päästä eroon tästä tehdasajattelusta ja lakkauttaa ylioppilaskokeet, ammattikoulut ja muut vastaavanlaiset täysin hyödyttömät traditiot ja turhakkeet. Meillä on viimeisen muutaman vuoden aikana vihdoinkin tullut käyttöön mullistava tekoälyteknologia, joka mahdollistaa luokkaopetuksen sijaan jokaisen oppilaan täysin yksilöllisen opettamisen ilman opettajan jatkuvaa mikromanageerausta. Sen sijaan, että opettaja jakaa huomionsa 30 oppilaan kesken voisi jokaisella oppilaalla lähitulevaisuudessa olla oma tekoälyopettajansa tarjoamassa täysin jakamatonta huomiota ja laatimassa tarvittavat opetusmateriaalit lennosta, kun taas pedagogiikan ammattilaisen harteille jää toimiminen korkeamman tason hallinnoijana ja oppimisongelmien ratkaisijana. Ja mikä parasta, jokainen oppilas voi valita itselleen sopivimman oppimistavan ja lähestymiskulman aiheisiin ja mahdollisesti myös opiskella sellaisia asioita, mitä opettajakaan ei osaa.

Dippainssin näkökulmasta teknistä estettä tällaiselle tulevaisuudelle ei enää ole, koska tarvittaviin tekoälyratkaisuihin liittyvät haasteet ovat jo enimmäkseen ratkottu tai tulevat ratkaistuksi muutamien vuosien sisällä. Käytännössä muutos koulujärjestelmässä on ilmeisesti kuitenkin mahdotonta. Julkinen ei ole valmis maksamaan riittävästi rahaa uuden sukupolven oppimisjärjestelmän rakentamisesta, eikä toisaalta kykene kehittämään sitä omatoimisesti. Konservatiiviset voimat yhteiskunnassamme vastustavat isoja järjestelmätason muutoksia, joten innovaattorien yritykset kääntää mammuttitankkerin kurssia taantuvat yksittäiseksi hankehumpaksi ja tutkimusten tehtailuksi, ilman todellista pitkäkestoista vaikutusta kokonaisuuteen.

Valtavasti teknologisesta kehityksestä huolimatta en oikeastaan usko, että mikään lähivuosina tulee kouluissa muuttumaan, paitsi että nuorten pahoinvointi kasvaa kun ero koulumateriaalin ja yhä tehokkaammin laaditun viihteen ja viihteellisen opetusmateriaalin välillä kasvaa entisestään. 20 vuoden päästä tulee sitten joku jenkkimegatekno, mikä käyttää satoja miljoonia tekoälyn kehitystyöhön ja lanseeraa sitten täyden peruskoulun tekoälyopettajan, joka pyyhkii nykyiset toimijat kentältä ja pakottaa koulujärjestelmän muuttumaan, kun vanhemmat alkavat vetämään lapsiaan pois koulusta kotiopetukseen.

Nyt kun tuli haukuttua koko koulutusjärjestelmä ja opetussektori, niin asiantuntijat voisivat sitten toivottavasti kertoa, että mikä on asioiden todellinen laita :smiley:

11 tykkäystä

Opettajana (ma,fy,ke) voin sanoa että Sanomalla on erittäin hyvät digimateriaalit ja todella nopea ja hyvä asiakaspalvelu koulujen suuntaan. Myös kirjasarjat kouluihin ovat yleisestikin ottaen ylivoimaiset. Itselläni ei tulisi mieleenkään vaihtaa toiseen kustantajaan.

4 tykkäystä

Voisitko @Verneri_Pulkkinen lukea tämän Ekan kirjoituksen heti Roastin alussa ääneen siten, että nostat tasaisesti äänen voimakkuutta ja lukemisnopeutta?

Tässä varmaan ollaan asian ytimessä. Kenellekään ei varmaankaan tule yllätyksenä se, että julkinen sektori on koko ajan min 5 vuotta jäljessä kaikesta kehityksestä. Ihan ideatasollakin ja siitä on vielä matkaa toteutukseen.

Yksittäiset nuoret opettajat kyllä kehittelevät aina jotain hienoa, mutta nekin innovaatiot koskee yleensä vain jotain tiettyä opetuksen niche-osa-aluetta ja viiden vuoden yrittämisen jälkeen he huomaavat, että kaikki hukattu aika oli turhaa ja palaavat perusmetodeihin.

Koska julkinen sektori on niin tehoton, toivoa oppimisen innovatioista on mielestäni turha jättää sen varaan. Kehittyneimmät ratkaisut tulevat B2C markkinoilta joita Eka kirjoituksessaan jos sivusi. Toki osaavat ja ahkerat opettajat opettajat osaavat valjastaa ne kouluopetukseen, mutta niissäkin tulee usein vastaan monenlaiset tekijänoikeusasiat joita sitten rikotaan oman rohkeuden mukaan. Tämän vuoksi useimmat tyytyy julkaisijoiden materiaaleihin, koska siten pääsee helpommalla.

B2C-markkina ei ole osannut vielä rahastaa tätä kunnolla ja siksi itse olenkin ehdottanut tuota viikkorahasovellusta monetisaatiossa, josta palveluntarjoaja voisi ottaa välityspalkkion. Tällöin se ei olisi liian suuri lisäkulu käyttäjälle.

7 tykkäystä

Tässä tulee pari kysymystä:

Digitaalisten tuotteiden osuus Learningissa kasvaa edelleen, millaisia konkreettisia toimia Sanoma aikoo tehdä että marginaalit paranevat ja erityisesti kun uusien digitaalisten erilaisten alustojen skaalautuvuus kasvaa?

Tekoäly täytyy tunkea, joka paikkaan, niin yritetään; miten Sanoma aikoo hyödyntää tekoälyä oppimateriaalien ja näiden muiden palveluiden kehittämisessä, kun huomioidaan sen vaikutukset mahdolliseen kustannustehokkuuteen, skaalautuvuuteen ja vieläpä oppimistulosten parantamiseen? Vai onko yhtiö tippunut tekoälykelkasta…? :slight_smile:

3 tykkäystä

Kun kakarat olivat pieniä 90/00-lukujen taitteessa, niin meillä oli Mahtava Matikkaraketti-peli. Olihan se erikoista kun lapsia piti käskyttää laskemisen lopettamiseen.

4 tykkäystä

Vielä muistutuksena että kohta lähtee! :fire:

Lisäys. Tässä vielä ROASTin kysymyslista.

Sanoma ROAST – CEO Rob Kolkman
-Could you share a few interesting facts about yourself to start with?
-What does Sanoma do, in a nutshell?
-Why do you think Sanoma is a good investment?
*If so, why haven’t you bought more shares with your own money? Most of your shares have come from incentive programs.
-In the last five years (2019–2024), Sanoma has increased its revenues by many acquisitions—from €900 million to €1.4 billion (+50%) using pro forma numbers—but the dividend has decreased, EBIT has increased less than revenue (+30%), and operating EPS (continuing operations) is at the same level as in 2019 (0.49 vs. 0.46). ROCE has been just over 10%. Are you happy with Sanoma’s value creation?
-Sanoma bought Santillana Spain for €465 million at an EV/EBITDA multiple of 9.3x. It seems Santillana has not grown materially since then (net sales: €122 million in 2019, €135 million in 2024). Do you view this acquisition as a success from the shareholders’ perspective?
*Did you pay too high a multiple for such a slow-growing business? Note the cyclicality of the learning business.
-You haven’t experienced meaningful growth in Italy either. What is the logic here? (>€100 million in revenue.) You also divested parts of the German business later on.
-Are southern European markets attractive considering the lower level of digitalization?
-And… based on population growth, the number of students is not growing fast—maybe even declining in markets like Finland. Does it stop the growth in Learning segment in the long term?
-You are targeting €2 billion in sales by 2030, of which 75% is from Learning. Considering rather high acquisition multiples and sluggish growth outlook, is this growth target sensible from a value-creation perspective?
-Back in 2023, Sanoma issued a hybrid bond with an 8% coupon interest to help finance the aggressive inorganic growth in Learning. At the same time, you continued to pay dividends. Why?
*Why not cut the dividend?
-Are share buybacks on the table as a capital distribution tool? I know Sanoma buys shares for incentive programs, but as I understand it, Sanoma doesn’t cancel those shares.
-Learning aims for a 23% profit margin by next year. How?
*Are there real synergies between different markets?
-How do you view gamification in learning content?
-Are Duolingo and similar apps a threat or an opportunity for Sanoma?
-What about the digital material provider Studeo? Some teachers in our forum discussing roast questions said they try to move away from Sanoma and Otava and prefer Studeo instead.
-Have you considered the B2C market in the Learning business? (How could Sanoma compete against agile digital providers, AI, and YouTube?)
-In many of Learning’s core markets, the number of students is actually decreasing. Does this affect Learning’s long-term growth potential if there are fewer students to provide materials for?
-PISA results are decreasing in many countries like Finland, and some people criticize digital learning materials. Could the trend toward more digital materials reverse back to favor physical books?
-In general, do you view generative AI as a threat or an opportunity for Sanoma?
AI as a tool: everyone can use it. Does it give any one company an advantage? For example, Alma Media’s CEO Kai Telanne said they are either going to produce double the news with AI or the same amount with half the resources they use today.
-How do you apply AI in the Learning segment—in learning materials, etc.?
-How do you feel about investing in content (for Ruutu, etc.) in this competitive environment?
-Don’t you think generative AI will create a flood of content and make competition for attention even harder in the future?
-Media Finland targets a 12–14% EBITA margin. We haven’t seen that for years, so how are you going to get there?
Alma Media is already there—perhaps because they have less print?
-Learning and Media Finland are totally different businesses. Should Sanoma split into two standalone companies?
(There is less debt nowadays, and both are large businesses on their own, etc.)
-How do you view the future media landscape in Finland? There are Alma, Sanoma, Otava, regional media, and YLE. Over the next 10 years, how much consolidation do you expect?
-Where do you see Sanoma 10 years from now?

9 tykkäystä

Petri on kirjoitellut ennakkokommentit, kun Sanoma julkaisee Q2-rapsansa keskiviikkona. :slight_smile:

Sanoma julkistaa Q2-raporttinsa torstaina noin klo 08.30. Ennustamme yhtiön liikevaihdon laskeneen molemmissa segmenteissä, mutta hieman korkeamman kannattavuuden ansiosta operatiivisen tuloksen ennusteemme ovat konsensuksen tapaan käytännössä vertailukauden tasolla. Konsensusennusteet kuluvalle vuodelle ovat annetun tulosohjeistushaarukan keskikohdan yläpuolella, mutta tyypillisesti konservatiivisesti ohjeistavan Sanoman odotetaan toistavan kuluvan vuoden ohjeistushaarukan tässä kohtaa vuotta.

EDIT: @Petri_Gostowski, korjattu :slight_smile:

2 tykkäystä

Sellainen täsmennys vielä, että ennakkoon oli lipsahtanut torstai kun oikea päivä on keskiviikko. Nyt se on korjattu, mutta näkyy vielä väärä päivä tuossa @Sijoittaja-alokas viestissä, kun se on kopsattu ennakosta, jota en vielä ollut ehtinyt muokata :slight_smile:

1 tykkäys

Tässä ensikommentit Sanoman tuloksesta, joka oli rivi riviltä pikkuisen odottamaamme parempi. Sanoman klo 11 alkavaa webaria pääsee kattomaan täältä Sanoma Oyj, Webcast, Q2'25 - Inderes

3 tykkäystä

Iltatyöläinen ja päälyytikkö Petri on tehnyt uuden yhtiöraportin Sanomasta. :slight_smile:

Sanoman Q2-tulos oli kauttaaltaan lievästi odotuksiamme parempi. Hieman odotettua paremmalla uralla etenevästä kannattavuusparannuksesta huolimatta emme ole tehneet olennaisia ennustemuutoksia, mutta Q2-raportti entisestään vahvistaa luottamusta ensi vuoden ennusteiden suhteen. Tunnistamme myös ohjeistuksen noston mahdollisuuden loppuvuoden aikana, kunhan kotimaan mainosmarkkina kehittyy siedettävästi. Nostamme Sanoman tavoitehinnan 10,9 euroon (aik. 10,5 euroa) ja toistamme lisää-suosituksemme maltillista arvostusta mukaillen.

Rapsasta lainattua:

Rahavirta paranee totutusti H2:lla

H1:llä Sanoman liiketoiminnan rahavirta asettui -33 MEUR:oon, kun taas tavanomaisten orgaanisten investointien, hybridilainan korkomenojen ja vuokravelkojen maksun jälkeen vapaa rahavirta oli -80 MEUR (ed. 12 kk 101 MEUR). Vapaa rahavirta jatkoi parantumista vuoden takaisesta ja siten Sanoma on hyvässä vauhdissa ohjeistamansa vapaan rahavirran paranemisen kanssa koko vuoden osalta. Myös yhtiön rahoitusasema on vahvistunut, vaikkakin kausiluonteisesti velkaantuneisuus onkin korkeimmillaan Q2-lopussa (Q2’25 lopun nettovelka/käyttökate 2,5x).

3 tykkäystä

#Sanoma’n osake on hiipinyt kaikessa hiljaisuudessaan lähes 75 prosenttia viimeisen 12 kuukauden aikana. TJ Rob Kolkman esitteli #Sanomaa sijoituskohteena #PörssiSijoittajanViikko tapahtumassa.
Tässä muutama huomio:

  1. Mihin markkinoihin yhtiö keskittyy Learningissä?
  • Yhtiö keskittyy vain K12-markkinoihin
  • Sanoma ei haikaile muista markkinoista, sillä kasvuvaraa on edelleen K12:ssa
  • Yhtiöllä selkeät kilpailuedut K12:ssa
  1. Mistä yhtiön tulos tulee?
  • Learning tuo nyt 76 prosenttia yhtiön tuloksesta
  • Learning on tuplannut koon viimeisen viiden vuoden aikana orgaanisen ja yrityskauppavetoisen kasvun myötä
  • Tavoitteena on tuplata liikevaihto vuoteen 2030 mennessä
  1. Missä tullaan tekemään yrityskauppoja?
  • Laajennutaan nykyisissä toimintamaissa
  • Voidaan myös laajentua uusiin maihin, ei tosin mainittu mitä ne voisivat olla
  • Jos ostoja tehdään, halutaan saavuttaa johtava markkina-asema K12:ssa
  1. Mistä haetaan orgaanista kasvua?
  • Espanja ja Italia fragmentoituneita markkinoita
  • 2026-2028 kasvua tulossa Euroopan oppimateriaalimarkkinoille
  1. Koska Media Finland eriytetään omaksi yhtiökseen?
  • Ei suunnitelmia tällä hetkellä
  • Jatketaan kehittämistä erikseen
  1. Eteneekö Solar aikataulussa?

- Kyllä

4 tykkäystä

Sanoma Media Finland suunnittelee uutismedian painotoimintansa keskittämistä pääkaupunkiseudulle Sanomalaan, Suomen suurimpaan lehtipainoon, ja Tampereella sijaitsevan Sanoma Manun painolaitoksen sulkemista. Suunnitelman taustalla on mediankulutuksen kiihtyvä siirtyminen kohti digitaalisia kanavia. Sanomalehtien painosmäärien laskun seurauksena painamisen yksikkökustannukset ovat kasvaneet. Sanoman tuottamat lehdet voitaisiin jatkossa painaa kustannustehokkaammin yhdessä painolaitoksessa ilman merkittäviä vaikutuksia asiakkaille.

Lopulliset päätökset tehdään muutosneuvotteluiden päättymisen jälkeen Suomen lainsäädännön mukaisesti. Toteutuessaan suunnitelmat vaikuttaisivat arviolta 65 työntekijään.

Mikäli Sanoma Manun sulkeminen toteutuisi, Sanoma kirjaisi n. 30 milj. euroa uudelleenjärjestelykuluja vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä Media Finlandin tulokseen. Kuluista n. 27 milj. euroa olisi pääasiassa käyttöoikeusomaisuuseriin liittyviä alaskirjauksia, joilla ei ole kassavaikutusta. Tulevina vuosina mahdollisen sulkemisen tuomat vuotuiset kustannushyödyt tukevat Media Finlandin vakiintunutta jatkuvan tehostamisen toimintatapaa, mikä auttaa hallitsemaan painetun liiketoiminnan laskevan liikevaihdon ja kustannusinflaation vaikutuksia.

Suunnitellulla sulkemisella ei ole vaikutusta Sanoman näkymiin vuodelle 2025 tai sen pitkän aikavälin taloudellisiin tavoitteisiin.

EDIT: Lisätään vielä tämäkin tänne

OP:n pääanalyytikko Antti Saaren mielestä Sanoman etenee määrätietoisesti kohti vuosiin 2026–2027 osuvaa eurooppalaisen oppimateriaalimarkkinan huippusykliä.

– Oppimisliiketoiminta on luonteeltaan äärimmäisen vakaata ja lyhyellä aikavälillä epävarmuutta aiheuttaa lähinnä mainosmarkkinan kehitys. Tämän merkitys osakekurssille on kuitenkin rajallinen. Sanoma tarjoaa sijoittajalle yhdistelmän defensiivisyyttä ja tuloskasvua, jota ei mielestämme ole hinnoiteltu osakekurssiin täysimääräisesti, Saari toteaa

4 tykkäystä

Tässä on Petrin ennakkokommentit, kun Sanoma julkaisee Q3-rapsansa torstaina. :slight_smile:

Ennustamme yhtiön liikevaihdon laskeneen molemmissa segmenteissä, mutta hieman korkeamman kannattavuuden ansiosta operatiivisen tuloksen ennusteemme on vain marginaalisesti vertailukauden alapuolella. Konsensusennuste kuluvalle vuodelle on annetun tulosohjeistushaarukan keskikohdan yläpuolella ja odotamme, että Sanoma täsmentää tulosohjeistushaarukkaa Q3-raportilla edellisvuoden tapaan ylöspäin.

Ja tässä on vielä kommentit tuloksesta. :slight_smile:

Sanoma julkisti aamulla Q3-tuloksensa, joka oli operatiivisesti hieman odotettua parempi Media Finlandin varsin hyvän kannattavuuskehityksen ansiosta. Sanoma myös varsin odotetusti täsmensi kuluvan vuoden ohjeistushaarukkojaan ja kohotti sen alalaitaa tismalleen odotuksiemme mukaisesti. Kaikkiaan raportin ensivaikutelma on varsin myönteinen, joten odotamme osakkeelle yleismarkkinaa positiivisempaa kehitystä tänään. Yhtiön klo 12.00 alkavaa tulosinfoa voi seurata tästä linkistä.

1 tykkäys

Petri on yötyöläisenä luterilaisen työetiikan johdattama tehnyt Q3:n jälkeisen yhtiöraportin valmiiksi. :slight_smile:

Sanoman Q3-sujui operatiivisesti hieman ennakoimaamme paremmin ja kuluvan vuoden tulosohjeistushaarukan nosto vastasi odotuksiamme. Odotamme yhtiön tuloskasvun kiihtyvän ensi vuonna Learningin oppimateriaalien kysynnän kasvaessa ja sen tehostusohjelman hyötyjen tullessa esiin. Arviomme mukaan yhtiö tulee myös kiihdyttämään kasvua yritysostoilla ja näistä suunnitelmista saadaan oletettavasti lisätietoja pääomamarkkinapäivässä 25.11. Tarkistamme tavoitehintamme 11,2 euroon (aik. 10,9 euroa) ja toistamme tuloskasvun myötä hyvän tuotto-odotuksen tarjoavan osakkeen lisää-suosituksemme.

Rapsasta lainattua:

Vapaa rahavirta rullailee ylöspäin odotetusti Q1-Q3’25:lla Sanoma on tehnyt liiketoiminnan rahavirtaa 114 MEUR, kun taas tavanomaisten orgaanisten investointien, hybridilainan korkomenojen ja vuokravelkojen maksun jälkeen vapaa rahavirta oli 51 MEUR (ed. 12 kk 112 MEUR). Siten Sanoma on hyvässä vauhdissa ohjeistamansa vapaan rahavirran paranemisen kanssa koko vuoden osalta. Tätä mukaillen yhtiön rahoitusasema on vahvistunut (Q3’25 lopun nettovelka/oik. käyttökate 2,0x) ja mahdollistaa hyvin aktiivisemman otteen yritysjärjestelyissä jatkossa.

Tätä aihetta onkin jo varmaan käsitelty jossain yhteydessä, mutta itsellä ei osunut silmään. Saa siis viitata jo aiempaan vastaukseen samaan aiheeseen, jos sellainen on.

Nyt kun nämä Amerikan mainosjätit kieltää poliittisen mainonnan, joka ilmeisesti sulkee ulos myös joitain epäsuoria poliittisia toimijoita, jotka ovat kuitenkin yhteiskunnallisia.

Onko tällä positiivista vaikutusta kotimaan mediakonserneihin? Suomi on vaalikansaa. Meiltä löytyy kunta-, eduskunta-, sote-, SOK-vaalit ja sitten jotain pienempää vaalia, kuten OP:n ja Tradekan vaalia ym., lähinnä perinteiseen osuustoimintaan liittyvää.

Yksittäiset ehdokkaat saavat kaiketi edelleen mainostaa itseään, mutta organisaatiot, kuten puolueet eivät. Onko siis luvassa asiakasryntäystä Sanomalle, Almalle, Ilkalle (tai nykyään heidän ja Kalevan yhteisyritykselle), Keskisuomalaiselle, ehkä Panostajan Granolle?

Mikäli on, kuinka merkittävästä lisätulosta kotimaan yhtiöille on kyse? Toki sekin vaikuttaa, kuinka ankaraa tulkinta tulee olemaan. Lasketaanko poliittiseksi mainonnaksi yhteiskunnallinen, esimerkiksi ihmisoikeus- tai ympäristöjärjestöjen mainonta. Tämä varmaan suututtaa Trumpiakin niin hyvä sellaiset siistiä alustoilta, jos haluaa olla kaveria hänen kanssaan. Liian tiukassa kiellossa ei olisi järkeä, mutta amerikkalaisten someyhtiöiden sijoittajien kannalta koko kiellossa ei liene muutenkaan järkeä. Tai sitten se mahdollinen hyöty on vain mennyt itseltä ohi.

Eli, onko luvassa lisää rahaa kotimaan mediayhtiöille?

2 tykkäystä

Juho Toratti on kirjoitellut analyysin Sanomasta. :slight_smile:

Strategisten peliliikkeiden perusteella Sanoma vaikuttaisi lataavan panoksiaan jo ensi vuoden varalle, jolloin markkinan odotetaan kiihtyvän varsinkin oppimisliiketoiminnassa.

Asemat vuodelle 2026 vaikuttavatkin hyvin vakailta.

Päättyneellä vuosineljänneksellä Solar-tehostamisohjelman vaikutusten raportoitiin jälleen näkyvän merkittävästi kannattavuuden kehityksessä, ja vaikutusten odotetaan korostuvan ensi vuonna. Yhtiön johto on luottavainen, että tavoiteltu 23 prosentin tulosmarginaali tavoitetaan ja jopa ylitetään.


Huom.

IR-ikkuna on SalkunRakentajan ja Sijoittaja.fi:n yrityskumppaneiden kanava taustoittaville ja analyyttisille artikkeleille sekä muulle mielenkiintoiselle sijoittajatiedolle. Artikkeli on osa kaupallista yhteistyötä yhtiön kanssa. Artikkeli ei sisällä sijoitussuosituksia.

1 tykkäys

Petri on jännittävissä etkotunnelmissa, koska Sanomalla on ensi viikon tiistaina pääomamarkkinapäivät ja tässä olisi hänen kommenttinsa siihen liittyen. :slight_smile:

Pääomamarkkinapäivässä (CMD) huomiomme kohteena ovat yhtiön kasvunäkymät ja -tavoitteet vuosille 2026–2030 sekä mahdolliset kommentit pääoman allokointisuunnitelmista. Segmenttikohtaisiin taloudellisiin tavoitteisiin emme lähtökohtaisesti odota muutosta, vaikka Learningin osalta kannattavuustavoitteen täsmentäminen voi olla ajankohtaista.

Tässä on Paulin ja Kaisan kommentit Sanoman päivittämistä taloudellisista tavoitteista. :slight_smile:

Sanoma julkisti pääomamarkkinapäivänsä yhteydessä päivitetyt taloudelliset tavoitteensa vuosille 2026–2030. Learning-segmentin kasvuodotukset nousivat ja Media Finlandin tuloskasvun ajurit tarkentuivat. Yhtiö myös tiukensi velkaantumistavoitettaan. Tulemme kommentoimaan uutta strategiaa tarkemmin pääomamarkkinapäivän jälkeen.

Sanoman toimitusjohtaja Rob Kolkman oli Pian haastattelussa yhtiön pääomamarkkinapäivillä. :slight_smile:

Aiheet:

00:00 Aloitus 00:08 Kasvu 00:23 Tekoälyn vaikutus 01:21 Learning 02:07 Uudet maat 03:13 Pula opettajista 04:04 Media 04:32 Uhkapelimarkkinan avautuminen 05:34 Suomenkielinen media 06:57 Mahdollinen jakautuminen 07:48 Sanomaan vaikuttavat asiat kasvun osalta

1 tykkäys