Avataanpa hieman ajatteluani tästä. Kiitos, kun haastoit minua tässä asiassa. Se saa minut pohtimaan asioita syvällisesti, koska minun on selitettävä ne.
Ensinnäkin, ilmoitus: En omista Saabia, joten olen vähemmän altis perinteiselle ”ankkuroitumisongelmalle” (anchor problem), jossa ostohetken hinta, aiemmat huiput tai pyöreät luvut muodostuvat viitepisteiksi, jotka ohjaavat huomaamatta arvostelukykyäsi. Tämä ankkuroitumisvaikutus on erittäin hyvin dokumentoitu käyttäytymistieteellisessä tutkimuksessa. Silti näkemyksen omaaminen itsessään tuo mukanaan vinoumia, joten pyrin nojaamaan eksplisiittisiin oletuksiin ja perusarvonmäärityksen matematiikkaan ”fiiliksen” sijaan.
Huomioithan myös, etten ole päivittänyt ennusteitani ennen Q4’25-raporttia. Mallissani on tällä hetkellä edelleen Q3’25-raportin jälkeinen tietojoukko.
Ajatuksesta, että ”osake on yli 500 kruunun (SEK)”: se on liian pinnallinen ollakseen analyyttisesti hyödyllinen. Hinta on se, millä ihmiset käyvät kauppaa tänään. Edes rationaalisin nykyinen osakkeenomistaja ei myisi rakasta ~620 kruunun Saab-osakettaan 300–400 kruunulla vain siksi, että se olisi sen sisäinen arvo tänään. Hintagraafi ei kerro meille, oikeuttavatko fundamentit kyseisen hinnan. Graafin katsominen ja johtopäätös ”se nousi, joten se on oikein” ei ole puolustettavissa oleva argumentti. Markkinat voivat olla oikeassa suunnasta, mutta silti väärässä suuruusluokasta.
Pointtiisi, että ”>500 SEK on taso, jolla se on käynyt kauppaa jo pitkään”: sama ongelma. Pitkä aika tietyllä hintatasolla ei vahvista hintaa. Se kertoo vain, että tietyn ajanjakson ajan riittävä määrä ostajia ja myyjiä kohtasi siellä. Se on todellista, mutta se ei ole sama asia kuin käypä arvo.
Puhutaanpa siis varsinaisesta hinnoittelusta graafin tasojen sijaan.
Saabin P/E-kerroin on noin 44x vuoden 2026 ennusteillamme. Viitekehyksessämme kohtuullisempi pitkän aikavälin kerroin kypsälle, valtioasiakkaille tukeutuvalle päätoimittajalle (prime contractor) on noin 20–22x P/E. Tämä on karkeasti puolet nykyisestä arvostuksesta ja pitkälti linjassa DCF-laskelmiemme kanssa. Logiikka on yksinkertainen. Valtioasiakkaat tuovat skaalaa, jatkuvuutta ja strategista pysyvyyttä, mutta ne myös asettavat katon kannattavuudelle ja rajoittavat pääoman tuoton pitkän aikavälin ylärajaa. Et myy tilauksia teineille. Myyt suorituskykyä parlamenteille.
Kertoimien normalisoituminen ei vaadi ”Euroopan uudelleenaseistautumisen loppumista”. Se vaatii vain markkinoiden odotusten viilenemistä sektorin kassavirran konversiosta narratiivihuipusta kohti jotain tylsempää. Median huomio siirtyy, marginaalinen ostaja muuttuu vähemmän momentumiin perustuvaksi ja arvostus korjautuu kohti normaalimpaa riskisopeutettua tuottoa. Tämä uudelleenarvostusriski (rerating risk) on todellinen millä tahansa investointitavarasektorilla, jopa vahvan kysyntäsyklin aikana.
Yksityiskohtaiset oletukset löytyvät syyskuun 2025 aloitusraportista. Siinä esitellään DCF-malli ja operatiiviset oletukset. Huomaat myös, että olen jo melko optimistinen käyttöpääoman hallinnan suhteen, mikä on käytännössä yksi tämän sektorin vaikeimmista osa-alueista. Sinulle hyödyllisimpiä osioita siellä ovat ennusteet ja arvonmääritys.
Käytin termiä ”sotatalous” (war economics) paremman analogian puutteessa. Jos teet yksinkertaisen käänteisen DCF-laskelman, kysymys kuuluu: mitä vapaan kassavirran kasvua nykyinen hinta implisiittisesti olettaa? Käänteinen DCF on vakiintunut tapa kääntää hinta siihen sisältyviksi odotuksiksi. Käyttämällä 3 %:n terminaalikasvua ja 8 %:n WACC-arvoa, implisiittinen vapaan kassavirran CAGR-kasvuvauhti on noin 40 %, laskettuna viimeisen 12 kuukauden (LTM) vapaan kassavirran pohjalta (noin 1 miljardi kruunua, BSEK), yhtiön omaa määritelmää käyttäen. Voit tehdä järkevyystarkastuksen sille, mitä se tarkoittaa: 1 miljardin kruunun kasvattaminen 40 %:n vauhdilla 10 vuoden ajan johtaa noin 29 miljardiin kruunuun, mikä on järjetöntä. Selvyyden vuoksi: tämä ei ole ennuste, vaan sellainen odotus, jota tarvitaan nykyisen hinnan perustelemiseksi, jos mukaan lasketaan optimistiset marginaalit ja konversio. Siksi kutsun arvostusta rakenteellisesti vaikeaksi puolustaa.
Ydinviestini on, etten väitä tarkkuutta. En usko, että arvo on yksittäinen piste-arvio, ja juuri siksi tavoitehintoja tulisi lukea karkeina painopisteinä, ei totuuksina. Mutta suunnan osalta, nykyisen tiedon valossa, uskon osakkeen olevan hinnoiteltu kassavirtatuloksen mukaan, jota on erittäin vaikea saavuttaa, ellei kaikki mene nappiin pitkän aikaa.
Nyt keskustelun vuoksi kysyn sinulta: onko Saab mielestäsi tällä hetkellä oikein hinnoiteltu?
)