Henri Huovinen on kirjoitellut EKP- ja AI-juttuja.
Sijoittajien suurin riski tänä vuonna ei välttämättä ole se, että tekoäly epäonnistuisi, vaan se, että salkuissa lepää liian paksu kerros samaa tarinaa. Sen ohenemisen jälki-iskut voisivat näkyä huomattavasti teknologiasektoria laajemmalla. Myös indeksisijoittajien hajautushyöty voi heikentyä indeksien keskittymisen kasvaessa.
Fedin Kaskari valmistelee markkinoita henkisesti mahdollisille koron nostoille sanomalla että on enemmän huolissaan polttoaineiden ja lannoitteiden aiheuttamasta inflaatiosta kuin työmarkkinoiden tilasta.
Lisää löylyä kiihtyvään inflaatioon lyö Kiinan vientihintojen nousu 5% vuoden takaisesta. Taustalla öljyn, lannoitteiden ja mikrosirujen hintojen nousu. Kukaanhan ei tiedä, onko noiden hintojen nousu pysyvää vai ei.
Vaikka Hormuz aukeaisi, niin etenevätkö AI-investoinnit jo liian vauhdikkaasti suhteessa tuottavuuden kasvuun? Onko FED jo myöhässä investointien hillitsemisessä koronnostoilla?
Suomen talous porskutti vuoden alussa, siinä missä maailmantalous ottaa osumaa Iranin sodasta. Samalla salkunhoitajat uskovat osakkeiden kallistumiseen, mikä on itseasiassa melko harvinaista.
Päivän Vartissa hypetän luvan kanssa Suomen talouden väkevää vuoden aloitusta. Mutta samaan aikaan maailmantaloudessa näkyy hidastumisen merkkejä.
Talousennusteet eivät ole inahtaneetkaan eikä pörssit lannistuneet, vaikka Iranin sodan vaikutus maailmantalouteen voi olla pahempi, kuin Ukrainan sodan.
Tämä on myös hauska huomio. Yleensä kyselyissä salkunhoitajien enemmistö uskoo osakkeiden hinnoittelukertoimien laskuun. Nyt pitkästä aikaa enemmistö uskoo niiden nousuun, vaikka ne ovat valmiiksi historiallisen korkealla tasolla.
Huomio Vartissa annetaan ymmärtää, että tavaroiden ja palveluiden tuonti kasvattaisi BKT:ta (”esim tavaroiden ja palveluiden tuonti nousi”), kun BKT kaavassa tuonti vähennetään viennistä eli tuonti pienentää BKT:ta.
Mutta hyvää sisältöä jälleen! Kiitos varttien tekemisestä.
Minuakin jäi harmittamaan miksi ilmaisin sen noin epäselvästi, kun ajattelin sen niin että kasvava tuonti kertoo kasvavasta kysynnästä ylipäätään mikä on ”hyvä”, vaikka se teknisesti onkin miinusmerkki BKT:hen. Siksi se lause jäi vähän kuin kesken antamaan katsojalle hennon viittauksen tähän seikkaan.
Öljyn hinnan nousu nosti euroalueen inflaation huhtikuun 2.6%:sta toukokuussa 3.2%:iin. Tilastokeskuksen mukaan vastaava inflaatio Suomessa 3.0% toukokuussa:
Pankin suhdannekatsauksen mukaan bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 0,8 prosenttia. Aiemmat arviot olivat 1,5 ja 1,9 prosenttia. Pankin mukaan Lähi-idän sota ja sitä seurannut energian hintojen voimakas nousu hillitsevät kasvua.
Pankki arvioi silti, että talouden suunta pysyy nousujohteisena. Erityisesti metalliteollisuudessa uusien tilausten määrä on noussut. Myös kemianteollisuudessa on merkkejä kysynnän vahvistumisesta. Vienti kasvaa erityisesti Euroopan markkinoille.
Jukka ja Tuomas kävivät tässä jaksossa läpi mm. Jukan lempiosakkeita
Tekoäly vetää pörssi-indeksejä ennätystahtia ylöspäin, ja moni miettii, joko arvostuskertoimet ovat venyneet liian pitkälle. Tässä Traders’ Clubin jaksossa Jukka ja Tuomas pureutuvat AI-sektorin tuloskasvuun, Anthropicin ja OpenAI:n rahoituskierroksiin ja markkinoiden ajureihin. Lisäksi Jukka paljastaa omat suosikkiosakkeensa seuraavalle kolmelle vuodelle – mitkä infra- ja softayhtiöt tarjoavat parasta potentiaalia muuttuvassa markkinassa?
Aikaleimat
00:00 – Johdanto ja tekoälyvetoinen tuloskasvu 01:33 – Ennusteet ja markkinanäkymät vuoteen 2027 asti 03:19 – Euroopan markkina ja Helsingin pörssin Nokia-ilmiö 04:40 – Bitcoinin korjausliike ja karhumarkkinan kesto 05:06 – Tekoälyyhtiöiden monetisaatio: Anthropic & OpenAI 06:39 – AI-softakerroksen liikevaihtoarviot ja tulevaisuus 09:17 – Tekoälymurroksen vaikutus työllisyyteen ja startup-kenttään 12:04 – Jukan lempiosakkeet ja infrastruktuurisuosikit (Nvidia, AMD, TSMC) 14:26 – Ohjelmistoyhtiöt ja työnkulun keskiössä olevat voittajat 16:11 – Nordnet-seurantalistan hurja menestys ja loppusanat
Purua on yleensä kannattanut kuunnella.
Tässä on joitakin epämiellyttäviä piirteitä: Markkina etenee ylös kapealla kärjellä.
Kaikkien aikojen IPOja tulossa.
VIX alhaalla. Markkina on liian rauhallinen.
BTC laskussa, kuten muutkin non-AI teemat. Yksi sektori imee kaiken.
Kulta ja korot tasaisina.
Olen salkun momentum-nurkalla mukana kemuissa, mutta luikin pakoon heti kun siltä tuntuu…
Itsellä on melko varma kutina, että tämä tekoälykupla puhkeaa seuraavan vuoden aikana.
Nyt öljyn hinta nostaa inflaatiota, mikä tulee nostamaan korkoja, ja korkojen nousu taas on ollut monesti kuplat puhkauttava neulanen. Vertailuna historiaan: sytyslanka Dotcom kuplan aikaan oli 6-12 kk korkojen nostosta.
Isoin kysymys itselleni on mitä tehdä omalle salkulle, jossa ei ole juurikaan suoraa kytkentää AI-yhtiöihin tai edes AI-yhtiöiden vanavedessä nousseita yhtiöitä. Näen kuitenkin riskiksi sen että kuplalla on systeemisiä vaikutuksia, jotka tulee helposti vaikuttamaan laajemminkin talouteen AI-yhtiöiden ulkopuolella.
2000-luvun Dotcom-kuplaan verrattuna nykyiset yhtiöt dominoivat aivan eri tavalla pörssejä. Dotcom kuplassa näin ei ollut vaan mukana oli Exxonin, Pfizerin ja Walmartin tapaisia yrityksiä laimentamassa kuplan sekundäärisiä vaikutuksia.
Nyt on iso riski sille että AI-konsentroinut S&P500 laskee yli -50%. Kerrannaisvaikutuksia lisää se, että kotitaloudet ovat allokoineet historiallisen suuren osuuden varallisuudestaan osakkeisiin.
En yllättyisi jos meillä on vuonna 2028 taas nollakorot ja kvantitatiivinen elvytys päällä, koska rakenteiltaan tämä kokonaisuus rupeaa olemaan too-big-to-fail.
Jos tekisi indeksin siitä, kuinka monta kertaa Puru mainitaan tällä foorumilla tai Vernerin varteissa, niin veikkkaan että tämä indeksi korreloisi aika hyvin markkinoiden kuumuuden kanssa (esim. edellä mainittu Shiller PE).
Ei ole paljon Purua mainittu viime vuosina, vaan edellisen kerran oli kuuma nimi vuosina 2021-22.
Broadcomin sirumyynnin ohjeistus oli napsun odotuksia pehmeämpi ja osakekurssi tuli jyrkästi alas jälkipörssissä. Lisää vauhtia tuli siitä, kun toimari sanoi puhelussa ettei agenttinen tekoäly näy tällä hetkellä heidän myynnissä. Koko globaali teknologiasektori näyttää vähän tutisevan. Onneksi kohta tulee taas joku positiivinen katalyytti ja todetaan, että se olikin vain pahaa unta.
Samaan aikaan puhutaan tekoälyn kasvun aiheuttamasta pitkäaikaisesta ja pysäyttämättömästä rakenteellisesta kysynnästä, mutta odotukset ovat aivan tapissa ja mihinkään stipluihin ei ole varaa.
Vartissa annetaan ymmärtää, että tavaroiden ja palveluiden tuonti kasvattaisi BKT:ta (”esim tavaroiden ja palveluiden tuonti nousi”), kun BKT kaavassa tuonti vähennetään viennistä eli tuonti pienentää BKT:ta.
