Optioden kautta tiedän että on ostettu ARK etf:ää joten on tuo ainakin ollut mahdollista
Täällä aika paljon näkyy tuo SPYI etf. Op:n kautta katsoin että kulut olisi 0.18% vuodessa ja sitten vielä 8€ kaupankäyntikulua.
Voisin laittaa johonkin etf:ään noin 2000-4000€. Mikä olisi hyvä kun omistan jo helsingin pörssin osakkeita ja maailma ja eurooppa indeksirahastoihin menee kuukausisäästö?
Kuinka suuri ero on jos kulut on alle 0.1% tai esim tuo 0.18%?
Tähän kulujen vertailuun löytyy loistava laskuri Seligsonin sivulta. Näkee ihan euromääräisesti. Kannattaa hyödyntää!
3 tykkäystä
Osakesijoittajat ovat tottuneet pitkään hakemaan tuottoja ensisijaisesti Yhdysvaltojen osakemarkkinalta.
Tämä on ollut pitkään perusteltua, koska osakemarkkinoiden nousun ajurina ovat toimineet ennen kaikkea suuret Yhdysvaltoihin rekisteröidyt teknologiayhtiöt.
Yhdysvaltojen osakemarkkina (SPX) onkin 2000-luvulla tuottanut huomattavasti paremmin kuin Pohjois-Amerikan ulkopuoliset markkinat (EFA).
Viimeisen vuoden aikana tämä ero on kuitenkin alkanut kaventua.
Tällä hetkellä valistuneen sijoittajan kannattaakin pitää silmällä myös muita markkinoita.
Tämän hetken mielenkiintoisimpien osakemarkkinoiden joukkoon nostamme mm. Brasilian ja Puolan.
Molempien maiden maakohtaisten ETF-rahastojen kurssit ovat jo nousseet Lähi-idän konfliktia edeltävien tasojensa yläpuolelle.
Vuoden 2026 alusta sekä Brasilian (4BRZ) että Puolan (IBCJ) maakohtaiset ETF-rahastot ovat tuottaneet moninkertaisesti Yhdysvaltoja (SXR8) paremmin.
Mukavaa keskiviikkoa!
2 tykkäystä
Olis ihan kiva kuulla perustelut miksi juuri nämä markkinat ovat ne kiinnostavimmat. Kryptobrolle kurssikäyrä saattaa olla riittävä fundamentti, mutta tällä foorumilla on enemmistöä kiinnostaa ne ihan oikeat fundamentit.
16 tykkäystä
Brasiliassa mitä ilmeisimmin oil, commodities, banks yms.
https://x.com/howtoswingtrade/status/2042725744670052524
Realin kurssi tukee myös tällä hetkellä.
1 tykkäys
@TuomasMaksimainen Mielestäni viestisi sopisivat parhaiten tähän ketjuun ja tavoittaisivat siellä myös selvästi enemmän lukijoita.
Jottei olisi täysin off topic, niin lisäämpäs tämän Ben Felixin uusimman
Some massive companies are set to go public very soon. Private companies like SpaceX, OpenAI, and Anthropic would rank among the largest public companies if they went public, and index funds would be forced to buy their stock. That means if you are an index fund investor, you may soon be investing in these companies whether you like it or not. The problem is that most IPOs are terrible investments, and these ones in particular raise some questions.
5 tykkäystä
Löytyykö täältä porukalta minkälaisia ETF-rahastoja, jotka maksavat osinkoa suoraan sijoittajalle?
Olen noita hetken aikaa tutkiskellut ja pää menee aina pyörälle näiden kanssa, niin kaikki ideat otetaan vastaan, joihin kannattaa kääntää katsetta 
Unohda koko homma. Ei ole järkevää verotuksellisesti 
Yhteenveto
Suomalaisen sijoittajan näkökulmasta akkumuloivat (kasvu-) ETF-rahastot ovat yleensä tehokkaampia kuin tuotto-osuutta jakavat rahastot seuraavista syistä:
1. Verolykkäys ja korkoa korolle -ilmiö
Suomessa sijoittaja maksaa osingoista pääomatuloveroa (30 % tai 34 %) välittömästi niiden maksuhetkellä. Akkumuloivassa ETF:ssä rahasto sijoittaa osingot suoraan takaisin ilman, että sijoittajalle syntyy verotettavaa tapahtumaa.
- Verottamatonta kasvua: Verottajalle päätyvä osuus jää rahastoon kasvamaan korkoa korolle.
- Matemaattinen etu: Pitkällä aikavälillä erotus on merkittävä, koska sijoituspääoma on suurempi jokaisessa uudelleensijoituksessa verrattuna tilanteeseen, jossa vero olisi ensin pidätetty.
2. Kustannustehokkuus
Tuotto-osuuksia jakavassa rahastossa sijoittajan on usein ostettava uusia osuuksia manuaalisesti saadakseen osingot takaisin markkinoille.
- Välityspalkkiot: Uudelleensijoittaminen aiheuttaa usein kaupankäyntikuluja. Akkumuloivassa ETF:ssä rahastonhoitaja hoitaa tämän suursijoittajan ehdoilla ja ilman sijoittajakohtaisia välityspalkkioita.
- Automaatio: Sijoitus kasvaa automaattisesti ilman tarvetta seurata maksuja ja tehdä manuaalisia toimenpiteitä.
3. Verotuksen hallinta ja realisointi
Akkumuloiva ETF antaa sijoittajalle täyden vallan päättää verojen maksuajankohdasta.
- Myyntiajankohta: Veroa maksetaan vasta, kun osuuksia myydään. Sijoittaja voi ajoittaa myynnit esimerkiksi verovuosiin, jolloin hänellä on luovutustappioita vähennettävänä.
- Hankintameno-olettama: Erityisesti hyvin pitkässä säilytyksessä (yli 10 vuotta) akkumuloiva ETF hyötyy 40 % hankintameno-olettamasta. Koska osingot ovat kasvattaneet rahasto-osuuden arvoa, koko potti (alkuperäinen pääoma + kertyneet osingot) verotetaan myyntihetkellä hankintameno-olettaman kautta, mikä laskee tosiasiallista veroprosenttia merkittävästi.
19 tykkäystä
Tuollaista ostin sijoitusvakuutustilille.
1 tykkäys
Kyllä minulla on moniakin dist versioita, koska osingot on sijoittajan palkka
2 tykkäystä
Tästä on helppoa olla yleisellä tasolla samaa mieltä.
Itse olen kuitenkin pyöritellyt numeroita näiden dist-etf:ien kanssa kun olisi tarjolla velkavipua sijoittamiseen (50ke, kiinteä vakuus joten ei riskiä margin callista, kokonaiskorko 12kk euribor + 1,5%, lyhennys kuukausittain, laina-aika 7 vuotta) Esim yllä @Otso_Karhu n linkkama ETF maksaisi aika tarkalleen lainakoron verran osinkoja. Osingoilla saisi hoidettua lainan korkokulut ja samalla kuitattua myös osinkojen verotuksen ainakin ensimmäisinä vuosina.
En vaan ole ihan perillä noista lähdeveroasioista liittyen dist-etf:iin. Riippuuko lähdeveron aste siis ETF:n listausmaasta vai alla olevien arvopaperien pörssistä? Osaisiko joku minulle vääntää tätä rautalangasta?
1 tykkäys
Ei oikeastaan kummastakaan, vaan siitä missä ETF:n pääkonttori on. Yleensä Irlanti tai Luxemburg, jotka perivät lähdeveroa 0%.
ETF maksamaa osinkoa ei kuitenkaan käsitellä osinkona, vaan pääoman palautuksena, josta menee 30%/34% vero.
Lisäksi ETF kokee sisäistä lähdeveroa sen mukaan millaiset sopimukset osakkeiden pääkonttorimaan ja ETF pääkonttorimaan välillä on, esim. jenkki yhtiön maksamasta osingosta menee 15% lähdevero kun ETF sijaitsee Irlannissa, ja 30% kun ETF sijaitsee Luxemburgissa.
12 tykkäystä
Vaikka ottaisit joka kuukausi osingon tai vastaavan summan käyttöön, niin on osinkoajakava ETF verotuksellisesti huonompi Suomessa:
Osinkoa (tai @CitisenJ mainitsemaa palautusta) saadessa vero 100% saadusta tulosta, eli veroa 30/34% kokonaisosingosta.
Myydessäsi vastaava osuus: Suurin osa etenkin alussa on pelkkää sijoittamaasi pääomaa, josta ei mene veroa. Jos esim. rahasto on kasvanut 10 % alkuperäisestä arvosta, vain tästä osuudesta maksetaan veroa. Esim 100 rahayksikön “osingosta” tai myynnistä maksat veroa vain noin 10 rahayksikön arvonnoususta, jolloin veroa menee noin 3 rahayksikköä.
Luonnollisesti pitkän ajan kuluttua dynamiikka muuttuu, mutta ei ikinä osinkoa jakavan ETF eduksi.
Edit: Typoja
13 tykkäystä
Kiitos molemmille täsmennyksistä. Hyvää infoa. Olen ollutkin siinä käsityksessä, että nuo dist-etf:t ovat pääsääntöisesti verotuksellisesti huono tapa sijoittaa.
Lähinnä mietin tässä erityistapauksessa, että kun koko potti olisi lainalla ostettua, niin voisiko tuon pääoman palautuksen verotuksen käytännössä kotimaan verottajan osalta “nollata”, koska tulonhankkimisvelan korkokulut olisivat about samat kuin tuo pääoman palautus (“yield = lainan korkokulu”). Näin pääsisi nauttimaan mahdollisesta arvonnoususta ja kassavirralla voisi kuitata lainanhoitokulut
1 tykkäys
Kyllä kai sen noinkin voisi tehdä, mutta aika paljon joustavampi vain myydä akkumuloivaa etf:ää tarpeen vaatiessa sopiva määrä. Itsellä ainakin tulee ajoittain tarve säätä salkkua, ja tällöin sijoituslainan korkovähennykset ovat tulleet tarpeeseen. Entä mitä teet sitten, kun saat sijoituslainan maksettua?
4 tykkäystä
Onhan se tietysti näinkin. Tällä hetkellä siis koko sijoitusomaisuus on velatonta ja juurikin kasvuosuudellisissa rahastoissa ja ETF:ssä. Tuo sijoituslainan poismaksun jälkeinen aika on eittämättä ongelma. Lähinnä laskeskelin, että jos tuon sijoituslainan maksaisi sen verran hitaasti pois, että siinä vaiheessa kun se on maksettu alettaisiin olla jo sijoitusuran siinä vaiheessa jossa rahavirta alkaisi pikkuhiljaa kääntyä sijoituksista kulutukseen päin. Asiaa pitää makustella mutta hyvin todennäköisesti tuo Acc-etf:t olisivat lopulta helpompia ja verotehokkaampia.
Lähinnä tällaisena proof of concept-tyylisenä ajatuksena. Kiitos hyvistä vastauksista ja ajatuksista!
2 tykkäystä
Acc ETF:ien kanssa pääset myös todennäköisemmin ja tehokkaammin hyödyntämään hankintameno-olettamaa.
Eikä alijäämähyvitystäkään kannata unohtaa tässä kuviossa.
6 tykkäystä
Kiitos.
Hyvää pohdiskelua aiheen ympäriltä! Arvasin, että verotukseen liittyvät asiat nousevat suuresti esille.
Täytynee vielä pohtia eri vaihtoehtoja
Taitaa osinkopuolueen edustajat ovat lähtökohtaisesti aina oppositiossa verrattaessa suurimpaan osaa muita sijoittajia
1 tykkäys
@Omavaraisuushaaste on kirjoittanut mielenkiintoisen kirjoituksen, jossa vertaillaan aktiivisia ja passiivisia rahastoja. 
Tänään katsotaankin eri pankkien ja palvelutarjoajien satunnaisesti valittuja USA-rahastoja ja niiden tuottoja siltä ajalta, kun ne ovat saatavissa viimeisen kymmenen vuoden ajalta – ja miten ne pärjäävät indeksejä sekä passiivisia indeksirahastoja ja ETF:iä vastaan. Ja onko ero oikeasti merkittävä ja sen veroinen, että aktiivisiin rahastoihin ei kannata koskea?
Valitsin vertailuun eri määrän rahastoja ja ETF:iä aktiivisista passiivisiin satunnaisotannalla eli kun lähdin tätä tekstiä tekemään, en itsekään tiennyt mikä lopputulos oli.
8 tykkäystä