Hmm, tässä ehkä viitataan yrityksiin. Jenkkiteknot on viimeiset 20 vuotta hillonneet voittojaan, eivätkä ole laittaneet niitä investointeihin tai maksaneet ulos osinkoina. Teknojen rahat eivät olleet pankkitilillä vaan lainattuja ulos. Nyt rahat tarvitaan AI investointeihin ja lainatut rahat kotiutetaan. Lainarahan tarjonta pienenee ja raha kallistuu. Mutta mielenkiintoista on, että nyt esim USAn IG lainojen spread on historiallisen pieni, se ei puhu sen puolesta että lainarahasta olisi pulaa. Toisaalta sellaistakin analyysiä on esitetty, että hyvän luokituksen omaavat yritykset ovat yhä luotettavampi kohde verrattuna valtioihin.
Tein Elon Muskin SpaceX:n listautumisaikeista Vartin.
Pörssien suunnan kannalta mielenkiintoinen käänne on IPO-ikkunan selkeä räjähtäminen: nyt mammutit tulevat jo seinästä läpi.
SpaceX on keräämässä arviolta jopa 80 miljardia dollaria rahulia 1,75 biljoonan arvostuksella.
Pörssilistautumiset kertovat pörssisyklistä: niitä ei juuri ilmene silloin, kun meno on rajua. Sen sijaan ne tuppaavat ajoittamaan itsensä nousumarkkinaan ja erityisesti huippuihin. IPOjen määrää katsoen tilanne on nyt kuitenkin ennemminkin “lämmin”, ei kuuma. Sen lisäksi huomatkaa, miten kasarilla kesken härkämarkkinan oli oikeita IPO-purskeita, toki juuri esim. ennen 1987 romahdusta mutta kuitenkin. 2021 erottuu isona piikkinä joukosta.
Mutta nyt listautumiset ovat valtavia. Jos SpaceX:n lisäksi vielä OpenAI ja Anthropic rynnivät listoille, tulee tästä kaikkien aikojen listautumisvuosi rahankeräysmäärällä mitattuna.
Listautumiset ovat mukavia, koska pörssin valikoima laajenee ja pääsee kiinni mielenkiintoisiin yhtiöihin.
Listautumiset ovat myös karhumaista siinä mielessä, että ne imevät rahaa pois pörssistä. Siinä missä normaalisti osakkeita ostaessa raha siirtyy myyjälle joka oletettavasti pitää rahat markkinoilla, listautumisissa rahat menevät yhtiölle jotka polttavat ne reaalitalouden investoinneissa. SpaceX:n tapauksessa raketteihin ja tekoälyyn. Sen lisäksi osakkeiden tarjonta lisääntyy, mikä dilutoi osakekohtaisia tuloksia.
Kuluttajaluottamus koheni vain piirun verran huhtikuulta:
Usko Suomen talouteenhan tätä painaa eniten:
Kestotavaroihin ei ole kulutushaluja vaikkakin viime kuukausina kauppa onkin käynyt muiden tilastojen valossa ihan hyvin:
Elinkeinoelämän luottamus koheni hieman:
Vähittäiskaupassa myynti ollut vahvaa viime kuukaudet ja varastot ovat selvästi alle keskiarvon nyt:
vasemmalta toukokuu, huhtikuu ja pidemmän ajan keskiarvo
Teollisuudessa myös varastot hieman alle keskiarvon ja odotukset lähikuukausille hyvät:
Palveluissakin parempaa:
Rakentamisen luvut kylmiä:
Toki rakentamisen suhteen tiedetään, että rakentamista tapahtuu datakeskuksissa ja muissa rakennuksissa asuntorakentamisen sijaan.
Kun vielä vertaa näitä elinkeinoelämän luottamuslukuja vuodentakaiseen, niin kyllähän kesään mennään aivan eri tunnelmissa kuin vuosi sitten. Vierekkäin olisi toki helpompi verrata, mutta ei nyt osaaminen (tai foorumi) taivu siihen.
Samaa kuvaa kertoo myös tämä nosto päivän kuluttajaluottamustilastoista:
“Sosioekonomisista ryhmistä yrittäjät olivat jo optimistisia (2,7).”
Mielestäni nyt on kyllä hyvä aika olla kiinnostunut myös niistä pienistä suomalaisista yhtiöistä.
Jukalla ja Tuomaksella on jakson pääteemana - dadaa.. tekoäly! ![]()
Pörssissä nakutetaan taas uusia kaikkien aikojen huippuja, ja analyytikoilla on täysi työ pysyä tekoälyallon kyydissä. Tulosennusteita joudutaan reivamaan jatkuvasti ylöspäin, kun yritykset – etunenässä Nvidia – lyövät pöytään käsittämättömän kovia lukuja. Mutta onko markkina matkalla kohti historiallista kuplaa, vai aliarvioidaanko tekoälyn todellinen talousbuusti edelleen?
Traders’ Clubissa Jukka ja Tuomas perkaavat tuoreimman tuloskauden antia, puolijohdesektorin järkyttävää kasvuvauhtia sekä sitä, miten Hormuzinsalmen tilanne ja öljyn hinta heiluttavat markkinan lyhyen aikavälin pelikirjaa. Lisäksi kurkistetaan salkkujen tilanteeseen ja pohditaan, milloin on oikea hetki hypätä takaisin tekoälyjunan kyytiin.
Henri Huovinen on kirjoitellut EKP- ja AI-juttuja. ![]()
Sijoittajien suurin riski tänä vuonna ei välttämättä ole se, että tekoäly epäonnistuisi, vaan se, että salkuissa lepää liian paksu kerros samaa tarinaa. Sen ohenemisen jälki-iskut voisivat näkyä huomattavasti teknologiasektoria laajemmalla. Myös indeksisijoittajien hajautushyöty voi heikentyä indeksien keskittymisen kasvaessa.
Alaotsikot:
- Korkeat arvostukset herkistävät käänteille
- Kotitalouksien epäsuora altistuminen kasvaa
- Vahvat tulokset pitävät huolet taka-alalla
- Tuloskasvun kääntöpuoli piilee CAPEX-buumissa
Fed’s Kashkari says inflation fight takes priority as labor market is ‘in decent shape’
Fedin Kaskari valmistelee markkinoita henkisesti mahdollisille koron nostoille sanomalla että on enemmän huolissaan polttoaineiden ja lannoitteiden aiheuttamasta inflaatiosta kuin työmarkkinoiden tilasta.
Henri Huovinen on kirjoitellut makrotalousjutuista tekoälyhommien pohjalta. ![]()
Alaotsikot:
- Rahoitusala omaksuu tekoälyä kiihtyvällä tahdilla
- Velkavetoinen buumi nostaa varoituslippuja
- Kyberuhat ovat riski
Suomessa talouden hyvä vire jatkui huhtikuussa kaupan ja palveluiden liikevaihdon kehityksen perusteella:
Mitäs ensi viikolla on luvassa? ![]()
https://x.com/eWhispers/status/2060350853370761517
Tässä on Suomen meiningit ![]()
Ja tässä on makromenot:
Marianne on kirjoittanut sunnuntain kunniaksi inflaatioteemaisen makrokommentin. ![]()
Suomen talous porskutti vuoden alussa, siinä missä maailmantalous ottaa osumaa Iranin sodasta. Samalla salkunhoitajat uskovat osakkeiden kallistumiseen, mikä on itseasiassa melko harvinaista.
Päivän Vartissa hypetän luvan kanssa Suomen talouden väkevää vuoden aloitusta. Mutta samaan aikaan maailmantaloudessa näkyy hidastumisen merkkejä.
Talousennusteet eivät ole inahtaneetkaan eikä pörssit lannistuneet, vaikka Iranin sodan vaikutus maailmantalouteen voi olla pahempi, kuin Ukrainan sodan.
Tämä on myös hauska huomio. Yleensä kyselyissä salkunhoitajien enemmistö uskoo osakkeiden hinnoittelukertoimien laskuun. Nyt pitkästä aikaa enemmistö uskoo niiden nousuun, vaikka ne ovat valmiiksi historiallisen korkealla tasolla. ![]()
Huomio
Vartissa annetaan ymmärtää, että tavaroiden ja palveluiden tuonti kasvattaisi BKT:ta (”esim tavaroiden ja palveluiden tuonti nousi”), kun BKT kaavassa tuonti vähennetään viennistä eli tuonti pienentää BKT:ta.
Mutta hyvää sisältöä jälleen! Kiitos varttien tekemisestä.
Kiitos nostosta.
Minuakin jäi harmittamaan miksi ilmaisin sen noin epäselvästi, kun ajattelin sen niin että kasvava tuonti kertoo kasvavasta kysynnästä ylipäätään mikä on ”hyvä”, vaikka se teknisesti onkin miinusmerkki BKT:hen. Siksi se lause jäi vähän kuin kesken antamaan katsojalle hennon viittauksen tähän seikkaan. ![]()
Inflation hits 3.2% in the euro zone as energy costs climb higher
Öljyn hinnan nousu nosti euroalueen inflaation huhtikuun 2.6%:sta toukokuussa 3.2%:iin. Tilastokeskuksen mukaan vastaava inflaatio Suomessa 3.0% toukokuussa:
Danske Bank laski Suomen kasvuennustetta | Uutisia lyhyesti | Yle
Pankin suhdannekatsauksen mukaan bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 0,8 prosenttia. Aiemmat arviot olivat 1,5 ja 1,9 prosenttia. Pankin mukaan Lähi-idän sota ja sitä seurannut energian hintojen voimakas nousu hillitsevät kasvua.
Pankki arvioi silti, että talouden suunta pysyy nousujohteisena. Erityisesti metalliteollisuudessa uusien tilausten määrä on noussut. Myös kemianteollisuudessa on merkkejä kysynnän vahvistumisesta. Vienti kasvaa erityisesti Euroopan markkinoille.
Jukka ja Tuomas kävivät tässä jaksossa läpi mm. Jukan lempiosakkeita ![]()
Tekoäly vetää pörssi-indeksejä ennätystahtia ylöspäin, ja moni miettii, joko arvostuskertoimet ovat venyneet liian pitkälle. Tässä Traders’ Clubin jaksossa Jukka ja Tuomas pureutuvat AI-sektorin tuloskasvuun, Anthropicin ja OpenAI:n rahoituskierroksiin ja markkinoiden ajureihin. Lisäksi Jukka paljastaa omat suosikkiosakkeensa seuraavalle kolmelle vuodelle – mitkä infra- ja softayhtiöt tarjoavat parasta potentiaalia muuttuvassa markkinassa?
Aikaleimat
00:00 – Johdanto ja tekoälyvetoinen tuloskasvu 01:33 – Ennusteet ja markkinanäkymät vuoteen 2027 asti 03:19 – Euroopan markkina ja Helsingin pörssin Nokia-ilmiö 04:40 – Bitcoinin korjausliike ja karhumarkkinan kesto 05:06 – Tekoälyyhtiöiden monetisaatio: Anthropic & OpenAI 06:39 – AI-softakerroksen liikevaihtoarviot ja tulevaisuus 09:17 – Tekoälymurroksen vaikutus työllisyyteen ja startup-kenttään 12:04 – Jukan lempiosakkeet ja infrastruktuurisuosikit (Nvidia, AMD, TSMC) 14:26 – Ohjelmistoyhtiöt ja työnkulun keskiössä olevat voittajat 16:11 – Nordnet-seurantalistan hurja menestys ja loppusanat



















