Pörssien suunta (Osa 3)

Olen aikanani lukenut hyvän listauksen kuplan merkeistä, mutta en sitä onnistunut löytämään. Saarion pörssiraamastussa on hyvä lista tunnelmista pörssissä milloin ollaan huipulla ja milloin pohjilla.

Kuplan puolesta puhuu kapea-alainen nousu ja korkea arvostus . FAANG voi olla kupla ja Verneri varsin hyvin esitti niiden tilannnetta nyt. Mielestäni on hyvin mahdollista ne eivät pysty vastaamaan niiden arvostukseen laitettuihin korkeisiin odotuksiin seuraavan viiden vuoden aikana. Kilpailu hillopurkeilla yleensä kiristyy. Kun puhutaan Ai-kuplasta niin onko se sama kuin FAANG-kupla? Mielestäni ei ole. Ai:sta puuttuu monta kuplamaista piirrettä. Verrattuna teknologia kuplaan ihmiset ei jota Ai yhtiöiden anteja ja niitä ei suuresti. Samoin pörssiyhtiöt ei listaa omia Ai yksiköitä. Katsomalla vaikkapa Nordnet rahastolistauksen menestyneitä rahastoja siellä ei ole Ai-rahastot kärjessä. Kivijalka pankkini ei markkinoi minulle huippututtoista omaa Ai-rahastoaan. Ai-rahasto mainoksia ei näy somessa eikä sanomalehdissä. Suomen sijoitustutkimuksen rahastoraportista ei löydy omaa luokkaa Ai-rahastot.

Sen sijaan sanomalehdissä on mainoksia ostetaan kultaa ja ostajat tulevat marketeille ja ostoskeskuksiin tai muihin paikkoihin kultaa ostamaan. Mielestäni se merkki syklin huipun läheisyydestä. Toisaalta kivijalka pankkini ja Nordnet ei ole sellaista rahastoa vielä perustanut. Sen sijaan olen nähnyt esimerkkinä EVLI Silver ja Gold rahaston ja siihen sijoittanut. Sitä odottaessa, että muut innostuvat. Kullalla on sellainen helpotus puolellaan, että rahastot usein niputetaan hopeaan tai arvometalleihin. Maailman voimakas sähköistyminen nostaa suurella todennäköisyydellä näiden muiden metallien hintoja. Hopealla on oikeaa teollista käyttöä ja samoin kupari ehkä merkityksellisin. Lisäksi muut tulevat muut harvinaiset metallit. En pidä kultaakaan tällä hetkellä vielä kuplassa. Kultarahastoja ei mainosteta aggressiivisesti.

Sen sijaan yksi sektori mainostetaan mielestäni aggressisivisesti. Se on kryptovaluutat. Niitä ei mainosteta sanomalehdissä, mutta somessa erittäin aggressiivisesti. Koeluontoisesti avasin X:n. Hoplaa, käyttämäni välittäjä siellä mainostaa:

Lukemassani listassa kuplan merkeistä oli viimeisinä kohtina aiheeseen perustetaan ETF. Normaalisti ensin tulee normalait korkeakuluiset spesialisoituneet rahastot. ETF perustaminen on ilmeisesti hanakalmpaa ja ehkä vähempi tuottoista ja tulevat jälkijunassa. Itselleni erikois-ETF:t on pääsääntöisesti sellainen merkki, että sinne ei kannata mennä. No napataan nyt sitten loppuun vielä välittäjältäni se “kuuma” ETF-lista. Täältä minä sitä kuplaa hakisin.

Tilanteen summaisin niin, että FAANG yhtiöissä voi olla NIFTY Fifty tyylinen kupla. Niitä pidetään voittamattomina, mutta eivät sitä lopulta ole. Suosittuja ETF katsellessa varmaan pääosassa nuo olivat isossa roolissa. Sattuipa silmään TOP20 ETF. Kullassa ollaan mielestäni pidemmällä ja toitteita mainostetaan ja lähempänä syklin huippua (Nousua voi toki olla enemmän edessä). Eniten kuplan merkkejä o mielestäni kryptoissa, siellä löytyy perinteiset pörssilistaukset ja uusia tuotteita nousee kovaa tahtia. Kryptojen arvostustasoa en osaa arvioida, samoin kovapohja on erittäin hankala arvioida. Missä on kryptoissa se P/B 0,2, missä Buffett kaivaa norsupyssyn ja alkaa ostamaan?

38 tykkäystä

Tässä on sitten ensi viikon tapahtumia :slight_smile:

https://x.com/eWhispers/status/1991872070095909311



No nyt on menoa ja meininkiä Suomessa :cowboy_hat_face:

vs Ruotsi… :sweat_smile:


Tässä olisi vielä viikon makromenot:

https://x.com/tradeswift/status/1992103766330642560


8 tykkäystä

Bank of American ennuste työttömyyden noususta, inflaatiosta sekä koronlaskuista:

“BofA ennustaa työttömyyden vain maltillista nousua, huipentuen lähes 4,5 % ensi vuoden alussa, ja väittää, että työmarkkinat pysyvät lähellä täystyöllisyyttä.

Tämän seurauksena pankki näkee “rajalliset mahdollisuudet Fedillä laskea korkoja edelleen”, ja lisäsi, että tiukka inflaatio vahvistaa sen näkemystä siitä, että "puheenjohtaja Powellin aikana ei tule enää koronlaskuja”.

No more Fed cuts under Powell, says BofA By Investing.com

11 tykkäystä

Miettisen mukaan Euroopan kannalta ei voida pitää onnistumisena myöskään kesällä 2025 tehtyä tullisopua USA:n kanssa. Elinkeinoelämän piirissä sopimusta kiiteltiin, koska se vakautti tilannetta.

Miettisen mukaan Eurooppa suostui yksipuolisiin tulleihin USA:n kanssa ajatuksella, että tällä saavutettaisiin jotain muuta.

– Ajateltiin, että se on sitten tapa ostaa Trumpilta tietynlaista hyväksyntää näissä turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä.

Jos Euroopan ja USA:n linjat turvallisuuspolitiikassa menevät nyt rajusti eri suuntiin, saattaa Eurooppa Miettisen mukaan palata uudelleen tullikysymykseen.

9 tykkäystä

@Marianne_Palmu on tehnyt iloksemme näin lauantai-iltana kiinnostavan makrovideon. :slight_smile:

Aiheet:
00:00 Aloitus
00:26 Kurssit ovat laskeneet hieman huipuistaan
02:36 Valuuttamarkkinat
04:58 Talouskasvu
07:08 Ostopäällikköindeksit
08:38 Korot
09:55 Inflaatio
13:11 Muita makrolukuja
20:30 Keskuspankit ja korot

17 tykkäystä

NOTAM laitettu Venezuelan ilmatilaan, joten alkaakohan siellä siviilikoneiden sijaan pian lentelemään ohjukset?

Öljyyn tuolla ei pitäisi olla valtavaa vaikutusta tässä ylitarjontatilanteessa, Venezuelan ollessa tuotannon osalta liian pieni maa aiheuttamaan muuta, kuin väliaikaisen nousun raakaöljyn hintaan. Mites pörssien suuntaan? Keksiikö foorumi jonkin piilotetun mekanismin millä tämä nostaisi tai laskisi pörssejä, vai voiko asian jättää kokonaan huomiotta?

18 tykkäystä

Tässä on Henri Huovisen sunnuntainen kirjoitus Fedistä ja korkojutuista. :slight_smile:

Bostonin keskuspankin pääjohtaja Susan Collins kertoi lauantaina, ettei hän näe vahvaa tarvetta uudelle koronlaskulle joulukuussa. Collins, joka on tänä vuonna Fedin rahapoliittisen komitean äänivaltaisena jäsenenä, kommentoi taloustieteellisessä konferenssissa, että Fedin elokuun jälkeen toteuttamat kaksi neljännesyksikön koronlaskua ovat jättäneet keskuspankin tilanteeseen, joka on vain lievästi painottunut inflaation hillitsemiseen.

Alaotsikot:

  1. Fedin jäsenet jakautuneita koronlaskujen tarpeellisuuden suhteen
  2. Inflaatio on yhä yli Fedin tavoitetason
10 tykkäystä

Patrick Boylelta hyvä katsaus tekoälyn rahoituskuvioista ja riskeistä.

OpenAI on allekirjoittanut 1,4 biljoonan dollarin infrastruktuurisitoumukset, mutta miten he aikovat maksaa sen? Ovatko valtion tuet ja veronmaksajien takaamat takuut seuraava askel? Tällä videolla syvennymme tekoälyvallankumouksen taustalla olevaan rahoitusakrobatiaan, liittovaltion tuen lobbaukseen ja siihen, miksi teknologiayritykset esittävät tekoälyn olevan ”liian tärkeä epäonnistuakseen”.
Käsittelemme:
:white_check_mark: OpenAI:n 1,4 biljoonan dollarin datakeskusrakentamisen
:white_check_mark: Vaatimukset valtion tukimekanismeista ja tuista
:white_check_mark: Nvidian varoitus energia- ja pääomarajoituksista
:white_check_mark: Miksi tekoäly voi rasittaa sähköverkkoja ja yleishyödyllisiä palveluita

4 tykkäystä

Muutama nosto nousumarkkinan 3v bileet -Vartista! :partying_face:

Tätä ei ehkä Suomessa uskoisi, mutta kansainvälinen nousumarkkina täyttää 3 vuotta!

Vaikka tekoälystä kohkataan paljon, tuottavimmat sektorit tähän asti ovat olleet puolustusosakkeet sekä Euroopan pankit, kaksi vihatuinta sektoria vielä muutamia vuosia sitten.

Nousu on heijastellut K-muotoista taloutta. Kaikki mikä liittyy tekoälyyn, on tulikuumaa. Mutta esimerkiksi reaalitaloudessa enemmän kiinni olevat kulutusyhtiöt ovat mörnineet viime vuosina

Nousumarkkina on ollut iloton siinä mielessä, että vain harva osake on voittanut SP500-indeksin. Tässä mielessä viime vuodet ovat olleet osakepoimijoille vaikeampia, kuin esimerkki “helppo” nousumarkkina finanssikriisin jälkeen.

30 tykkäystä

Helppohan se Suomessa uskoa, kun tarkastelutavasta riippuen Suomessa on ollut jo kahden tai viiden ja puolen vuoden nousumarkkina.

Hintaindeksi OMXHPI vaiko osingot huomioiva indeksi OMXHGI? Media tarvitsee klikkauksia ja huonot uutiset niitä tuo - siksi PI.

Lisäksi osa tämänkin foorumin väestä mielellään harrastaa itseruoskintaa ja jos ei harrastakaan, niin toisessa ääripäässä ovat ne, joita ei pieni itsepetos haittaa: oman salkun osingot sisältävä kehitys näyttää paremmalta, kun vertailukohtana on osingot huomiotta jättävä hintaindeksi PI.

28 tykkäystä

Väkisin tulee ajatelleeksi, että kun kaikkialla medioissa ja sijoitusaiheisilla Youtube-kanavilla panikoidaan kilvan tekoälykuplasta, niin kyseessä on aika varma indikaattori siitä, että nousu jatkuu jonkun 2-3 vuotta lisää. Ellei sitten tällä kertaa ole toisin ja kerrankin kaikki osuvat täydellisen oikeaan kuplan ajoituksen suhteen. Luulisi kuitenkin, että nämä tuomiopäivän julistajat lyövät omilla ja vieraillakin rahoilla vetoa näkemyksensä puolesta eli tällöin syntyy uusi kuplabiljonäärien joukko.

On toki mahdollista, että kuplasta tulee itse itsensä toteuttava profetia eli ennustus. Niin tai näin, Buffettin ole ahne kun muut ovat pelokkaita oppi pätee ja niin herra on itsekin tehnyt ostamalla Alphabetia.

36 tykkäystä

Mistä tuo 2-3vuotta aletaan laskemaan? AI kuplasta höpötetty jo vuodesta 2023, esim:
It’s time to admit ‘we’re in an AI bubble’ | RNZ News
(Tuli googlella ensimmäiseksi kun haki 2022-2023 “ai bubble”, mutta tuloksia näyttää olevan loputtomasti…)
Jos tuo 2-3 vuotta lasketaan siitä kun AI kuplasta on alettu puhumaan niin pitäisi alkaa pikkuhiljaa olemaan käsillä. Vai aloitetaanko se laskemaan tästä päivästä? vai vuoden vaihteesta?

5 tykkäystä

Huom. internetkuplastakin puhuttiin koko ajan sen nousun ja laskun ajan, vaikka jälkikäteen vaikutelma on sellainen että “kaikki paitsi Buffett” olivat siinä mukana all in. On totta, että vähemmän bullit analyytikot ja strategit saivat potkuja, mutta kriittisiä ääniä oli loppuun asti.

Nyt sijoittamisesta keskustellaan vieläkin avoimemmin ja suoremmin, kiitos teknokuplan aikana yleistyneen internetin ja sen jälkikasvun kuten sosiaalisen median.

Välttäisin kuitenkin tekoälykuplan suoranaista julistusta itse, koska toistaiseksi tekoäly generoi myös paljon myyntiä ja hyötyjä ja sen suurimmat voittajat kuten NVIDIA ja Alphabet treidaavat inhimillisillä kertoimilla verrattuna aiempiin kupliin. Tekoälyhypestä voi kyllä puhua sijoittajapiireissä.

Tuon salonkivaunun perässä tuleekin sitten sekalaisempi joukko coreveaweja ja muita veijareita, joiden kuplaisuudesta voi alkaa jo debatoimaan. Velka, tuo kuplien kyytipoika, on alkanut myös nostamaan nopeasti päätään tekoälyinvestoinneissa. Aineksia siis kuplaan on, mutta toistaiseksi puhuisin itse kuin miedosta porinasta kattilassa.

Sen lisäksi mietin paljon, miten tekoäly tulee lopulta vaikuttamaan tulonjakoon ja suhteellisiin kilpailuetuihin. Valuuko hyödyt yrityksille? Vai kuluttajille? Jos yrityksille, niin nykyisille voittajille vai sellaisille joita emme vielä tiedosta? Onko siis tulokset kuplaisia? Näitä miettisin nyt enemmän, kuin että onko joku hyperskaalaajien P/E 30x kertoimet vielä kupla.

Huom. pörssi voi olla tuloskuplissa huokean näköinen, kuten kävi 2007.

Lisäys. Kun joskus pöly laskeutuu, voimme esittää myös toisenlaisia kysymyksiä. Oliko softakioskien sarjayhdistelijä Constellation Software kupla? Oliko Duolingo kupla? Oliko Adobe kupla? Oliko Gartner kupla? Oliko tämän foorumin ylläpitäjän Inderesin analyysiliiketoiminta kupla? Jos tekoäly disruptoi softafirmat ja tutkimusfirmat, kuten monet nyt pelkäävät, niiden aiempi korkea kannattavuus näyttäytyy jälkikäteen kuin tuloskuplilta tekoälyn astuessa estradille neula kädessä. :smiley:

Lisäys 2. Pörssi on rahanrunsauden kyllästämä ja kaikki todistusaineisto viittaa sijoittajien haluun spekuloida, kuten päivän Vartissakin nostin. Tässä mielessä kuplan syntymiselle on todella otollinen maaperä, ja varmasti tässäkin asiassa tulee rajuja yli-, ali- ja sivulyöntejä. Kuin tietäisi vain, mikä lyönti on nyt menossa. :smiley:

41 tykkäystä

Kuinka kauan kupla voi kestää? IT-kupla kehittyi 5 vuotta. Nousumarkkina kesti sen reilu viisi vuotta, jonka jälkeen “puhkeamisen” tuoma laskumarkkina 2,5 vuotta. Tämän 2,5 vuoden aikana pörssikurssit laskivat (Nasdaq Composite) 78 %, mutta laskumarkkina tosiaan kesti hyvin pitkään ja aikaa oli mahduttaa myös Jack kelluvan oven kyytiin.

Voimme äkkiä olla tässä markkinassa vielä reilu 2 vuotta jos haluamme dot-comista esimerkkiä etsiä. Indeksiin verrattuna dot-comissa pohjat olivat samalla tasolla missä nousumarkkina oli siellä 2-3 vuotta ennen huippuja. Tätä taustaa vasten en hirveästi pelkäisi AI-kuplaa nykyisen salkun arvostuksien puolesta. Hankintapuolelle olen nyt aktivoinut arvosijoittamisen strategian, vaikka ei sitä malta kokonaan teknoista vielä irti pysyä. Ihan iloinen pitää olla viimeisimmistä teknolisäyksistä Alphabetin hankinnoista touko- ja kesäkuussa.

Pitkäaikaisena sijoittajana olisin enemmän huolissani oikeiden yhtiöiden löytymisestä kuin kuplista. IT-kuplassa esimerkiksi Amazon oli yksi näistä veijareista. Joulukuussa 1999 kurssi piikkasi 5,33 dollarissa ja tuli sieltä 90 % alas vajaassa parissa vuodessa. Toki Amazon on ääriesimerkki eikä 90 % pulkkamäessä olisi ollut helppo istua kyydissä mukana. Esimerkkinä kuitenkin se, että myös kuplahuipulla voit tehdä pitkällä aikavälillä fantastisia sijoituspäätöksiä mikäli löydät sopivan uuden teknologian veijarin kyytikaveriksi.

11 tykkäystä

yksi asia minkä olen huomannut foorumia seuratessa, että hiljaisempaa on ollut loppu kesään/alku syksyyn verrattuna. Ostin ja myin juuri äsken ketjussa oli huomattavasti enemmän viestejä aiemmin omasta mielestä ja olisi mukava nähdä tilastoja kuinka aktiivisena ketju on ollut tämän vuoden ajan. Lisäksi itse huomasin, että eräät henkilöt kävivät paljon kauppaa ja samalla salkkujen tuotto ketjussa vertailtiin melkein kuukausittain salkkujen tuottoja. Nyt on ollut paljon hiljaisempaa näittenkin osalta. Oliko se Saarion pörssiraamattu missä todettiin kuplan olevan silloin kun muut tuputtavat sinua ostamaan ja pohja silloin kun kukaan ei osta? En aivan tarkkaan muista, mutta varovaisempia sijoittajat kyllä mielestäni ovat.

Itsekin olen lisännyt käteistä omassa salkussa ja näistä tekoäly osakkeista on mielestäni ollut todella rakentavaa keskustelua niiden omissa ketjuissa, mutta vaikea niistä on saada vastausta kuka on oikeassa ja kuka väärässä.

7 tykkäystä

En tiedä, vaikutuksista pörssiin. Venezuela on kuitenkin mineraalien suhteen käsittämättömän rikas ja mieleen tulee, josko Trump haluaisi Amerikkalaiset näitä hyödyntämään. Aikaisemmin ölpän hinta olisi tosiaan pompannut, nyt tuskin. Mikäli jonkin näköiden diili on opposition kanssa menossa, voi vaikutuksia tulla pidemmällä tähtäimellä.

Piti tarkistella varantoja Atlaksesta:

Venezuela on erittäin mineraalirikas maa, jolla on:

  • Maailman suurimmat öljyvarat
  • Suuret kultavarannot, rauta- ja bauksiittiesiintymät
  • Arvokkaita strategisia mineraaleja kuten koltaani
  • Timanttiesiintymiä ja muita teollisuusmineraaleja

Joku on joskus sanonut että 40% tiedetyistä kultaesiintymistä olisi Venezuelan alueella.

Karseaa ajatella miten huonoon kuntoon maa on rikkauksista huolimatta saatu. Siellä olisi varaa maksaa kunnon kansalaispalkka jokaiselle sierainparille, jos maata olisi hallittu johdonmukaisesti oikein. Mutta kun ei niin ei. Isäni perusti sinne aikoinaan Karibianmäntyä raaka-aineena käyttävän sahan. Vienti tyssäsi siihen, ettei maassa ollut yhtään kappaletavaran rahtaamiseen soveltuvaa vientisatamaa.

25 tykkäystä

Nyt kun mainitsit…

Salazar, who represents Florida’s 27th District, said that U.S. involvement in Venezuelan regime change would be “very good news for the American economy,” given the South American nation holds the world’s largest known oil reserves.

“American companies can go in and fix the oil rigs and everything that has to do with the Venezuelan petroleum companies, with oil and the derivatives.”

“The Venezuelans have the largest reserves of oil in the world, more than Saudi Arabia. This is going to be a windfall for us when it comes to fossil fuels.”

13 tykkäystä

Tässä on OP:n Hännikäisen ketju Yhdysvaltojen vähittäiskauppaluvuista :slight_smile:

https://x.com/JariHnnikinen1/status/1993318051689742762




22 tykkäystä

Pietari Laurila:

VIIKKOKATSAUS 24. MARRASKUUTA 2025

Siitä, ovatko markkinat tällä hetkellä kuplassa, on erilaisia näkemyksiä.

Viime viikon katsauksessa väitettiin, että kuplan edellytykset eivät ole vielä täyttyneet.

Jotkut arvostukseen keskittyvät sijoittajat ovat eri mieltä. Esimerkiksi varainhoitoyhtiö GMO toteaa, että Yhdysvaltain suurten yhtiöiden (large cap) arvostukset ovat nyt verrattavissa vuoden 2000 huippuun, samalla kun sijoittajat jahtaavat varhaisen vaiheen tekoäly- ja kvanttilaskentayrityksiä poikkeuksellisilla kertoimilla. Pääomasijoitusvirrat muistuttavat menneisyyden spekulatiivisia manioita: miljardeja sijoitetaan yrityksiin ennen kuin ne ovat julkistaneet johdonmukaisia liiketoimintasuunnitelmia.

Silti jopa GMO myöntää, että nykyinen kupla – jos se sellainen on – on epätavallisen armollinen “agnostisille” sijoittajille, eli niille, jotka epäilevät arvostusten olevan ehkä liian korkeita, mutta eivät ole siitä varmoja.

Toisin kuin vuosien 2007–2008 “kaikkien kupla” (Everything Bubble) tai vuoden 2021 joukkovelkakirjakupla, tämän päivän markkinat tarjoavat laajan valikoiman houkuttelevasti hinnoiteltuja mahdollisuuksia Yhdysvaltain suurten tekoäly-yhtiöiden ulkopuolella. Syvän arvon (deep value) osakkeet maailmanlaajuisesti, Yhdysvaltojen ulkopuoliset pienyhtiöt, japanilaiset osakkeet ja likwidit vaihtoehtoiset sijoitukset näyttäytyvät kaikki kohtuullisesti arvostetuilta tai suorastaan halvoilta, ja niiden odotetut reaalituotot ovat GMO:n malleissa selvästi positiivisia.

He väittävät, että tämä mahdollistaa sellaisen salkun rakentamisen, joka tuottaisi hyvin riippumatta siitä, romahtavatko tekoälyosakkeet vai jatkavatko ne nousuaan. Yhtiö huomauttaa, että Yhdysvaltojen ulkopuoliseen arvoon painottuneet hajautetut salkut ovat jo tänä vuonna voittaneet S&P 500 -indeksin, huolimatta pakkomielteestä tekoälyvoittajiin.

Oma nykyinen positiointini heijastaa tätä logiikkaa. Suhtaudun tekoälyosakkeisiin melko agnostisesti. Arvioin, että on noin 75 %:n todennäköisyys, että arvostukset ovat liian korkeita ja korjaantuvat, vaikkakaan tämä ei luultavasti tapahdu ennen vuotta 2027, ensi vuoden vielä suuremman datakeskusinvestointiaallon jälkeen. Mutta annan myös 25 %:n todennäköisyyden skenaariolle, jossa tekoälyn mullistava vaikutus lopulta oikeuttaa nykyiset arvostukset.

Minun ei tarvitse valita puolta tässä väittelyssä, koska mahdollisuudet Yhdysvaltain suurten tekoäly-yhtiöiden ulkopuolella ovat mielestäni houkuttelevampia.

Sijoittajien skeptisyys Eurooppaa kohtaan on kasvanut, kun Saksan pitkään luvattu finanssipoliittinen elvytys on antanut odottaa itseään ja makrotalousluvut näyttävät yhä vaisuilta. Mutta positiivinen skenaario (bull case) on edelleen voimassa: Saksan elvytyspaketti on hyväksytty ja sen odotetaan vaikuttavan alkuvuodesta 2026, työmarkkinat ovat kireät, reaalitulot nousevat, luottoehdot paranevat ja yksityisen sektorin taseet koko euroalueella ovat parhaassa kunnossa sitten maailmanlaajuisen finanssikriisin.

Odotan Euroopan osallistuvan täysimääräisesti globaaliin reflaatiokauppaan ensi vuonna, kun Yhdysvaltojen ja Kiinan kasvu kiihtyy uudelleen ja aiempien koronleikkausten vaikutukset alkavat tuntua. Ja koska Eurooppa jäi suurelta osin sivuun tekoälybuumista, se on vähemmän altis kuplan puhkeamiselle, mutta silti hyvässä asemassa hyötymään, jos ralli laajenee Yhdysvaltain megayhtiöiden ulkopuolelle. Riski-tuottosuhde suosii edelleen Eurooppaa vuonna 2026.

Edit. Lisätääs vielä tämä havainnollinen kuva GMO:n artikkelista.

31 tykkäystä

@Jukka_Lepikko ja Tuomas Tuominen keskustelivat mm. mokistaan, tekoälyhommista ja maailman pördeistä. :slight_smile:

Aiheet:

0:00
Intro 6:33 Pörssit nyt 16:37 Markkinakatsaus 35:36 Mokat 2025

18 tykkäystä