SAAB - Sinkoja ja sukellusveneitä

Kahden hävittäjätyypin, kuten F-35:n ja Gripenin, käyttö on harvoin asia, jonka valtio voi “vain valita”, vaikka päätös olisikin poliittinen. Kustannusongelma on rakenteellinen, koska sitoudutaan kahteen rinnakkaiseen ekosysteemiin koulutuksen, simulaattoreiden, huoltoerikoistumisen, varaosien, testilaitteiden, dokumentaation, tietoturva-akkreditoinnin ja päivitysten osalta. Nämä yleiskustannukset eivät skaalautu helposti pienemmäksi. Kanadalainen analyysi sekalaivastosta havainnollistaa tätä haittaa (lähde: https://thehub.ca/wp-content/uploads/2025/03/06-05-Mixed-Fleet-En-final.pdf): yhden konetyypin laivasto täytti odotetut sitoumukset 65 koneella ja 90 lentäjällä, kun taas vastaava sekalaivasto vaati 82 konetta ja 112 lentäjää – eli +26 % enemmän koneita ja +24 % enemmän lentäjiä saman suorituskyvyn saavuttamiseksi.

Pienen laivaston maalle tämä kiinteiden kustannusten taakka on hallitseva. Suomi on selkeä esimerkki “pienestä” mittakaavasta: Puolustusvoimien teknisten tietojen sivulla on ilmoitettu 61 Hornetia olevan käytössä. Pienessä laivastossa jakautuminen kahteen hävittäjätyyppiin luo “tehokkuusveron”, mikä tarkoittaa, että tarvitaan enemmän koneita ja enemmän ihmisiä saman määrän valmiita hävittäjiä tuottamiseen, koska käytössä on kaksi erillistä koulutus- ja ylläpitojärjestelmää. Sekalaivasto voi silti olla strategisesti perusteltu suurelle valtiolle, jolla on riittävä mittakaava molempien järjestelmien ylläpitämiseen, varsinkin jos on olemassa strateginen tarve tietoiselle roolijaolle. Mutta pienille valtioille usean alustan hävittäjälaivastot ovat yleensä mahdollisia, mutta harvoin optimaalisia, ja lähes poikkeuksetta kalliimpia ajan myötä.

Se, mitä tässä sanon, ei liity juurikaan siihen, täydentävätkö nämä kaksi alustaa toisiaan vai eivät, mutta jotta se olisi ehdoton totuus, taloudellisten realiteettien olisi oltava kunnossa. On myös mahdollista, että aliarvioimme tässä poliittiset näkökohdat ja maan strategiset tarpeet. Aika näyttää.

6 tykkäystä

Yhteen konetyyppiin sitoutuminen voi olla halvin vaihtoehto, mutta samalla myös riskisin vaihtoehto. Yksi konetyyppi ei myöskään ole paras vaihtoehto kaikissa käyttötarkoituksissa, vaan kompromissi.

GDP:llä mitattuna Kanada on maailman kymmenenneksi suurin talous. Väkiluku ja GDP ovat esim Suomeen verrattuna 7-8 -kertaiset. Mikäli Kanada kokee USA:n epäystävällisen ja aggressiivisen kielenkäytön uhkaksi, sijoittaminen USA:sta (osin) riippumattomaan konetyyppiin voi hyvinkin olla perusteltua. Se maksaa enemmän, mutta Kanadalla on halutessaan kyllä varaa siihen

4 tykkäystä

Hyviä huomioita. Tarkastellaanpa niitä hieman tarkemmin. Tämä on hyvää keskustelua! Poliittinen retoriikka ei itsessään ole sellainen uhkavektori, joka saisi Kanadan järkevästi varustautumaan uudelleen Yhdysvaltoja vastaan. Ottawan ja Washingtonin välit voivat olla monimutkaiset, mutta kahdenvälinen sotilaallinen konflikti ei ole varteenotettava suunnitteluoletus missään vakavassa joukkojen kehittämisessä (force design). Kanada on kiistatta Yhdysvaltojen vahvin liittolainen sekä tällä että heidän puolellaan Atlanttia.

Kanadalla on varaa monipuolistaa kalustoaan, mutta perusteina olisivat suvereniteetti, teollinen osallistuminen, kustannukset tai hankintariskien hallinta, ei usko siihen, että Yhdysvallat olisi ”liian uhkaava”. Tässä valossa Gripenin lisääminen vain kahden eri konetyypin monitoimihävittäjälaivaston ylläpitämiseksi ei ole vahva argumentti. Tällöin päädyttäisiin maksamaan ”sekalaivaston tehokkuusveroa”, mikä tarkoittaa päällekkäisiä koulutus- ja ylläpitojärjestelmiä sekä suurempaa jatkuvaa henkilöstötarvetta, samalla kun käyttöön otettaisiin konetyyppi, joka vuoden 2021 arvioinnissa sai tiettävästi huomattavasti heikommat pisteet Kanadan suorituskykykriteereissä kuin F-35.

5 tykkäystä

Renato on kirjoittanut kommentit Saabin uudesta Ranskan sopimuksesta. :slight_smile:

Saab tiedotti tiistaina 30. joulukuuta 2025 allekirjoittaneensa Ranskan puolustushankintaviraston (DGA) kanssa sopimuksen kahdesta GlobalEye-ilmavalvonta- ja -johtokoneesta. Tilauksen arvo on noin 12,3 BSEK, ja toimitukset ajoittuvat vuosille 2029-32. Tilaus vahvistaa Saabin asemaa Euroopan puolustusmarkkinoilla, mutta pitkän toimitusaikataulun vuoksi emme odota sillä olevan merkittävää vaikutusta lähivuosien ennusteisiimme.

5 tykkäystä

Markkinat tekevät tyypillisen Dickens-liikkeensä: tapahtuu todellinen asia, jonka jälkeen narratiivi kasvaa nopeammin kuin fundamentit, kunnes hinta ja todellisuus alkavat vetää vastakkaisiin suuntiin.

Saab päätti vuoden 2025 erittäin vahvaan Q4-tilauskertymään, joka oli julkisesti ilmoitettujen tilausten perusteella arviolta noin ~85 miljardia kruunua (BSEK). Kyseessä ei ole narratiivi, vaan sopimuksiin perustuva kysyntä, jonka pitäisi kääntyä monivuotiseksi tuotantokuormaksi ja kassavirraksi, joten osakekurssin reaktio ei ole irrationaalinen. Vuoden 2025 päättymisen eli 30. joulukuuta jälkeen osakkeet ovat nousseet ~11 % 537,6 kruunusta 596,9 kruunuun (maanantain päätökseen mennessä), ja alkuvaiheen liike heijasteli pitkälti loppuvuoden tilausmomentumia. Se, onko uusi hintataso kohtuullinen, on erillinen kysymys, sillä markkinat voivat olla suunnaltaan oikeassa ja silti väärässä suuruusluokan suhteen.

Sentimentti sai myös makrotason nostetta. Viikonloppuna Yhdysvallat otti kiinni Venezuelan diktaattorin Nicolás Maduron sotilasoperaatiossa Caracasissa. YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto kritisoi toimintaa kansainvälisen oikeuden loukkauksena ja varoitti ennakkotapauksesta, ja myös Kiina tuomitsi sen. Tällaiset tapahtumat taipuvat muuttamaan puolustussektorin mielikuvaa “kiva omistaa” -asenteesta “pakko omistaa” -asenteeseen muutaman pörssipäivän ajaksi, vaikka suora vaikutus tulokseen olisi lähes nolla. Kuten viittasimme aiemmassa postauksessa hinnoittelumekaniikasta, tämänkaltaisia tapahtumia on erittäin vaikea hinnoitella, joten on suuri todennäköisyys, että osa liikkeestä on mekaanisesti väärin hinnoiteltu, vaikka se vahvistaisikin laajempaa sektorinarratiivia.

Tätä narratiivia ruokkivat myös muut käynnissä olevat geopoliittiset jännitepisteet. Yhdysvaltain poliittinen retoriikka Grönlannin ympärillä on kiihtynyt uudelleen, mikä on saanut aikaan jyrkkää vastustusta Euroopan johtajilta. Lähi-idässä Gazan tulitauko rakoilee edelleen, ja Reuters raportoi Israelin laajentaneen iskujaan Libanoniin 5. tammikuuta. Kun tähän lisätään edelleen kuumana käyvä Venäjän ja Ukrainan välinen sota, puolustussektorin positiolle on tasainen kysyntä, vaikka yhtiökohtaiset fundamentit eivät olisi muuttuneet. Odotamme sektorin hinnoittelun pysyvän sentimenttijohtoisena ja narratiivipainotteisena (eli irrationaalisena) sen sijaan, että se ankkuroituisi faktoihin ja lukuihin, niin kauan kuin geopoliittinen lämpötila pysyy korkeana.

4 tykkäystä

Näin tuoreena Inderesin seuraajana minulla olisi pari huomiota liittyen Saabin tavoitehintaan ja laajempaan keskusteluun Euroopan puolustuksen rakenteista.

Tavoitehinta 310 SEK – onko tämä realistinen? Saabin kurssi on ollut jo pitkään selvästi yli 500 SEK:n ja nousutrendi on jatkunut. Muiden analyytikoiden tavoitehinnat liikkuvat 500–690 SEK:n välillä, Inderesin 310 SEK erottuu poikkeuksellisen matalana. Ymmärrän konservatiivisen mallintamisen periaatteet, mutta tässä kohtaa ero markkinahintaan ja muiden analyytikoiden näkemyksiin on niin suuri, että kiinnostaisi kuulla tarkemmin, miksi juuri tämä taso on edelleen perusteltu.

Toinen näkökulma liittyy siihen, miten keskustelu usein kääntyy F‑35:n ja muiden
yhdysvaltalaisten järjestelmien ympärille. On totta, että F‑35 on teknisesti
vahva ja sitä kautta suosittu valinta, mutta samalla Eurooppa on ajautunut
tilanteeseen, jossa sen ilmapuolustus ja keskeiset järjestelmät ovat hyvin
pitkälti Yhdysvaltojen varassa. Nykyisessä maailmantilanteessa tämä riippuvuus
ei tunnu terveeltä. Euroopan pitäisi pikemminkin rakentaa omaa
puolustuksellista selkärankaansa pala palalta, jotta strateginen autonomia
vahvistuu. Tämä ei ole Saab–F‑35‑vastakkainasettelua, vaan laajempi kysymys
siitä, miten Eurooppa varmistaa oman toimintakykynsä pitkällä aikavälillä.
Helppo rastihan tämä ei missään nimessä ole, mutta lähiaikojen tapahtumat ja
jyrkkä, uhitteleva retoriikka Yhdysvaltojen suunnasta liittolaisiaan kohtaan
pitäisi kyllä herättää Euroopan johtajat vakavaan mietintään asian suhteen.

6 tykkäystä

Tuota samaa olen ihmetellyt vaikka kuinka kauan. Toisaalta tavoitehinta on yks ja sama. Kyllä tuo silti ottaa silmään edelleenkin.

Etenkin kun tänään napsahti uusi ath ja 600sek yli.

(Ja kattokaas fossiili-seniori on oppinut käyttämään tekoälyä :disguised_face:)

3 tykkäystä

Hey! Mikä on ”realistista”, eikö vain? Kaikenlainen ”realismi” vaatii lopullisen totuuden, johon ankkuroitua. Rahoitusmarkkinat ovat paljon monimutkaisemmat. Ne käyttäytyvät enemmänkin kuin shakki: jokainen siirto muuttaa asetelmaa, todennäköisyyksiä ja mahdollisten seuraavien siirtojen joukkoa. Puolustussektorilla signaalit ja tulkinnat vaikuttavat tällä hetkellä vahvasti markkinatunnelman muotoutumiseen. Joten kyllä, arvostan sitä, että haastat meitä tavoitehinnasta.

Arvonmäärityksemme lähtee tylsästä ”vanha mutta toimiva” -ajatuksesta. Yrityksen sisäinen arvo (intrinsic value) on se nykyarvo, jonka verran kassavirtaa voit nostaa siitä ajan myötä. Käytännössä, kun uusi tieto muuttaa tarinaa, säädämme kassavirtapolkua kasvun, marginaalien, uudelleeninvestointitarpeiden ja tasedynamiikan kautta. Top-down-osuus on diskonttokorko: korkeampi koettu riski tarkoittaa, että vaadimme korkeampaa tuottoa, mikä laskee nykyarvoa, ja päinvastoin.

Puolustusala tuo mukanaan kaksi komplikaatiota, joilla on täällä suurempi merkitys kuin monilla muilla sektoreilla: tilausvirrat ja toteutus. Saatujen tilausten määrä (order intake) ei ole liikevaihtoa, eikä se todellakaan ole käteistä. Tilauskertymä määrittää tulevan tuotantokuorman ja näkyvyyden, kun taas kassavirran konversio riippuu kapasiteetista, aikatauluista ja toimitusvirstanpylväistä. Kassavirran ajoitukseen vaikuttavat myös sopimusrahoitus ja laskutusrakenteet, joissa ennakkomaksut ja suoritus- tai virstanpylväspohjaiset maksut voivat aikaistaa kassavirtaa, kun taas myöhästyneet toimitukset voivat siirtää sitä eteenpäin.

Siksi tilauspiikki ei automaattisesti muutu tasaiseksi, kumuloituvaksi kassavirtakäyräksi. Kapasiteetti laahaa kysynnän perässä. Asiakkaiden on usein sitouduttava ennen kuin toimittajat laajentavat kapasiteettiaan, ja puolustusvoimilla on omat toimitusaikansa rekrytoinnissa, koulutuksessa ja käyttöönotossa. Näkemyksemme mukaan merkittävä osa viimeaikaista kannattavuutta ja kassavirtaa tukeneesta lyhyen syklin kysynnästä on jo sijoitettu. Jäljellä on yhä enemmän pitkän syklin järjestelmäpäivityksiä, jotka lisäävät näkyvyyttä ja kestoa, mutta vaikuttavat vähemmän lähiajan kassavirran tuottoon.

Joten ei, emme mallinna Saabia konservatiivisesti. Oletamme seuraavalle 7–8 vuodelle kasvua, joka on selvästi Saabin historiaa nopeampaa, sekä kannattavuutta ja kassavirtaa, jotka ovat merkittävästi vahvempia kuin mitä yhtiö on aiemmissa sykleissä saavuttanut. Pidämme liiketoiminnasta. Eromme markkinoihin nähden ei ole suunnassa, vaan suuruusluokassa. Nykyinen hinnoittelu tarkoittaa mielestämme kassavirtaprofiilia, joka muistuttaa sotataloutta (paremman analogian puutteessa). Voisimme virittää mallia kireämmälle, mutta silloin arvostus ei olisi enää ankkuroitu siihen, mitä uskomme sektorin pystyvän kohtuullisesti toteuttamaan ilman äärimmäistä skenaariota.

Mitä tulee siihen, miksi meklarit arvostavat Saabin korkeammalle – en tiedä. Ehkä he painottavat relevantin verrokkiryhmän nykyistä arvostusta tavoitehinnoissaan. Jos katsotaan todellisia odotuksia seuraaville parille vuodelle, emme ole kovin kaukana konsensuksesta liikevaihdon osalta (miljardi kruunua (BSEK) sinne tänne). Olemme hieman alempana liikevoittomarginaalin osalta, mutta kuten selitetty, se ei yksinään määritä kassavirtaprofiilia eikä selitä suurta eroa tavoitehinnoissa. Ehkä konsensus odottaa jatkuvasti laajenevia marginaaleja, mutta en usko sen olevan syynä.

Pidetään keskustelu yllä! Testaan mielelläni kassavirtapolkua kenen tahansa kanssa, joka uskoo meidän olevan liian varovaisia kapasiteetin ylösajon, maksuehtojen tai marginaalien kestävyyden suhteen.

8 tykkäystä

Kiitos perusteellisesta vastauksesta. Arvostan sitä, että avaat mallinne logiikkaa, mutta muutama asia jää edelleen epäselväksi ja kaipaisi konkreettisempaa avausta.

Saabin kurssi on ollut pitkään yli 500 SEK:n ja nousutrendi on jatkunut vahvana. Teidän tavoitehintanne 310 SEK on tällä hetkellä niin kaukana markkinahinnasta, että se edellyttäisi käytännössä merkittävää kurssilaskua, jotta tavoitetaso saavutettaisiin. Voisitko avata
numeerisesti, mitkä kassavirta- ja marginaalioletukset johtavat juuri tähän 310 SEK:n tasoon? Ilman konkreettisia lukuja on vaikea arvioida, mistä ero markkinaan ja muihin analyytikoihin syntyy.

Toinen kysymys liittyy horisonttiin. Kuinka pitkälle tulevaisuuteen teidän mallinne ulottuu? Jos oletatte 7–8 vuoden ajan selvästi historiallista nopeampaa kasvua ja parempaa kannattavuutta, mutta silti päädytte 310 SEK:n arvoon, niin mikä on se mekanismi, joka painaa arvon näin alas? Tällä hetkellä näyttää siltä, että markkina hinnoittelee Saabin
pitkän aikavälin näkymät huomattavasti korkeammiksi kuin teidän mallinne. Olisi
kiinnostavaa kuulla, mikä konkreettinen oletus selittää tämän eron.

Mainitsit, että nykyinen hinnoittelu muistuttaa sotatalouden kassavirtaprofiilia. Tämä on kiinnostava väite, mutta se kaipaa tarkennusta. Mitä tarkalleen ottaen tarkoitat sotatalousprofiililla kassavirran näkökulmasta? Miten tämä näkyy mallissa numeroina?

Ymmärrän, että verrokkiryhmän arvostus ei ole teidän ensisijainen ankkurinne, mutta kun ero muiden antamiin tavoitehintoihin on näin suuri, olisi mielenkiintoista kuulla, mikä teidän näkemyksenne mukaan on se keskeinen oletus, jossa te poikkeatte muista.

5 tykkäystä

Geopoliittinen tilanne on täysin erilainen verrattuna 90-lukuun tai vuosituhannnen alkupuoleen, eli yhtiön suorituskyvyn vertailu menneeseen ja sen pohjalta tulevaisuuden ennakointi on hyvin hankalaa. Referenssi-kulmaa voisi hakea 1930, 40 ja 50-luvuilta geopoliittisen tilanteen osalta.

Se on tietysti selvää, että mitä isommaksi Saab kasvaa, sitä hankalampaa nopeaa kasvutahtia on ylläpitää, kun tuotteet ovat fyysisiä vaikka samalla skaalautuminen tuo toki etua. Saabissa voi näkyä myös turvasatama-ilmiö, eli pelko ja varautuminen geopoliittisen tilanteen heikentymisen osalta. Kun TV-ruudulla välkkyy tieto ylimääräisestä uutislähetyksestä, puolustusyhtiöt nousevat kun muut tavanomaiset pörssiyhtiöt sukeltavat.

Jos USA:n geopoliittinen stragia muuttuu “pysyvästi”, sillä on suora vaikutus Saabin tulevaisuuden liikevaihtoon. Markkinat ennustavat nyt, että Trump ilmiö ei lopu hänen virkakauden loppumiseen.

Inderesin tuloslaskelmassa Saabin liikevaihdon kasvun ennustetaan hiipuvan vuosi vuodelta, ollen “enää” 14,6% vuonna 2028, aika näyttää.

2 tykkäystä

Hyviä ja perusteltuja huomioita. Muutamaan kohtaan kuitenkin hieman toisenlaista näkökulmaa. Vertaus 1930–50‑lukujen geopoliittiseen tilanteeseen toimii kuvauksena, mutta ei välttämättä tarjoa täysin käyttökelpoista analyysipohjaa, koska puolustusteknologia, tuotantokapasiteetit ja kansainväliset rakenteet ovat nykyään täysin toisenlaisia. Lisäksi ajatus siitä, että USA:n strategian muutos vaikuttaisi “suoraan” Saabin liikevaihtoon, on ehkä hieman liian suoraviivainen.

Yhdysvaltojen poliittinen epävarmuus (= Trump), toivon mukaan kiihdyttää eurooppalaisten maiden halua vahvistaa omaa puolustustaan, mutta Euroopan kysyntä ei ole syntynyt tästä yksittäisestä tekijästä. Ukrainan sota on hyvä esimerkki tästä. Yhdysvaltojen rooli on ollut ratkaiseva nimenomaan teknologisen ylivoiman ja toimitusvolyymien vuoksi, ja ilman tätä panosta Eurooppa ja Ukraina olisivat nyt huomattavasti heikommassa asemassa. Juuri siksi on ymmärrettävää, että Euroopassa on herännyt laajempi keskustelu siitä, miten omaa puolustuksellista kapasiteettia pitäisi vahvistaa.

Vaikka Yhdysvaltojen poliittinen ilmapiiri tulevaisuudessa muuttuisi suotuisammaksi Eurooppaa kohtaan, olisi vaikeaa ja hölmöä perustella paluuta tilanteeseen, jossa Euroopan puolustus edelleen nojaisi lähes yksinomaan Yhdysvaltojen kyvykkyyksiin. Euroopan johtajien on pakko huomioida tämä rakenteellinen muutos, riippumatta siitä, kuka Yhdysvalloissa pitää valtikkaa kädessään.

Saabin kasvun hidastumista koskeva argumentti on osittain totta, mutta Saab ei ole pelkästään “fyysisten tuotteiden” valmistaja. Sen palveluliiketoiminta, ohjelmistot, digitalisaatio ja tekoäly ovat keskeinen osa yhtiön nykyistä tarjontaa ja strategiaa vuonna
2026, ja ne skaalautuvat paremmin kuin perinteinen rautapuoli. Tämä tekee Saabin
kasvuprofiilista monipuolisemman kuin pelkkä tuotantokapasiteetin lineaarinen
tarkastelu antaisi ymmärtää. Maailma muuttuu Eskoseni, mutta kuinka paljon, sen tosiaan aika näyttää.

1 tykkäys

Avataanpa hieman ajatteluani tästä. Kiitos, kun haastoit minua tässä asiassa. Se saa minut pohtimaan asioita syvällisesti, koska minun on selitettävä ne.

Ensinnäkin, ilmoitus: En omista Saabia, joten olen vähemmän altis perinteiselle ”ankkuroitumisongelmalle” (anchor problem), jossa ostohetken hinta, aiemmat huiput tai pyöreät luvut muodostuvat viitepisteiksi, jotka ohjaavat huomaamatta arvostelukykyäsi. Tämä ankkuroitumisvaikutus on erittäin hyvin dokumentoitu käyttäytymistieteellisessä tutkimuksessa. Silti näkemyksen omaaminen itsessään tuo mukanaan vinoumia, joten pyrin nojaamaan eksplisiittisiin oletuksiin ja perusarvonmäärityksen matematiikkaan ”fiiliksen” sijaan.

Huomioithan myös, etten ole päivittänyt ennusteitani ennen Q4’25-raporttia. Mallissani on tällä hetkellä edelleen Q3’25-raportin jälkeinen tietojoukko.

Ajatuksesta, että ”osake on yli 500 kruunun (SEK)”: se on liian pinnallinen ollakseen analyyttisesti hyödyllinen. Hinta on se, millä ihmiset käyvät kauppaa tänään. Edes rationaalisin nykyinen osakkeenomistaja ei myisi rakasta ~620 kruunun Saab-osakettaan 300–400 kruunulla vain siksi, että se olisi sen sisäinen arvo tänään. Hintagraafi ei kerro meille, oikeuttavatko fundamentit kyseisen hinnan. Graafin katsominen ja johtopäätös ”se nousi, joten se on oikein” ei ole puolustettavissa oleva argumentti. Markkinat voivat olla oikeassa suunnasta, mutta silti väärässä suuruusluokasta.

Pointtiisi, että ”>500 SEK on taso, jolla se on käynyt kauppaa jo pitkään”: sama ongelma. Pitkä aika tietyllä hintatasolla ei vahvista hintaa. Se kertoo vain, että tietyn ajanjakson ajan riittävä määrä ostajia ja myyjiä kohtasi siellä. Se on todellista, mutta se ei ole sama asia kuin käypä arvo.

Puhutaanpa siis varsinaisesta hinnoittelusta graafin tasojen sijaan.

Saabin P/E-kerroin on noin 44x vuoden 2026 ennusteillamme. Viitekehyksessämme kohtuullisempi pitkän aikavälin kerroin kypsälle, valtioasiakkaille tukeutuvalle päätoimittajalle (prime contractor) on noin 20–22x P/E. Tämä on karkeasti puolet nykyisestä arvostuksesta ja pitkälti linjassa DCF-laskelmiemme kanssa. Logiikka on yksinkertainen. Valtioasiakkaat tuovat skaalaa, jatkuvuutta ja strategista pysyvyyttä, mutta ne myös asettavat katon kannattavuudelle ja rajoittavat pääoman tuoton pitkän aikavälin ylärajaa. Et myy tilauksia teineille. Myyt suorituskykyä parlamenteille.

Kertoimien normalisoituminen ei vaadi ”Euroopan uudelleenaseistautumisen loppumista”. Se vaatii vain markkinoiden odotusten viilenemistä sektorin kassavirran konversiosta narratiivihuipusta kohti jotain tylsempää. Median huomio siirtyy, marginaalinen ostaja muuttuu vähemmän momentumiin perustuvaksi ja arvostus korjautuu kohti normaalimpaa riskisopeutettua tuottoa. Tämä uudelleenarvostusriski (rerating risk) on todellinen millä tahansa investointitavarasektorilla, jopa vahvan kysyntäsyklin aikana.

Yksityiskohtaiset oletukset löytyvät syyskuun 2025 aloitusraportista. Siinä esitellään DCF-malli ja operatiiviset oletukset. Huomaat myös, että olen jo melko optimistinen käyttöpääoman hallinnan suhteen, mikä on käytännössä yksi tämän sektorin vaikeimmista osa-alueista. Sinulle hyödyllisimpiä osioita siellä ovat ennusteet ja arvonmääritys.

Käytin termiä ”sotatalous” (war economics) paremman analogian puutteessa. Jos teet yksinkertaisen käänteisen DCF-laskelman, kysymys kuuluu: mitä vapaan kassavirran kasvua nykyinen hinta implisiittisesti olettaa? Käänteinen DCF on vakiintunut tapa kääntää hinta siihen sisältyviksi odotuksiksi. Käyttämällä 3 %:n terminaalikasvua ja 8 %:n WACC-arvoa, implisiittinen vapaan kassavirran CAGR-kasvuvauhti on noin 40 %, laskettuna viimeisen 12 kuukauden (LTM) vapaan kassavirran pohjalta (noin 1 miljardi kruunua, BSEK), yhtiön omaa määritelmää käyttäen. Voit tehdä järkevyystarkastuksen sille, mitä se tarkoittaa: 1 miljardin kruunun kasvattaminen 40 %:n vauhdilla 10 vuoden ajan johtaa noin 29 miljardiin kruunuun, mikä on järjetöntä. Selvyyden vuoksi: tämä ei ole ennuste, vaan sellainen odotus, jota tarvitaan nykyisen hinnan perustelemiseksi, jos mukaan lasketaan optimistiset marginaalit ja konversio. Siksi kutsun arvostusta rakenteellisesti vaikeaksi puolustaa.

Ydinviestini on, etten väitä tarkkuutta. En usko, että arvo on yksittäinen piste-arvio, ja juuri siksi tavoitehintoja tulisi lukea karkeina painopisteinä, ei totuuksina. Mutta suunnan osalta, nykyisen tiedon valossa, uskon osakkeen olevan hinnoiteltu kassavirtatuloksen mukaan, jota on erittäin vaikea saavuttaa, ellei kaikki mene nappiin pitkän aikaa.

Nyt keskustelun vuoksi kysyn sinulta: onko Saab mielestäsi tällä hetkellä oikein hinnoiteltu?

6 tykkäystä

Hei jokuvaan1. Kiitos näkökulmastasi.

Keski- ja pitkällä aikavälillä osakekurssia ei määritä se, mikä otsikko hallitsee geopolitiikan uutisvirtaa, tai se, mitä ihmiset/hallitukset sanovat aikeidensa olevan. Sen ratkaisee puhdas kassavirta, erityisesti sellaisten yhtiöiden kohdalla, jotka ovat hyötyneet laajasta medianäkyvyydestä ja tietynlaisesta narratiivimomentumista.

Saabin kohdalla keskustelu on paljon enemmän operatiivista kuin retorista. Johto ohjeistaa ~20–24 %:n orgaanista liikevaihdon kasvua, ja tällaisen kasvun ylläpitäminen usean vuoden ajan on ensisijaisesti kapasiteettiongelma ja vasta toissijaisesti hinnoittelukysymys. Saabin on fyysisesti tuotettava enemmän, mikä tarkoittaa tuotannon skaalaamista puolustusalan toimitusketjussa, joka on tarkasti säännelty ja hidas laajenemaan, koska toimittajat on hyväksyttävä (qualified), turvallisuusvaatimukset on täytettävä, ja dokumentointi sekä hyväksynnät ovat kaikkea muuta kuin triviaaleja. Kyse ei ole pääasiassa siitä, että Saab vain nostaisi hintoja, tuottaisi enemmän ja antaisi tuloslaskelman hoitaa työn. Vaikein osuus on läpimeno (throughput). Sen tasapainottaminen on erittäin vaikeaa.

2 tykkäystä

Kiitos vastauksesta. Minulla oli joskus Saab 96, kajakkinakin tunnettu. Siihen en ollut ollenkaan tyytyväinen. Amatöörinä myönnän, että olen varmasti sortunut juuri siihen “pinnalliseen graafin tuijottamiseen”, josta varoitit. En ollenkaan väitä tietäväni, mikä Saabin osakkeen oikea hinta olisi, enkä osaisi käänteistä DCF:ää laskea, vaikka ehkä pitäisi. Siksi tämä 310 SEK:n tavoitehinta onkin varmaan tuntunut minusta niin eksoottiselta.

Mainitsit, että tavoitehinta on ”vanhaa dataa”, mutta toisaalta tuoreessa analyysissä todetaan, ettei ole tarvetta ennustenostoille. Tarkoittanee, että 310 SEK olisi siis mielestäsi aika lailla kohdillaan?

Mutta en halua jankata enempää. Arvostan, että avasit ajatteluasi näin perusteellisesti. Minä
jatkan harjoittelua ja yritän opetella katsomaan muutakin kuin hintagraafia, vaikka se onkin minulle se helpoin työkalu.

4 tykkäystä

Helpoiten löydät näkemyseroja verrattavaksi itse analyysistä. Tavoitehintahan on vain analyysin lopputuote. Jos olet vahvasti eri mieltä jostain analyysin oletuksesta tai ennusteesta niin voit peilata tätä tavoitehintaa vasten esim. seuraavasti:

Henkilö X lukee läpi analyysin ja on analyytikko kanssa samaa mieltä liikevaihdon ja tilauskirjan kehittymisestä, mutta uskoo että analyytikko aliarvioi katteiden kehittymisen tuotannon käyttöasteen kasvaessa ja tuotemixin siirtyessä kohti digitauhkaa. X:n johtopäätös on tällöin että hänen oma tavoitehintansa on korkeampi kuin analyytikon antama.

Se on sitten syvällisempää osaamista että kuinka paljon tavoitehinnan tulisi nousta ja että riittääkö se ostopäätökseen nykykurssin ollessa reippaasti yli analyytikon esittämän tavoitteen. Helpommalla pääsee tilanteissa joissa kokee analyytikon olevan liian pessimistinen ja tavoitehinta on hieman nykykurssia korkeammalla.

3 tykkäystä

Kiitos kommentista. En toki osta osakkeita impulsiivisesti pelkän tavoitehinnan perusteella, vaikka eilisestä postistani niin saattoi olettaa, kun kyselin tavoitehinnan logiikkaa. Kyllä minäkin pyrin perehtymään yhtiöihin talouden, tuotteiden, historian ja markkinan kautta ennen kuin teen mitään päätöksiä. Saab ei ole tässä poikkeus.

Tavoitehinnan vähättely “vain analyysin
lopputuotteena” on sinänsä mielenkiintoinen näkökulma. Ymmärrän kyllä, että
analyysi on kokonaisuus ja tavoitehinta + suositus sen tiivistelmä, mutta juuri
siksi sen pitäisi olla nimenomaan tärkeä. Minä näen tavoitehinnan, ja suosituksen,
analyysin yhteenvetona ja näiden pitäisi luonnollisesti olla linjassa
keskenään. Lopputulema on kuitenkin se, jonka perusteella analyytikko ottaa
kantaa siihen, onko osake hänen mielestään houkutteleva vai ei. Jos analyysin lopputulema ei ole merkityksellinen, niin mitä varten analyysiä ylipäätään tehdään?

Ja mitä tulee siihen “syvällisempään
osaamiseen”, niin sehän on juuri sitä, mitä sijoittaja tekee, käy läpi yhtiön
tilauskantaa, marginaaleja, kassavirtaa, kilpailuasemaa, tuotemixiä,
teknologiaa ja strategiaa. Tässä tapauksessa oma kysymykseni ei koskenut näitä
yksityiskohtia, vaan paljon yksinkertaisempaa asiaa: miksi Inderesin
tavoitehinta (310 SEK) poikkeaa näin valtavasti markkinahinnasta (~600 SEK) ja
muiden analyytikoiden tasoista (lähemmäs 700 SEK)? Se oli se syy, miksi eilen alun
perin lähdin asiaa ihmettelemään.

En siis edelleenkään
ole väittämässä, että tietäisin Saabin “oikean” hinnan – en todellakaan. Ehkä
kuitenkin tiedän kannattaako nyt vetää osto-, pito- tai myyntihousut jalkaan.
Mutta kun yksi analyytikko on 300:ssa ja muut 600–700:ssa, niin kyllä siinä
kohtaa on mielestäni ihan perusteltua kysyä, mistä näin suuri ero syntyy. Sitä
yritin eilen selvittää, enkä mielestäni aivan kohtuuttomalla tavalla.

3 tykkäystä

Kiitos keskustelusta! Meidän on odotettava ja katsottava, mikä on näkemyksemme käyvästä arvosta (fair value), kun julkaisemme päivitetyt ennusteet.

Ja kyllä, käänteinen DCF on hyvä työkalu, erityisesti silloin, kun yrityksen arvostus on noussut nopeasti lyhyessä ajassa. Syynä on se, ettei yritysten arvonluonti toimi niin. Se on paljon hitaampi prosessi.

1 tykkäys

Oivaa vastauspohdintaa vaikeaan kysymykseen! Näen melko samanlaisia korkeita sentimenttipainotteisia arvostustasoja muissakin Euroopan puolustus/sotaosakkeissa. Ehkä ne ovat omanlaistaan ilmentymää maanpuolustustahdosta, mene ja tiedä.

2 tykkäystä