Proprius Partners' fonde

Grundlæggende information om fonden:

”Fonden investerer sine midler i værdipapirer og primært aktier i små og mellemstore finske virksomheder, hvor virksomhedernes forretningsmæssige udsigter virker lovende i forhold til aktiens prisfastsættelse og risikoniveau.

Specialinvesteringsfonden Proprius Partners Micro Finland er en aktivt forvaltet aktiefond, hvis investeringsmål er at opnå den højest mulige værdistigning for fondsandelen på lang sigt ved at diversificere midlerne i overensstemmelse med investeringsfondloven og fondens regler.

Derudover er fondens mål i henhold til artikel 8 i SFDR at fremme kombinationer af miljømæssige og sociale egenskaber, og de virksomheder, der investeres i, skal overholde god selskabsledelse. For at fremme og overvåge disse mål anvender fonden bæredygtighedsvurderinger udført af eksterne parter til at vurdere bæredygtighedsrisici og bæredygtighedsfaktorer for investeringsobjekterne. Fonden sigter tydeligt mod et højere afkast end fonde, der diversificerer deres investeringer bredere.

Fondens minimumstegning er 50.000 €.

Investeringsstrategi

Fonden investerer sine midler i værdipapirer og primært aktier i små og mellemstore finske virksomheder, hvor virksomhedernes forretningsmæssige udsigter virker lovende i forhold til aktiens prisfastsættelse og risikoniveau. Vi anvender talrige forskellige kvantitative og kvalitative kriterier som en del af vores investeringsproces. Vi mener dog, at selv det bedste selskab kan være en dårlig investering, hvilket betyder, at vi ud over de kvalitative forretningskriterier altid lægger vægt på den pris, der betales for aktien eller værdipapiret. Fondens investeringsaktivitet er baseret på en såkaldt bottom-up-tilgang, dvs. vi træffer vores valg baseret på en analyse, der starter på virksomhedsniveau.

Finske aktier har klaret sig godt i forskellige historiske afkastsammenligninger, og der er også fundet talrige meget succesrige virksomheder inden for småvirksomhedssegmentet, som historisk har skabt høje afkast for deres ejere. Størrelsen af det finske aktiemarked er begrænset både målt på markedsværdi og antallet af virksomheder, hvilket ofte fører til, at f.eks. internationale storinvestorers interesse retter sig mod de største og mest likvide aktier målt på markedsværdi, mens små og mellemstore virksomheder kan få mindre opmærksomhed. Det er også vanskeligt for en stor fond at operere i det illikvide småvirksomhedssegment, og der findes ikke et ETF-produkt (indeksandel) for det finske småvirksomhedsmarked.

Det er i akademiske studier blevet observeret, at aktier i små virksomheder i gennemsnit giver et bedre afkast (den såkaldte småvirksomhedsanomali). Som modydelse for det høje afkastpotentiale i små virksomheder skal man ofte bære en højere virksomhedsspecifik risiko end f.eks. i store virksomheder. Vores porteføljeforvaltere stræber derfor efter bedst muligt at undgå store fiaskoer, samtidig med at de søger efter potentielle multiplikatoraktier. Som en del af risikostyringen søges der ud over virksomhedsspecifikke risici også at tage højde for risici relateret til aktiernes likviditet og fondens branchevægtninger. Investeringer foretages som udgangspunkt på lang sigt, men nogle gange kan der også opstå kortsigtede muligheder på markederne, hvor et attraktivt afkast/risikoforhold berettiger en investering.

Fonden følger kun i begrænset omfang selskabs- og branchevægtningerne på Helsinki Børsen. Investeringsbeslutninger træffes uden begrænsninger fastsat af generelle indekser. Som følge heraf kan fondens afkastudvikling afvige betydeligt fra den generelle markedsudvikling. Dette skyldes igen, at vores fond sandsynligvis har en meget høj aktiv andel (active share), dvs. fondens sammensætning afviger tydeligt fra sammensætningen af sammenlignelige generelle indekser. Proprius Partners Micro Finland maksimerer snarere det langsigtede afkast end minimerer volatiliteten. Værdien af fondsandelen kan til tider svinge meget kraftigt, og vi opfordrer også vores kunder til at være langsigtede med deres fondsinvestering.
For at sikre en agil investeringsaktivitet agter Proprius Partners at begrænse størrelsen af Specialinvesteringsfonden Proprius Partners Micro Finland, dvs. at foretage en såkaldt soft closing-foranstaltning, når fonden når den målstørrelse, som Proprius Partners’ bestyrelse har fastsat. Formålet med denne foranstaltning er at undgå “elefanten i porcelænsbutikken”-effekten.”

Fonden er endnu ikke startet sin virksomhed. Vi opdaterer mere, når der er nyt.

Det er virkelig interessant at følge denne fonds rejse. Forhåbentlig er kommunikationen åben :slightly_smiling_face:

30 Synes om

Proprius Partners / Viitikko kirjoittanut auki heidän myyntiprosessiaan:

"
Olemme Proprius Partnersilla laatineet yli 100-sivuisen Powerpoint-materiaalin sijoitusfilosofiaamme ja sijoitusprosessiimme liittyen. Ei sen puoleen, voihan sitä laatia vaikka 600-sivuisen materiaalin ja olla silti täysin kujalla. Olemme kuitenkin koettaneet kehittää ajatteluamme ja prosessejamme myös myymisen osalta Proprius Partnersin suunnitteluvaiheen aikana, ja opettelua jatketaan tulevaisuudessakin.

Meidän sijoitusprosessissamme olemme jakaneet myyntiin johtavia syitä niin numeerisiin kuin laadullisiin tekijöihin. Osin myyntiperusteet voivat liittyä molempiin kategorioihinkin. Tässä kuitenkin yhdentoista kohdan lista, josta kohdat 1-4 ovat numeerisia syitä ja kohdat 5-11 laadullisia.

Numeerisia syitä:

  1. Osakkeen hinta on kallistunut liian korkeaksi. Tämä vaihtelee huomattavasti sijoitusstrategioittain, mutta yritämme aina olla tietoisia yhtiön arvostustasosta. Arvostrategioissa arvostukseen kiinnitetään orjallisemmin huomiota ja pienyhtiöstrategioissa hivenen vähemmän. Ei ole kuitenkaan yksiselitteistä, että mikä mittari tai luvun suuruus laukaisee myynnin. Kuitenkin esimerkiksi suhteellisen normaalissa tuloskunnossa oleva ja maltillisen kasvuprofiilin teollisuusyhtiö ei helposti täytä etenkään arvosijoittajan kriteereitä P/E-kertoimella 70x ja EV/S-kertoimella 14x.
  2. Vaihtoehtoiskustannus. Meillä on yksinkertaisesti parempi idea, johon haluamme sijoittaa ja myymme siksi heikointa tai heikoimpiin kuuluvaa hevostamme salkusta. Tämä on yleensä perusteltavissa numeroilla, vaikkakaan kyseessä ei tältäkään osin ole eksakti tiede. Yhtiön X tuotto-odotus (olkoon se sitten miten hihasta ravistettu tai ei) voi arviomme mukaan olla esimerkiksi 15 % vuodessa ja yhtiön B 10 % vuodessa, vaikka yhtiöiden riskiprofiilit ja näkymät olisivat suhteellisen identtiset.
  3. Yhtiön painoarvo on noussut salkussa liian isoksi salkunhoitajan mieltymyksiin nähden tai on nousemassa liian isoksi rahaston sääntöjen perusteella. Muistutamme kuitenkin, että rahastomme ovat erikoissijoitusrahastoja, joten varsinaista ”pakkoa” myynnille tulee hyvin harvoin. Salkun keskittyneisyys vaihtelee rahastoittain, mutta esimerkiksi yli 10 % painossa olevat yhtiöt vaativat jatkuvaa vahvaa suorittamista perustellakseen paikkansa.
  4. Rahastoon tulee lunastuksia, joiden kattamiseksi varten tarvitsemme lisää käteistä. Tämä on tyypillinen syy, jolloin saatetaan joutua myymään suosikkiosakkeitakin suorastaan vastahakoisesti salkun painotusten pitämiseksi järkevinä. Meillä erikoissijoitusrahastostatukset auttavat salkunhoitajia antamalla myyntiaikaa, mikä on avuksi erityisesti ajoin epälikvidissä pienyhtiökentässä.

Laadullisia syitä:

  1. Luottamuksemme yhtiön johtoon ja/tai hallitukseen (tai joskus omistajakuntaan) on mennyt. Luotto voi mennä hitaasti tai nopeasti, mutta sen mentyä lähtökohtaisesti myymme. Emme luota esimerkiksi yhtiön kykyyn allokoida pääomia järkevällä tavalla tai joidenkin yksittäisten omistajien (itsekkäät) intressit ohjaavat koko yhtiön päätöksentekoa.
  2. Yhtiön suhtautuminen ESG-riskeihin ei parannu keskusteluistamme huolimatta. Tämä voi ilmetä esimerkiksi ympäristöasioiden laiminlyönteinä tai piittaamattomuutena (E), hallintotapojen heikkoutena (G) tai työntekijöiden huonona kohteluna (S). Pyrimme vaikuttamaan havaittuihin epäkohtiin keskustelemalla yhtiön johdon kanssa. Olemme tehneet useita myyntejä aiemmilla työnantajillamme ESG-syistä.
  3. Yhtiön ja mahdollisesti koko toimialan fundamentit ovat heikentyneet esimerkiksi regulaation tai kilpailun kiristymisen kautta. Fundamentit voivat heiketä moninaisista syistä. Tämänkaltaiset tapahtumat tyypillisesti heijastuvat myös jollain aikavälillä yhtiön numeroihin.
  4. Yhtiö ei halua tavata sijoittajia tai edes kommunikoida heidän kanssaan. Erityisesti saksankielisessä Euroopassa näitäkin tulee vastaan. Emme halua olla pimennossa. ”We only devote our time to honorable work”, sanoi erään saksalaisyhtiön johto kerran tapaamispyyntömme yhteydessä. Maailmassa riittää avoimesti kommunikoivia yhtiöitä, joten mikäli yhtiö sulkeutuu sijoittajilta, alkavat hälytyskellomme soida.
  5. Erikoistilanteet. Pitkäjänteisyys on yksi yhtiömme arvoista ja harjoitamme tätä myös sijoitustoiminnassamme. Silti välillä voi tulla myös erikoistilanteita, joissa lyhytnäköisyys voi palkita tai luoda odotusarvoltaan selvästi positiivisen tapahtuman (esimerkiksi erityisen kuumat listautumistilanteet tai todennäköisesti erittäin heikon kvartaalituloksen ”välttäminen” myymällä osake ennen tulosta pois).
  6. Puhdas pöytä. Huomautamme erikseen, että rahasto ei ole verovelvollinen myynneistään, joten voittojen ja tappioiden kotiuttamista salkunhoitajan ei tarvitse pohtia samalla tavalla kuin yksityissijoittajien. Salkunhoitajalla on joka päivä ”puhdas pöytä” – sijoittaisimmeko tähän tänään niillä faktoilla, jotka meillä on? Mikäli emme, saatamme hyvinkin alkaa vaihtotoimenpiteisiin.
  7. Sijoitusteesimme osoittautui vääräksi. Tällöin ei kannata jäädä toivomaan, vaan toimia päättäväisesti. Hyvät sijoittajat kehittyvät jatkuvasti virheiden myöntämisessä ja niihin reagoinnissa. Huonot sijoittajat sulkevat silmänsä virheiltään ja syyttelevät milloin mitäkin ulkoisia tekijöitä. Muistetaan myös, että menestyneetkin sijoittajat ovat merkittävän osan ajasta väärässä.

"
Loput kirjoituksesta voi lukea: Kynäilymme ‣

Tällainen pohdinta ja avoimuus nostaa omaa luottamustani rahaston hoitoa kohtaan. Tästä voin kopioida kohtia suoraan omaan sijoitusstrategiaani, ikuinen holdaaminen ei ole järkevää. Jos sitä aikoo tehdä, suosittelen indekseihin sijoittamista.

21 Synes om

Tuli viesti, että rahastojen toiminta alkaa 31.3.23 ja maaliskuun puolestavälistä alkaen voi merkitä. Minimimerkintäsumma 50 k€ ja jatkomerkinnät min. 10 k€.

4 Synes om

Uudessa kynäilyssä kerrotaan Propriukseen sijoittamisen hyödyistä.

Nostan muutaman kohdan:

” Yksi Propriuksen sijoitusfilosofian kulmakivistä on pienyhtiöihin sijoittaminen. Yksinkertaistaen: koska segmentissä on vähemmän kilpailua ja tietoa täytyy kaivamalla kaivaa.

Aitoa pienyhtiösijoittamista on vaikea toteuttaa indeksiosuusrahastoilla. Ne ovat liian suuria ja sisään tuleva käteinen on pakko sijoittaa saman tien, ettei jää seuraamastaan indeksistä heti jälkeen. Pienyhtiöissä ja varsinkin mikroyhtiöissä osto- ja myyntilaitoihin tunkeutuminen ei ole ihan helppoa. Näissä tapauksissa indeksiosuusrahastoille käy usein ns. norsu posliinikaupassa -ilmiö, jota me Propriuksella pyrimme välttämään rahastojemme soft close -logiikalla. Me emme aio paisuttaa rahastojen kokoa.

Toinen Propriuksen sijoitusfilosofian kulmakivistä on arvoyhtiöihin sijoittaminen. Taannoin Propriuksen henkilöstöllä taisi olla Suomen viimeinen suomalaisiin arvo-osakkeisiin sijoittava rahasto. Nykyisellään näitä ei käsittääksemme ole ainuttakaan. Arvosijoittamista olemme harjoittaneet kaikilla maantieteellisillä osaamisalueillamme menestyneesti.

Viime vuodet eivät ole arvosijoittajia hellineet, ja tästä syystä iso osa arvotyylillä sijoittavista rahastoista on kuopattu. Olemme sijoittajina pitkäjänteisiä ja olemme luottaneet arvotyylillä sijoittamiseen läpi syklien viime aikojen vastatuulista huolimatta, ja tälläkin kertaa jatkamme arvosijoittamiseen luottamista, varsinkin nyt kun kilpailu on vähentynyt tämänkin osalta. ”

Lisäksi:

” Aktiivisen salkunhoidon yksi tärkeimpiä, mutta vähän puhuttuja rooleja, on toimia kitkana ihmisten ja rahojen välissä. Meidän tehtävämme on hoitaa hyvin ja ammattimaisesti asiakkaittemme varallisuutta. Meillä on henkilökunta, prosessit ja osaaminen osakemarkkinoilla sijoittamiseen. Me toimimme portinvartijoina, jotta ei pääse syntymään hätiköityjä päätöksiä. Me pyrimme luomaan kärsivällisyyttä tilanteisiin, jossa sitä ei välttämättä ole. ”

Hyviä pointteja ja pakko on arvostaa sitä, ettei ydinfilosofia muutu fomon mukana. Ja kieltämättä jokaisen sijoittajan oma pääkoppa on vaikeissa tilanteissa se suurin onnistumisen este (fomo, paniikkimyynnit), jolloin jos luottoa löytyy, Propriuksen tapainen toimija toimii hyvänä puskurina myyntien kanssa. Tällä on myös toinen puoli, minkä takia hätäistä rahaa ei kannata rahastojen kautta sijoittaa.

4 Synes om

Proprius ostanut Tokmannia:


Nalle2

2 pv

Heikkilä & Viitikko ovat hypänneet punaisen rekan kyytiin viime kuun aikana :tokmanni: :male_detective:

15 Synes om

Ostivat huhtikuun aikana myös Remedyä reilun kokoisen siivun.
Tällä hetkellä ovat omistajalistauksessa sijalla 26 eli aika vahva näkemys😁

13 Synes om

Rahasto on ilmestynyt Marimekon omistajalistalle sijalle 70. Salkunhoitajien aiempi rahasto on ollut merkittävänä omistajana jo pitkään, joten tämä olikin odotettu juttu.

9 Synes om

Proprius Partners löytyy myös tuoreesta F-Securen omistajalistauksesta (sija 26.), sekä Terveystalon omistajalistauksesta (sija 40.)

14 Synes om

Myös Talenom omistajissa

11 Synes om

Tässä vielä nuo aiemmin mainittujen omistusten osuudet tämän päivän kurssilla. Mielenkiintoinen rahasto, mutta ei riitä pelimerkit minimimerkintään.

Terveystalo: 1,141 milj. (140t kpl)
Remedy: 1,057 milj. (43,7t kpl)
F-secure: 1,032 milj. (350t kpl)
Tokmanni: 0,670 milj. (55t kpl)
Talenom: 0,608 milj. (80t kpl)
Marimekko: 0,380 milj. (40t kpl)

EDIT:
WithSecure 2,4 milj. euroa (1,654m kpl)
Enento 1,8 milj. euroa (100t kpl)

25 Synes om

Lisäksi WithSecure 2,4 milj. euroa (Osake | WithSecure™)

13 Synes om

Ilmeisesti he eivät julkaise rahastojen omistuksia missään kotisivuilla tai niitä ei pääse muuten katsomaan mistään? Miten potentiaalinen sijoittaja voi rahastoa arvioida ennen ostopäätöstä?

Eivät rakennusvaiheessa julkaise ostojaan. Mahdollisesti sitten kypsemmässä vaiheessa.

1 Synes om

Uusin kynäily keskittyy laatusijoittamiseen.

Muutama nosto Viitikon kirjoituksesta:

" Yhtiölaadulle on useita erilaisia kriteereitä, kuten edellä on jo osin tuotu esiin. Yksi laajasti käytetyistä menettelyistä on MSCI:n kriteeristö, joka on seuraava:

Käytännössä siis MSCI:n mukainen laatu muodostuu kolmesta melko yksinkertaisesta komponentista:

  • Oman pääoman tuotto
  • Vahva tase
  • Alhainen tulosvolatiliteetti.
    "

"
Yksi merkittävä laatusijoittajan ongelma on arvatenkin se, onko yhtiö oikeasti laadukas, onko se niin laadukas kuin markkinoilla yleisesti ymmärretään ja hinnoitellaan, kestääkö yhtiön laatu ja kilpailuetu läpi tulevien vuosikymmenien ja miten ihmeessä sijoittaja voi sen osata arvioida. Tämä ei totisesti ole helppoa, kuten ei sijoittaminen oikeastaan millään tyylillä.

Paras tilanne olisi, että saa ostettua keskinkertaista tai jopa surkeaa yhtiötä alhaisilla kertoimilla ennen kuin yhtiö muuttuu sijoittajien silmissä laadukkaaksi yhtiöksi ja kertoimet lähtevät laukalle. Tästä varmaankin parhaimmaksi esimerkiksi Helsingin pörssistä viime vuosikymmeniltä käy Revenio Group, joka muokkautui etovasta konglomeraattisekasotkusta kimaltelevaksi terveysteknologiamenestystarinaksi.
"
"
Helsingin pörssin laadukaimmat yhtiöt MSCI:n kriteeristöllä

En pidä järkevänä ajankäyttönä asiakkaidemme kannalta, että kävisin tekemään jotain puolitieteellistä mallinnusta Helsingin pörssin laadukkaimmista yhtiöistä. Niinpä keskustelimme Mika Heikkilän kanssa asiasta noin 2 minuuttia vahvistaaksemme toistemme laatuharhoja MSCI:n laatukehikon puitteissa.

Tässä ensimmäisenä esiin nousseet nimemme sekalaisessa järjestyksessä minimaalisine kommentteineen:

• Orion, täyttää kaikki kolme kriteeriä
• Kone, kaikki kolme
• Elisa, kaikki kolme, joskin liiketoiminnan luonne huomioiden velkarahaa käytössä
• Neste, ok, mutta liian heiluva tulos
• Olvi, ok, joskin tunnelmat pilaantuneet Valko-Venäjän takia
• Revenio, kaikki kolme
• EQ, kaikki kolme, mutta tuottosidonnaiset jne. voivat heilutella tulosta
• Titanium, sama kuin edellä
• Sampo, yhtiön sisältä erityisesti If täyttää kaikki kriteerit
• Kesko, jonkin verran jengaa käytössä, erityisesti ruoka täyttää kaikki kriteerit
• QT, täyttää kaikki paitsi tulosvola voi olla korkeaa
• F-Secure, kaikki kolme, mutta tuore yrityskauppa nostaa velkaantuneisuutta.

Huomautan, ettei listauksessa oteta mitään kantaa osakkeiden hinnoittelukertoimiin tai siihen, ovatko ne mahdollisesti hyviä sijoituskohteita tai eivät.

Mitä kriteerejä itse katsomme laadun osalta?

Kaiken tämän vuodatuksen jälkeen tuon tiiviisti esille, minkälaisia kriteereitä itse käytämme laatumielikuvan muodostajina osana sijoitusprosessejamme. Lista on osin geneerinen ja ei varmasti kaiken kattava:

• Korkeat pääoman tuotot (ROIC, ROE, ROA jne. tilanteen mukaan)
• Korkeat kannattavuusmarginaalit, esimerkiksi liikevoitto, käyttökate, bruttokate, nettotulos…
• Taseen vahvuus, esimerkiksi omavaraisuusaste, nettovelat ja gearing
• Liiketoiminnan kyky luoda vapaata kassavirtaa
• Pitkäaikaiset ja vakuuttavat taloudelliset näytöt, mukaan lukien pääomien allokointi
• Liiketoiminnan iskunkestävyys heikkoina aikoina (esim. marginaalitasojen pysyvyys, recurring revenue jne.)
• Ennakoitavuus ja näkyvyys bisneksessä, alhainen tulosvolatiliteetti
• Kilpailuedun vahvuus (esim. skaalaedut, verkostovaikutukset, alalle tulon esteet, kustannusjohtajuus jne.)
• Yrityksen hinnoitteluvoima (näkyy tyypillisesti korkeina marginaaleina)
• Yhtiön johto ja hallitus sekä omistajakunta
• Alhainen liiketoiminnallinen riski (hissibisnes on staattisempaa kuin teknologiastart-upit)
• Yhtiön markkina-asema
• Jos nykyiset näytöt eivät ole kummoiset, pitäisi olla uskottava suunnitelma tilanteen kohentamiseksi

Arvosijoittajan myönnytys

Koska Proprius Partnersin salkunhoitajien juuret ovat vahvasti arvosijoituspohjaiset, otetaan tähän vielä Buffettin viisauksien pohjalta jäsennelty lähestymistapamme yhtiön laatuun.

”It’s far better to buy a wonderful company at a fair price than a fair company at a wonderful price.“ (Buffett)
“Time is the friend of the wonderful company, the enemy of the mediocre.” (Buffett)

Kohdat yksi ja kaksi ovat monille lukijoista varmasti tuttuja, mutta mielestämme niihin täytyy aina yhdistää kohta kolme.

“Price is what you pay. Value is what you get.” (Buffett)

Eli jos on pakko valita, ennemmin maksaa hitusen enemmän kuin ostaa väkipakolla heikkoa liiketoimintaa, vaikka siis olisikin arvosijoittaja. Hinta on silti aina tärkeä komponentti!

"

12 Synes om

@Sauli_Vilen onko Heikkilällä tai Viitikolla profiilia foorumilla? Jos ei ole, voisivat tehdä ja osallistua keskusteluun, kun salkun tankkaus on valmis.

Ja myykää Sauli Propriukselle sama paketti, joka PYN Elitellä on käytössä. Potentiaalisia rahastoon sijoittavia täältä löytyy varmuudella :slight_smile:

22 Synes om

Ei käsittääkseni ole kummallakaan foorumilla tiliä, mutta ainakin Mika on joskus sanonut, että käy lukemassa täällä välillä juttuja :slight_smile:

Ps. ja onhan se nyt kumma jos ei omasta rahastosta käytävää keskustelua seuraisi (itse en ainakaan pystyisi vastustamaan kiusausta :smiley:)

38 Synes om

Monesti miettinyt että miksi tämmöisissä rahastoissa ensimerkintä on aina niin suuri, että se karsii pakostakin halukkaita paljon pois. Itseäkin kiinnostaisi mutta 50% kaikesta sijoitusvarallisuudesta on vaan liikaa yhteen hevoseen.

Varmasti tähän on joku syy ja kaikki ei oo vaan mahdollista persaukisille mutta silti. Voisi toivoa, että itse rahojen siirtely tms ei aiheuta manuaalista työtä, mutta onkohan sitten piensijoittajan raha herkempää kaikenlaiselle edestakaisin venkslaamiselle mikä aiheuttaa turhaa säätöä.

4 Synes om

Myös oma veikkaukseni on veivaamisen vähentäminen. Jos on 50k€ laittaa, niin on todennäköisesti muitakin sijoituksia ja varallisuutta, jota käyttää yllättäviin menoihin.

4 Synes om

En osaa ottaa Propriuksen tapaukseen tarkemmin kantaa, mutta yleisesti varainhoidossa asikkaiden prosessointi on aika kallista ja tämän johdosta monilla pienemmillä taloilla minimitiketti on aika korkea. Esim. Titaniumilla 20k, PYN 10k ja Taalerilla oli aikanaan muistaakseni vastaavaa luokkaa. Jotta pystyt ottamaan satasien merkintöjä sisään kannattavasti, tarvitset todella hyvät prosessit ja ison skaalan (ei ole sattumaa, että pankit oikeastaan ainoa taho kuka tätä pystyy tekemään kannattavasti). Käytännössä siis suojelet asiakaskohtaisia kannattavuuksia rajaamalla ostajajoukkoa isolla minimitiketillä.

Väitän, että 100kpl asiasta 1m tiketeillä vs. 10000kpl asiakasta 10k tiketeillä tilanteessa tuo 100kpl asiakkaan salkku kyllä kokee isompaa aaltoa lunastuksissa (parikin lunastusta riittää aiheuttamaan salkun mittakaavassa merkittävän lunastuksen) :slight_smile:

32 Synes om

Ei siinä kauhean kauan mennyt.

30 Synes om