Kyllä sitä uteliaana odottaa päivittyvää tietoa sähkön kulutuksen osalta päivältä 5.1.2024, kun edellinen oli vielä 32,48 kWh. Mielessä kävi kyllä, että olisi ollut kiva tarttua kiinteään sopimukseen kun kävi 8c/kWh hinnan paikkeilla. Toisaalta viime vuosi meni alle 6c/kWh keskihinnalla, niin saattaa olla että säästöä sillä ei olisi saavuttanut.
5.1.2024 teemana tässä pörssisähkö taloudessa oli sama kuin Arabian hitti mukissa:
IV-kone ajoi 30% teholla vuorokauden, märkätilat pidettiin kuivana ja sähköinen mukavuuslämmitys pois päältä. Akkuvalaisimien varassa toimittu ja ajan viettoa puhelimen, sekä iPad:n parissa, äänikirjan kuuntelun lisäksi. Oli yllättävän mukava harjoitus, voisi tehdä uudelleenkin jos kovia hintoja vielä talven aikana tulee vastaan.
Laittakaa ihmeessä kuitenkin vinkkiä ketjuun jos alta 8c/kWh kiinteitä sopimuksia tulee vastaan, mielelläni käytän aikaani muuhun kuin sähkönkulutuksen optimointiin omassa taloudessa.
Nämä yksittäiset päivät on kiinteän sopimuksen juhlaa, muuten aika hiljaista sieltä sektorilta ollutkin. Juhannuksena ei kukaan enää tätä päivää muista, kun keskihinnat on alhaalla. 25€ näytti eilinen maksaneen, joten kärsii vaikka viikon olla vastaavaa, ennen kuin kyseenalaistaisin sopimuksen laatua.
Ja kulutus muutaman tuhat kWh vuodessa?
Itsellä olisi maksanut 105€,nyt maksoi 6,51€,siis pelkkä sähkön osuus.
Ei kovin montaa tuollaista päivää kestäisi pörssisähköllä.
Itselleni meni eilen 60 kWh eli 49 euroa plus siirto. Silti excel näyttää siltä, että koko 12 kuukauden tarkastelujakson ajalta euromääräinen pörssisähkölasku tulee jäämään reilusti pienemmäksi kuin noilla 8.5 snt per kWh kiinteähintaisilla soppareilla. Eli en ole siirtymässä pois pörssisähköstä. vuosikulutus noin 15000 kWh.
Tehdasyksikössä suht uusi kiinteähintainen sähkösoppari, joten katsotaan vertailuna miten vuosi on lähtenyt liikkeelle. Otanta on tietysti pieni, mutta otetaan kaikki neljä päivää mukaan, mitä on takana. Niiltä tunneilta (7-17) kun koneet on käynnissä, on muodostunut seuraavat keskituntihinnat:
2.1: 33,2 c/kWh (10 h)
3.1: 16,7 c/kWh (10 h)
4.1: 43,1 c/kWh (10 h)
5.1: 160 c/kWh (10 h)
Vertailuna kiinteään hintaan (n. 6,5 c/kWh) olisi siis pörssisähkö tullut maksamaan ( 2530 vrt. 260) suunnilleen 10 kertaa niin paljon kuin mitä nyt maksettiin. Eli se rahasumma, jolla saadaan nyt sähköt melkein helmikuun loppuun olisi mennyt neljässä päivässä. Olisi siinä halvemmilla pörssipäivillä kirittävää…
Siinä on iso ero kun puhutaan pörssisähkön keskituntihinnasta (joka ottaa vuorokauden jokaisen tunnin mukaan) ja sitten siitä hinnasta, jonka todellisuudessa käytetyistä tunneista maksaa. Kaikessa teollisuudessa ei pääse hyödyntämään niitä halpoja tunteja…
Näin se menee, käyttökohteen mukaan. Omassa kotikäytössä (sähkölämmitteinen rivari, jossa lämminvesivaraaja ja sähköiset lattialammitykset) pörssisähköllä on vuositasolla helppo päästä alle kiinteiden sopimusten kustannusten ilman mitään ihmeelllisia kikkailuja.
Suvun vapaa-ajan asunnossa taas on kiinteähintainen sopimus, koska talvisin peruslämpö pidetään 24h paahtavalla sähkölämmityksellä eikä tyhjillään olevassa asunnossa ole kukaan säätämässä kulutusta. Lisäksi kulutus on yli 95% talviaikaan.
Itse taas pidän tuohon kuvaukseen sopivassa kämpässä kiinteää sähkösopparia, kun kaukolämmön piirissä olevissa kerrostalokämpissä suosin pörssisähköä. Nyt rivarissa on alkuvuodesta 2022 solmittu n. 8 sentin kWh-hinnan kolmen vuoden määräaikainen soppari.
12kk jakson keski-kWh hinta noussee maaliskuun alkuun asti ja sitten kääntynee laskuun. Odotan koko jakson hinnan per kWh jäävän noin 7 snt per kWh-tasoon
Tämä olikin hyvä pointti. Talvella kun aurinkopaneelit eivät tuota ja sähkö on kallista voisi paneelien omistaja tienata tuottamalla sähköä agregaatilla?
Odotus 7 vst. varmuus 8. Valitsen hyvin mielin jälkimmäisen, semminkin kun sen on saanut vielä ilman kuukausimaksuja, ja sillä on seilattu mm. vuoden 2022 energiapaniikitkin jo läpi.
Mutta hienoa, että porukka oikeasti laskee noita summia vertailuja tehdessään. 7 snt kuulostaa toteutuessaan oikein kohtuuliselta keskihinnalta.
Sähkölämmitteisessä kohteessa tod.näk. valitsen ensi vuonnakin taas kiinteän sopparin, jos hinnat ovat silloin samalla tasolla. Parissa kerrostalokämpässä kelpaa jatkossakin pörssisähkö, ellei kiinteät sopparin laske takaisin sinne 5 sentin kWh-hinnan tuntumaan.
Olen samaa mieltä, että se on hauska harrastus. Varsinkin silloin, kun se koskee kohteita, joiden kulutuksen ajoittamiseen voi itse merkittävästi vaikuttaa. Mutta sähkölämmitteinen kakkoskämppä on pakko pitää lämpimänä hinnasta huolimatta, ja sen osalta haluan pitää poissa mielestä esim. eilisen kaltaiset hintapiikit.
Mä itse näen sijoitussalkun heilumisen vain tuulisäänä matkalla. (Tai noin haluan uskotella, vaikka ihan aikuisen oikeasti jonkun yksittäisen osakkeen vahvat kurssireaktiot herättää minussa oikeasti vahvempia fiiliksiä.) Huonossa soppareissa hävitty/voitettu raha taas on lopullinen tulos sen diilin osalta, ja ne liittyy enemmän osastoon kulutuspäätökset kuin sijoitusvalinnat.
Taktiikka: kalleimmilla tunneilla lattialämmitys kokonaan pois kylpyhuoneesta, ja patterit oli koko päivän pois päältä, lähinnä ilmalämpöpumppu ja lämminvesivaraaja oli päällä koko ajan. Tein koko päivän myös etänä töitä.
Nyt viiden päivän jälkeen - katastrofaalisen huonon tammikuun aloituksen jälkeen - keskihinta sähkölle on 28,46 senttiä (reilu sata euroa hintana). Tämä on hyvinkin otettavissa takaisin kesän oletettavasti halvemmilla tunneilla.
Halvin kiinteä soppari marraskuussa olisi ollut kuitenkin 9:n sentin luokkaa. Ihan höpö höpöä vetää näihin vertauksiin aina hatusta joitain 4:n sentin kiinteähintaisia soppareita, niitä ei ole ollut hetkeen normaalipulliaiselle tarjolla.
Olen pohtinut, että pitäisikö täysin kiinteät sopimukset kieltää. Asettaa vaikka maksimisuojaus 70%:iin. Tämä lisäisi kysynnän hintajoustoa, joka laskisi sähköhintaa sekä varmistaisi paremmin, että oikeat tahot olisivat maksajina.
Kiinteähintaiset sopimuksethan toimii niin, että energiayhtiö tekee voittoa pitemmällä aikavälillä, vaikka tietysti joutuvat ostamaan sähkönsä pörssihinnoilla, joiden lisäksi tulevat suojauskustannukset. Tämä tarkoittaa, että jos joku kuluttaja säästää johdonmukaisesti kiinteähintaisilla sopimuksilla, niin jonkun toisen kuluttajan täytyy “hävitä”. Eli asiakkaat jakautuu nettomaksajiin ja -voittajiin. Nettomaksajina on varmaan ollut suuri määrä kerrostaloasujia ja voittajina sähkölämmitteisiä asujia.
Kun hinnat alkavat olemaan hyvin volatiilejä, niin suojauskustannukset nousevat, jotka sitten laitetaan asiakkaiden maksettavaksi. Tämä johtaa siihen, että yhä useampi nettomaksaja toteaa, että kannattaa siirtyä pörssisähköön. Tämä tietysti taas tarkoittaa, että hintaa pitää taas nostaa ja sykli alkaa alusta. Teoriassa voisi johtaa kuoleman kierteeseen, mutta todennäköisemmin syklit heikkenee ja kierre katkeaa.
Energiatyhtiöille ja nettovoittajille tämä hintamalli tietysti sopii. Nettomaksaminen on taas ennen jakautunut niin monelle, että sillä ei ole ollut väliä ja energian kysyntä ja tarjonta on ollut paljon tasaisempaa, joten suojaushinta on pieni ja siten pörssisöhkön ja kiinteänsopimuksen erot olleet pienet. Nyt tilanne on markkinoilla muuttunut ja tarvittaisiin varmaan enemmän joustoa ja jos ei halua joustaa niin, sitten hänen tuli olla korkeamman hinnan maksajana.
Jos puhutaan hintatietoisista kuluttajista, niin nuo ryhmät ovat myös kulutuskäyttäytymiseltään erilaisia. Sähkölämmittäjän kulutus oli eilen väistämättä kovien pakkasten aikaan melko suurta (kuten se on myös matalampien pörssihintojen pakkaspäivinä) jos käytössä ei ole ollut vaihtoehtoisia lämmitystapoja. Vastaavasti siellä kerrostalokämpässä sähkönkulutus ei ole lähtökohtaisestikaan suurta, ja on aika helppoa ohjata merkittävä osa siitä normaalista kulutuksesta edullisemmille tunneille.
Mielestäni on hienoa, että meillä on erilaisia vaihtoehtoja tarjolla. Ei markkinataloudeen kuulu noiden vaihtoehtojen vähentäminen tai hintojen hyötyjen/haittojen vesittäminen.
Kannattaako energiayhtiöiden investoida tuotantoon vähätuulisten päivien varalle? Jos pieni tuotannon lisäys romahduttaa koko olemassolevan tuotannon arvon, niin ei kannata.
Tässä ketjussa taitaa olla aktiivisinta keskustelua sähköstä ja sen kulutuksesta, toki hintatietoon peilaten.
Nyt tarjoukset pöydällä aurinkopaneelijärjestelmistä ja mietin tällaistä komboa: aurinkopaneelit katolle ja kiinteähintainen soppari jatkossa joko 12 kk tai 24 kk.
Tällöin aurinkopaneelien tuotanto alkaisi pohjoisessakin leikata ostoenergian määrää huhtikuulta ja toukokuulta syyskuulle käytettäisiin pääosin omaa sekä myytäisiinkin pieni osuus tuotannosta. Lokakuulta leikkaantuisi vielä pieni osuus ostoista ja kiinteällä hinnalla mentäisiin marraskuulta maaliskuulle.
Onko joku järkeillyt samansuuntaisesti sähköasiat? Löytyykö pohdittuja mielipiteitä asiaan?
Nyt näyttää tältä:
