Viktor Lindell on kirjoitellut Skandinavian pikkuyhtiöistä.
Pienyhtiöillä on ollut miltei maantieteellisestä alueesta riippumatta jopa historiallisen hankala ajanjakso viime vuosien aikana etenkin suhteessa suuryhtiöihin. Kuten alla olevassa kuvassa näkyy, on mentävä aina 1990-luvulle saakka, että Euroopan pienyhtiöillä on ollut yhtä heikko suhteellinen jakso suuryhtiöihin nähden. Aivan viime aikoina on näkynyt hieman orastavaa optimismia myös pienyhtiöiden osalta, kun niiden arvostustasot monin paikoin ovat painuneet kovin alhaisiksi samalla, kun talousnäkymissä on havaittavissa pientä positiivisuutta. Samalla on hyvä todeta, että osakekurssikehitys on ollut parempaa hieman suuremman markkina-arvon pienyhtiöissä verrattuna kaikkein pienimpien yhtiöiden eli mikroyhtiöiden kurssikehitykseen, joissa se on ollut vaatimattomampaa. Sijoitusmarkkinoilla on varsin tyypillistä, että kun sentimentti markkinoilla paranee, rahat ohjautuvat yhtiökokoluokittain alaspäin, ensin suurempiin pienyhtiöihin ja siitä sitten alaspäin niin, että viimeisimpänä vuorossa ovat mikroyhtiöt. Kun markkinat jälleen kiinnostuu mikroyhtiöistä, niissä voi tapahtua varsin isojakin liikkeitä osittain johtuen rajallisesta tarjonnasta.
Olli Viitikko on kirjoitellut Hesulin isoista yhtiöistä.
Alkuun ilmoitusluontoinen asia. Proprius Partnersin hoidettavat varat ovat nousseet 200 miljoonaan euroon. Olemme ylpeitä ja kiitollisia, että olette olleet mahdollistamassa tämän rajapyykin saavuttamisen. Pyrimme jatkossakin olemaan luottamuksenne arvoisia.
Vuoden 2024 jälkeen monet Suomi-osakesijoittajista olivat täysin maansa myyneitä. Jenkkipörssi tykitti taas mahtavat nousulukemat tauluun, kun taas Suomi jatkoi junnaamistaan ja etenkin pienten ja keskisuurten yhtiöiden taival oli yhtä tervanjuontia. Samaan aikaan monien Suomi-osakkeiden hinnoista oli lyöty ilmat kunnolla pihalle. Tämä loi lähtökohdan, jonka toteutumista harva uskalsi uneksiakaan: Helsingin pörssi (OMX Helsinki Cap GI) nousi vuonna 2025 osinkoineen makeat 35,3 prosenttia erityisesti suuryhtiöiden vetoavulla.
Viime vuoden rallin jäljiltä onkin syytä pysähtyä katsomaan, miltä Helsingin pörssin arvostustaso näyttää vuoden 2026 ensiaskelten jälkeen, koska monissa osakkeissa nähtiin merkittäviä liikkeitä (lähinnä ylöspäin).
Mika Heikkilä on kirjoitellut Q4/2025-tuloskaudesta.
Vuosi 2025 oli erinomainen Helsingin pörssin yhtiöille. Osakkeiden kurssinousu etenkin loppuvuonna nosti yhtiöiden arvostuskertoimia, joten kuluneeseen Q4/2025-tuloskauteen kohdistui tavallistakin suurempi mielenkiinto. Miten yhtiöiden loppuvuosi meni? Miten geopoliittiset muutokset heijastuivat tuloksiin? Ja tärkeimpänä miltä vuosi 2026 tulee näyttämään ohjeistuksissa. Viikolla 8 vietetään ensimmäisiä hiihtolomia ja suurin osa yrityksistä ajoittaa tulosjulkaisunsa juuri edelliselle viikolle. Joten erityisesti hiihtolomaa edeltävän viikon aamut olivat ruuhkaista luettavaa ja päivitettävää. Vaikka tieto on yhä nopeammin prosessoitua ja vertailevaa, näyttää usein aamun (ja tulospäivänkin) ensireaktiot rajuilta annettuun informaatioon nähden. Jokainen sijoittaja toimii toki oman strategiansa mukaan, mutta me Proprius Partnersilla pitkäjänteisinä sijoittajina haluamme ensin katsoa, perehtyä ja jopa hieman analysoida/pohdiskella tulosraportin antia. Suomen Q4-tuloskauden perusteella meille muodostui teemaksi ”buy the dip”, sillä niin monen yhtiön osakekurssin reaktiot olivat yllättävän rajuja alaspäin, vaikka itse tiedote oli varsin odotettu tai jopa lupauksia antava.
Toimari Niko Fagernäs on kirjoitellut tekoälyhenkisen markkinakirjeen.
Alkuvuodesta tekoälyyn liittyvä tarinointi on ottanut aivan uusia kierroksia. Tekoäly-yhtiö Anthropicin julkaisemat uudet työkalut ovat aiheuttaneet paniikinomaista ”get me out” -tyylistä liikehdintää ainakin ohjelmistoyhtiöihin sijoittaneiden keskuudessa. Perusajatus on, että tekoälytyökalut ja -agentit paranevat nyt niin nopeasti ja niistä saadaan niin paljon hyötyä irti, että ne mahdollistavat merkittävän kilpailuetujen kiinnikuromisen. Uudet yhtiöt pystyvät juoksemaan kiinni olemassa olevia ohjelmistoyhtiöitä aivan käsittämättömän nopeasti, sillä kehityssykli on nopeutunut merkittävästi.
Linkkaan tänne tämän Kauppalehden jutun, jossa Mika Heikkilä puhuu pienyhtiöiden heikoista tuotoista. Lienee maksumuurin takana. Siitä paljastuu ainakin itselleni ihan olennnainen tieto, joskus on käynyt mielessä, että irrottaisiko 50 000 e ja laittaisi tuonne. Mieluummin nimenomaan vielä siinä vaiheessa, kun rahasto on miinuksella, koska kyllähän itsellä luottamusta Heikkilään ja Viitikkoon löytyy, joskus ne pienyhtiötkin vielä nousevat: Mika Heikkilä näkee pörssin hylkiöissä nyt mahdollisuuksia – ”Kannattaa ottaa salkkuun juuri silloin, kun kaikki muut niitä hylkivät” | Kauppalehti
“Propriuksen Micro Finland -rahastoa, jonka tuotto oli huhtikuun lopulla rahaston startista lukien noin seitsemän prosenttia miinuksella.”
”Toki toivoisin, että olisimme kolmessa vuodessa jonkin verran plussalla ja voisimme sanoa, että meillä menee hyvin. Toisaalta katson tilannetta ja näen enemmän mahdollisuuksia kuin hirveästi harmittelisin mennyttä. Meillä on loistavampi tulevaisuus edessä”, Heikkilä sanoo optimistisesti.
Rahastoraportin mukaan alkuvuoden nettomerkinnät ovat miinuksella lähes kaikissa Pohjoismaihin tai Suomeen sijoittavissa pienyhtiörahastoissa. Lunastusten jälkeen salkunhoitajien on pakko myydä.
”Silloin hinta joustaa”, Heikkilä sanoo.
Propriuksen pienyhtiörahaston tiedot eivät ole mukana Rahastoraportissa. Heikkilän mukaan siinä lunastuksia ei ole ollut. Rahaston lunastuspalkkioiden hinnoittelu kannustaa pitkäaikaisiin sijoituksiin.
Pohdin itse pitkään missä määrin takavuosien hurlumhei-arvostukset saavat pienyhtiöt tuntumaan nyt halvoilta, vaikka oikeasti kyse on siitä että arvostukset vain olivat järjettömiä ennen kurssilaskua. No, päätin kuitenkin että pienyhtiöiden osakeoksennuksesta voi kuitenkin löytyä helmiäkin, ei vain soraa ja aloin ostella niitä, ml. Inderesin oman osakesalkun kohteita. En kuitenkaan usko että nämä kurssit kääntyvät ennen kuin yleinen taloustilanne muuttuu, joten vertailuindeksin tuijottaminen pitää nyt unohtaa muutamaksi vuodeksi. Olisi kiva tietää mitä Proprius on näistä valinnut, jotain tietysti selviääkin selailemalla omistaluetteloita.
Pikemminkin pitäisi katsoa, mitä pien- ja keskisuuria yrityksiä eivät omista, kyllähän sieltä ainakin melkein kaikki nuo Inderesin mallisalkun suosikkiosakkeet löytyvät, mutta lisäksi iso tukku muita. Ketjua selaamalla alusta asti saa jonkinmoisen kuvan. Taitaa olla niin, että hyvät tavat estävät osuudenomistajia raportoimasta tänne tarkkoja lukemia ja omistusosuuksia, tuskin siellä mitään salassapitosopimuksia kuitenkaan on.
Itselläni on nyt aika samanlainen strategia. Pienyhtiöt ovat olleet jo pitkään alamaissa. Oma kutina on se, että kohta mennään ylös ja kovaa. Vaikka aikanaan oltiin tosiaan kuplassa niin ei se mielestäni millään lailla saa pelkästään tällä hetkellä pienyhtiöitä näyttämään erityisen halvalta. Kyllä se fakta on se, että monet todella laadukkaat pienyhtiöt, jotka Inderesinkin mallisalkusta löytyvät ovat aivan järjettömän alhaisilla arvostuskertoimilla nyt. Katsoo tilannetta miten päin tahansa. Ainoat yhtiöt, jota mallisalkusta olen karttanut ovat Admicom, Talenom ja Incap. Mielestäni näissä on edelleen pakka liian sekaisin mun makuun. Kaikkia muita taas löytyy. Remedy, QT, Canatu, Detection Technology ja Revenio suurimpina. Olen ottanut näkemystä useammalla sadalla tuhannella eurolla ja katsotaan miten miehen käy. Veikkaan, että hyvin. On hyvä ostaa kun muut oksentaa
Tässä on Mika Heikkilän kommentit Q1-tuloskaudesta
Helsingin pörssi oli viime vuonna yksi parhaita nousijoita länsimaisissa pörsseissä. Varsinkin isommat yhtiöt pääsivät hyvään vauhtiin kolmen vuoden kohmeen jälkeen. Vuonna 2025 kurssinousu perustui paljolti arvostustason nousuun ja tälle vuodelle lähdettäessä kysymys olikin, pystyvätkö pörssiyhtiöt kasvattamaan tuloksiaan kasvaneiden odotusten mukaisesti. Q1 antaa suuntaa koko vuodelle ja samalla saadaan ohjeistuksia, onko vuosi lähtenyt toivotulla tavalla käyntiin. Tänä vuonna odotuksia tuli sotkemaan Yhdysvaltain ja Israelin hyökkäys Iraniin, joka johti Hormuzinsalmen sulkeutumiseen ja samalla öljyn maailmanmarkkinahinnan voimakkaaseen nousuun. Tämä Iranin kriisi näkyi epävarmuuden kasvuna ja ainakin inflaatiopaineiden nousuna. Lisäksi alkuvuonna osakemarkkinoilla näkyi todella massiiviset investoinnit tekoälyyn, mikä näkyi meilläkin näistä tilauksista hyötyvien yhtiöiden kurssinousuna ja ohjelmistoyhtiöiden voimakkaana arvonlaskuna, kun sijoittajat pelkäsivät niiden tulevaa kilpailuasetelmaa tekoälymaailmassa.
Jos Heikkilän tarkempi peesaus kiinnostaa, niin hänen firmansa Coactor oy omistaa ainakin (mitäs muita?) Exeliä ja F-securea, jota myös lisännyt viime kuussa. Kuuma AL-osake vielä joskus? Hauskasti ovat usein samoilla listoilla Puttosen Enablan kanssa, nytkin peräkanaa..
