Pörssisähkö on halvin useamman vuoden aikajänteellä, vaikka optimointia ei harrastaisi lainkaan. Pörssisähkö asettaa vain hyvät insentiivit kulutuksen seurantaan ja optimointiin, joka tuo lisäsäästöjä energian kulutuksen laskiessa kokonaisuudessaan. Optimointi-investoinneissa takaisinmaksuaika on yleensä hyvin lyhyt (1-2v). Minulla maksoi takaisin yhden talven aikana.
Isossa kuvassa sähkön hintakehityksestä ei kannata liikaa stressata. Paras lääke korkealle sähkön hinnalle on korkea sähkön hinta. Jos sähkön hinta isossa kuvassa nousee, käynnistää se joukon hankkeita sähköntuotannossa, kun hankkeet muuttuvat kannattaviksi tuottajan näkökulmasta. Edes pitkällä kiinteällä sopimuksella ei voi suojautua sellaiselta riskiltä, jossa sähkön hinta nousisi rakenteellisesti Suomessa jostain syystä. Sopimus on joskus uusittava ja sitten joutuu ottamaan korotuksen vastaan.
Pörssisähköllä saat vain koko ajan sitä markkinahintaa, johon kaikki tämä hinnoitellaan sisään. Kiinteät sopimukset seuraavat perässä ja lisäksi maksat sähköyhtiölle preemiota siitä että hinta ei vaihtele sopimuksen aikana.
OLETETTAVASTI pörssisähkö on halvin usean vuoden aikajänteellä.
Itselläkin on pörssisähkö käytössä, eikä tarkoitus ole vaihtaa siitä pois.
Yhteiskunnan ja sähköjärjestelmän kannalta toivottavaa myös olisi, että yhä useampi valitsisi pörssisähkön. Tällöin sähkön kysyntä joustaisi paremmin hinnan mukana ja esim erilaiset joustot ja varastointiratkaisut yleistyisivät.
Kotitalouksilla on kuitenkin huomattavan erilaisia lähtökohtia ja mahdollisuuksia esim optimoida sähkön kulutusta vrt yksin kerrostalossa asuva tai sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuva lapsiperhe.
Oleellista on myös huomata, että historia ei ole tae tulevaisuudesta. Sähkön hintaan vaikuttaa monta asiaa ja esim tulevan talven hintojen ennustaminen on haastavaa. Ei kukaan pysty sanomaan onko tammi-helmikuun keskilämpötila tulevana talvena Tampereella +2 Celsiusta vai -25 Celsiusta. Voidaan OLETTAA että siirtoyhteydet ulkomaille pelaa, ydinvoimalat ei vikaannu jne. Pelkästään sääolot voivat vaihdella hyvin paljon ja erittäin kylmä talvi nostaa kysyntää. Vastaavasti tuotantopuolella ja siirtoyhteyksissä on mahdollisuuksia ongelmiin ihan itsestään, saati sitten jos esim itänaapuri onnistuu sabotoimaan taas yhteyksiä jne.
Vastaavasti voidaan todeta, että autovakuutus tai kotivakuutus lähtökohtaisesti vain rikastaa vakuutusyhtiötä, eikä ole vakuutuksen ottajan kannalta kannattava
Viimeksi kun tällaisia ongelmia tuli(Venäjän hyökkäys…) kaatui monta kiinteähintaista sähköä tarjoava yhtiö konkurssiin ja ihmiset jotka kuvittelivat suojautuneensa korkeilta sähkö hinnoilta joutuivat tekemään uusia sopimuksia paniikissa kesken kovimman markkinahäiriön.
Eli ei se kiinteä hinta takaa että sähköä saisi kiinteään hintaan missä tahansa tilanteessa. Niissä taitaa olla nykyisin myös hinnankorotuspykäliä(?)
Tässähän se olennainen on. Kaikkia näitä asioita (kiinteä sähkösoppari, vakuutukset, lainan korkokatto jne) yhdistää se, että keskimäärin ne tulevat kalliimmaksi kuin maksaa yllättävät kulut itse. Mutta ratkaiseva kysymys on henkilökohtainen riskinsietokyky ja minkäkokoisia yllätyksiä pystyy omasta pussista kustantamaan. Kaatuuko oma talous, jos euribor nousee kuuteen prosenttiin? Ota korkosuojaus. Kaatuuko oma talous, jos sähkön hinta nousee kuten toissatalvena? Ota kiinteä sähkösoppari mahdollisimman vakaasta firmasta. Kaatuuko oma talous, jos kotona tulee paha vesivahinko? Ota kotivakuutus, joka kattaa sen. Kestääkö oma talous kaikki nämä? Älä ota mitään em. suojauksista. Ei tää asia sen vaikeampi ole.
Itsellä on omakotitalossa osittain korkosuojattu laina, pörssisähkö ja laaja kotivakuutus korkeimmilla mahdollisilla omavastuilla. Tämä on itselleni sopiva riskitaso.
Kyllä ja ei. Sähkön käytössä sinulla on mahdollisuus vaikuttaa kulutukseen ja täten kuluihin, kuten moni tekee. Vakuutusasioissa on käytännön tasolla mahdotonta vaikuttaa itse kaikkeen.
Esimerkkinä tästä kesämökkimme, jonka yläpohjaan pesiytyi näätä. Näätää ei saanut itse laillisin keinoin häätää pois, koska pesimäaika. Tähän haettiin kiinniottamiseen poikkeuslupaa, joka ajan saatossa tulikin, mutta tällä välin näätä oli jo pyöräyttänyt poikaset ja ehtivät kaikki lipettiin ennen kiinniottoa. Vahinkojen korjausten loppusumma yli 30 000 euroa (vakuutusyhtiölle) ja tuolla summalla maksettaisiin mökkivakuutusta 80 vuotta.
Kallis sähkö ei voi ajaa sinua käytännössä tämmöiseen tilanteeseen eli ns. tappiorajat ovat näissä kuin vertaisili päärynöitä ja omenoita. Ja kyllä, ymmärrän että puhutaan keskimääräisestä ihmisestä sinun tapauksessasi, mutta kyllä näitä kaikenlaisia sattumuksia tapahtuu (suuret vesivahingot, talon palaminen jne.).
Näin sen itsekin näen, muuten markkinatalous on rikki. Vaaditaan sota tai sodan uhka tai muu samankaltainen tapahtuma, että tämä järkkyy kuten 2021-2022.
Alla omaa hintahistoriaani:
En enää jaksa juuri kikkailla käyttöä. Lämmivesivaraaja ja lattialämmitykset ovat päällä vain öisin. Samoin ennen pyykki/tiskikoneen käyttöä tarkastan hinnat. Lämmityskaudella lämmöt on päällä 24/7 riippumatta sähkön hinnasta (sähkölämmitys). Vuositasolla säästöä on tullut noin 300 Euroa verrattuna kiinteähintaiseen. Silläkin saa pari maailmanindeksiin sijoittavaa ETF:ää ja pörssisähkö on varsin vaivaton tapaa säästää menoissa.
Tämä aihe on vähän vanhentunut, kun pörssillä pääsee jo lähelle sotaa edeltäviä hintoja, ainakin jos ottaa inflaation huomioon. Ei ole jaksanut ajoittaa mitään käyttöäkään, kun erot niin pieniä.
Rahaa jos haluaisi säästää, niin pitäs alkaa pihistelemään sähkössä, kun on niin kovat nuo siirtohinnat.
Se hyvä tästä jäi, että tuli ajastettua varaajat ym. aikanaan, siitähän hyötyy kaikki.
Kyllä, selvästi suurin säästö pörssisähköön siirtymisestä tulikin minulle siitä, että energian kulutuksen seuraamisen ansiosta sain täysin turhat ylilämmitykset ja muut energian tuhlailut karsittua pois automaation ansiosta hankaloittamatta arkea.
Täytyy samalla myöntää, että tulipahan avattua tämä keskustelu turhan provosoivasti, kun kyseessä on kuitenkin hyödyke, jota jokainen saa ostaa parhaaksi näkemällään tavalla👍Pahoittelut siitä ja palaan keskustelemaan sijoittamiseen liittyviin ketjuihin🤝
Tai sitten tulee vastaan yllättäviä vuosia, jolloin pörssisähkössä oleminen vie kaikkien kymmenen vuoden pörssisähkösäästöt. Kuva omasta säästöstä kiinteällä sähkösopimuksella vuodelta 2022.
Omat kulut kiinteällä sähkön hinnalla vs. pörssisähkö 0,3 marginaalilla
2020 lisäkustannus 215€
2021 säästö 990€
2022 säästö 3040€
2023 säästö 300€
2024 lisäkustannus 240€
2025 lisäkustannus 300€ (arvio)
Nopeasti laskettuna kuuteen vuoteen säästänyt yli 3500€ kiinteillä sopimuksilla.
Tätä keskustelua vaivaa edelleenkin yksisilmäisyys eri kohteiden käyttöprofiilien suhteen. Pitkä tuuleton pakkasjakso voi syödä pörssisähkön hyödyn jossain kohteessa, toisessa sillä ei ole kovinkaan isoa merkitystä.
Ensi talvi menee itselläni kiinteällä 6kk-sopimuksella ja ensi vuonna katsellaan vaihtoehtoja uudelleen. Omalla kohdallani tuo ongelma on juurikin se, että pienikin kupru pörssisähkön hinnassa syö sen hyötyä liikaa → riski ei mielestäni kannata.
Poikkeustapauksia löytyy aina. Sinulla on selvästi käynyt tuuri kiinteän sopparin ajoituksessa. Paskemmalla tuurilla soppari olisi päättynyt syyskuussa 2022, jolloin uusien 24kk sopparien (joita oli ylipäätään myynnissä todella vähän) hinnat huitelivat 40 sentissä kilowattitunnilta.
Varmaan osittain näin, mutta kyllä kiinteällä voi omakotitalon sähkölämmittäjä nopeastikin säästää rahaa tai ainakin tasata vuotuisia laskuja. Tuo “normaalin” vuoden 200-300€ säästö menee helposti yhdessä viikossa jos pörssissä kajahtaa helmikuussa kunnon pakkasilla 20 sentin hintoja. Jos kohtuuhintaista kiinteää ei ole saatavilla, niin silloinhan se on pörssi vaihtoehtona. Mutta tuolla aiemmin on toistettu vahvasti sitä viestiä, että pörssi on AINA halvin. Eihän se vaan ole.
Itse olen sopimukseni ottanut katsellen tulevia sähköfutuureja mahdollisimman pitkälle. Jotkut toimijat antavat ottaa sopimuksen alkamaan jopa 6kk päähän (ei nettisivuilta), yleensä 3kk. Siinäkin on kolme kuukautta aikaa odottaa sopivampaa hintaa.
Eihän se nyt ihan näin mene. Jos teet tänään sopimuksen alkavaksi 20.11.2025, niin et voi enää 14 vuorokauden (etämyynnin peruutusoikeus) jälkeen vaihtaa sähköyhtiötä ilman sopimusrikkomusta.
Enpä tuota tarkoittanutkaan. Jos sopimus loppuu vaikka syyskuun alussa, voit maaliskuun alusta asti etsiä tilalle uuttaa sopivan hintaista sopimusta. Vähintään kuitenkin kesäkuun alusta ja aikaa on aina syyskuun alkuun asti.
20 sentin keskihinnalla vs 7 sentin kiinteä tuo vaatii 1500-2300 kwh viikossa lämmitykseen. On toki jossain kohteessa mahdollista 30 asteen pakkasilla, mutta ei liene jokatalvinen tilanne. 20 sentin keskihinnat ovat myös erittäin harvinaisia, ei niitä normaalitilanteessa tule kovillakaan pakkasilla muutakuin yksittäisinä päivinä. Viimesen kahden talven ajalta ei ole käytännössä kuin yksi tapaus, jolloin samanaikaisesti oli pakkasta yli 10 astetta ja sähkö yli 20 senttiä (2024 tammikuun ydinvoimalacase). Tuskin tuohonkaan sai parissa päivässä hassattua koko vuoden säästöjä.
Mutta myönnän kyllä, että yksittäisiä kohteita voi olla, joissa kiinteä soppari kannattaa myös pitkässä juoksussa. Jos on iso omakotitalo suoralla sähkölämmityksellä, eikä mitään käytännön mahdollisuutta vähentää kulutusta merkittävästi yksittäisenä piikkipäivänä, voi kulutusprofiili olla sellainen.
Vielä huonommalla tuurilla olisit ollut niin idiootti (kuten allekirjoittanut) että olisit ottanut silloin kesällä huijariyhtiöltä nimeltä Oomi hintakatollisen pörssisähkösopimuksen josta ilmoitettiin yksipuolisesti että tuote lakkautetaan joulukuun loppuun. Tämän koko sopimustyypin elinkaari jäi 7kk mittaiseksi ja itselläni ehti olla 4kk…Vieläkin sapettaa kun tuota miettii…
Sillä on iso merkitys paljonko sähköä keskimäärin kuluu päivässä esimerkiksi silloin, kun pakkasta on 25 astetta. Ongelmallisia ovat pidemmät pakkasjaksot, jolloin lämmityksen ajastus vaikeutuu, kun jossain vaiheessa niitä kWh pitäisi sinne lämmitykseen saada riittävästi. Helposti jää lämmitysvelkaa, jos yrittää pakkasella liikaa vältellä “kalliita tunteja”.
