Pörssien suunta (Osa 3)

[Verneri_Pulkkinen]

Sijoittajilla on tapana innostua uuden teknologian mahdollisuuksista ja voittajista. Mutta monissa murroskohdissa on ollut helpompi tunnistaa häviäjät, sillä voittajia on harvemmin tiedetty heti alussa. Jos NVIDIAt, hyperskaalajat ja Palantirit ovat lopullisia voittajia on tämä murroskohta suhteellisen poikkeuksellinen ja hyvin ennustettu, koska sijoittajat arvasivat heti oikein ensimmäisellä kierroksella.

Kävin viikon Vartissa läpi häviäjien välttämistä voittajien poimimisen sijaan.

Tekoälydisruption ensimmäiset uhrit | Vernerin Vartti - Inderes

Mukana olevat esimerkkiyhtiöt näkyvät tässä:

00:00 Aloitus ja aiheet

02:13 Disruptiouhka

06:09 Constellation Software

08:12 Monday

09:13 Adobe

13:00 Chegg

14:35 Käteisessä on optionalisuutta

Muutamia kirjallisia nostoja ketjuun, mitkä jäivät erityisesti mieleeni kun kahlasin läpi yhtiömateriaaleja tätä Varttia valmistellessa.

Constellationin devaajat sanoivat, että kielimalleilla ei ole kauheasti eroa keskenään ja niiden vaihtaminen on kohtuullisen helppoa. Näyttää siis siltä, että isoilla malleilla on vaikea erottua ja siten hinnoitella itseään voimakkaasti. @Pohjolan_Eka huomauttikin tähän toisessa ketjussa, että tämä ei ole sinänsä ihme sillä mallit koulutetaan suht samalla kaikella internetistä ryövätyllä aineistolla.

Ainoastaan Cheggin tapauksessa disruptio on jo tapahtunut. Useissa firmoissa tekoälyn disruption pelko näkyy voimakkaasti osakekurssissa, mutta ei niinkään vielä liiketoiminnassa kuin ehkäpä myynnin kasvun hidastumisena Mondayn tapauksessa.

ChatGPT:n julkaisusta on kolme vuotta, mutta tekoälyn monetisaatio, mihin ja paljonko se lopulta vaikuttaa ovat edelleen auki olevia kysymyksiä mutta selkeästi pörssissä ammutaan ensin ja kysytään sitten.

[PorssiPatruuna]

Tässä vielä @Heikki_Keskivali reseptit tekoälysijoittamiseen eli tylsiin “hakkuja kullankaivajille” tekeviin firmoihin ja toiseksi itsensä talouden ydinluuhun asti iskeneisiin lafkoihin. Eli kaapelikaivajaa sekä Alphabetia ja Microsoftia.

Itselläni oli muutama vuosi sitten tarkkailussa “hakkuja kullankaivajille” kaapelivalmistaja Prysmian (mm. Suomen korkein rakennus Kirkkonummella). Se on kasvanut tasaisen kohisten sitä mukaan, kun AI- ja energiakaapelia vedetään kilvan kaikkialla. Sijoituspäätökseni esti Kiinasta tulevan halpakilpailun pelko. Tragikoomisesti ei kauaa aikaa tästä Kiinan alusten tekemät kaapelikatkot mm. Suomenlahdella varmistivat sen, ettei kukaan järkipäinen lännessä osta enää strategista kaapelia Kiinasta. Ja Prysmianin asema sementoitui, kurssit nousseet ja yhtiö pääsi pitkään “olisi pitänyt sijoittaa”-listaani:)

HS Visio | Suomalainen osakepoimija paljastaa, mihin sijoittaa tekoälybuumissa

[Marianne_Palmu]

Heippa! Illan ratoksi hieman asiaa Hesulista ja vähän sen suuntaakin makrokommentin muodossa

Helsingin pörssi: Keskittynyt tähti - Inderes

[kabu]

@Verneri_Pulkkinen

Constellationin devaajat sanoivat, että kielimalleilla ei ole kauheasti eroa keskenään ja niiden vaihtaminen on kohtuullisen helppoa.

Näinhän se juuri on. Vähän tässä pohtinut että miten nuo jätti-AI-investointeja puskevat firmat ovat tätä miettineet.

1. Kaikki investoivat valtavasti AI:hin.
2. Kaikki (käsittääkseni) myyvät AI:ta tällä hetkellä tappiolla.
3. Kaikilla on lopulta koko lailla yhtä hyvin toimiva AI-malli.
4. Kenelläkään ei ole kilpailuetua.
5. Kenelläkään ei ole hinnoitteluvoimaa.
6. ???
7. Kaikki aikovat tehdä investoinneille hyvää tuottoa.

[Pohjolan_Eka]

Tämä kehityskulku alkaa monessa mielessä muistuttamaan polkupyörämaniaa. Tässä videossa eräs tunnettu sijoitusvaikuttaja käy läpi kuplan anatomian:

[CitizenJ]

Pietarin tuoreimmat turinat. Kallista, mutta ei tekkikupla 2.0

[Sijoittaja-alokas]

Alla olevassa tviitissä osoitetaan, että sijoittajilla on nyt poikkeuksellisen vähän käteistä.

Käteisen osuus on laskenut lähelle jonkinlaisia historiallisia pohjia, lisäksi aiempien vastaavien tilanteiden perusteella osakkeet ovat yleensä heikentyneet lyhyellä aikavälillä, kun taas vastaavasti valtionlainat ovat tuottaneet paremmin seuraavien kuukausien aikana.

https://x.com/lisaabramowicz1/status/1990747666490536183

[Jukka7]

Lokakuussa 2025 pantiin vireille 348 konkurssia | Tilastokeskus

Tilastokeskuksen mukaan lokakuussa 2025 pantiin vireille 348 konkurssia, mikä on 9 konkurssia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilötyövuosien määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 1 190, mikä on 279 henkilötyövuotta vähemmän kuin vuoden 2024 lokakuussa.

Jospa se siitä nyt taittuisi parempaan suuntaan.

[kayttaja31]

USA:n pörssien suunta alkaapi olla selvä (ainakin itselle). Siis jonkin aikaa. Ja rahaa on varattuna tuleviin ostoihin ja ostolista valmis.

[Verneri_Pulkkinen]

@CitizenJ

Pietarin tuoreimmat turinat. Kallista, mutta ei tekkikupla 2.0

Jälleen hyvää pohdintaa Pietarilta, mihin on suht helppo yhtyä.

Ehkäpä marginaaleista huomauttaisin sen, että esimerkiksi hyperskaalaajien vapaalla kassavirralla laskettu marginaali on luisunut viime vuodet. Raportoituja tuloksia, joita kansa katsoo, on pidetty kasvussa pidentämällä sirujen poistoaikaa. Joku voisi puhua jopa kirjanpitokikkailusta!

Kävin myös äsköttäin Vartissa tätä teemaa läpi.

Toisaalta nuo kassavirrat ovat toistaiseksi vuolaat. Yleensä investointikuplisssa nähdään myös rajua velalla läträämistä. Sitä on alkanut näkymään oikeastaan vasta nyt. En harmikseni löytänyt kuvaajaa, mutta foorumillakin se on mielestä pyörinyt missä näkyy hyperskaalaajien velan liikkeellelaskut. Ne ovat lähteneet syksyllä valtavaan kasvuun.

Lisäys: löysin WSJ:stä tämän:

Sen lisäksi pitää muistaa kaikki oudot “poissa taseesta, poissa mielestä” velkajärjestelyt private creditin kanssa, kuten Metan Hyperion projektissa.

On myös hyvää muistaa, että alati kasvava osa noista vuolaista kassavirroista tulee rajusti tappiolliselta OpenAI:lta ja vastaavilta alkuvaiheen kasvuyhtiöiltä. Se on kuin pitäisi pirtun myymistä spurguille kestävänä liiketoimintana ilman maksuhäiriöriskiä.

Mitä pidempään eksponentiaalinen kasvu jatkuu investoinneissa ja mitä enemmän hämärä private credit tulee rahoittajaksi, sitä suurempi soppa tästä voisi teoriassa syntyä. Vielä ollaan suht alkumetreillä.

Jos “kuplan alku” poksahtaisi nyt, suurimpia häviäjä olisi varmaan capex-voittaja NVIDIA ja vielä enemmän puhtaat infratoimittajat kuten Coreveawe, joilla on pitkät vuokravastuut mutta lyhyet sopparit hyperskaalaajien kanssa. Sen sijaan hyperskaalaajien kassavirrat elpyisivät kun investoinneissa tulisi paussi.

Toistaiseksi kuitenkin uskoa näyttää riittävän siihen, että lisäämällä loputtomasti laskentehoa saadaan malleista parempia ja sitten tämä yhtälö ratkeaa jotenkin voitokkaasti:

@kabu

Näinhän se juuri on. Vähän tässä pohtinut että miten nuo jätti-AI-investointeja puskevat firmat ovat tätä miettineet.

1. Kaikki investoivat valtavasti AI:hin.
2. Kaikki (käsittääkseni) myyvät AI:ta tällä hetkellä tappiolla.
3. Kaikilla on lopulta koko lailla yhtä hyvin toimiva AI-malli.
4. Kenelläkään ei ole kilpailuetua.
5. Kenelläkään ei ole hinnoitteluvoimaa.
6. ???
7. Kaikki aikovat tehdä investoinneille hyvää tuottoa.

@Kaitsuh

Ja järkyintä tässä on se, että myös näillä jätti-investoinneilla on yllättävän lyhyt aika (4-7v riippuen miten firmat vääntelevät) kun ne pitää tehdä uudestaan.

Tienataanko näillä oikeasti alle 10v ajassa satoja miljardeja? Puhumattakaan miten korkea tuotto-odotus omalle pääomalle teknofirmoilla yleensä on. Voi olla aikamoisia pettymyksiä tulossa, mutta aikajänne on niin pitkä että porukka ei jaksa ajatella.

Niinpä.

---

Pörsseistä puhutaan usein homogeenisena mössönä, mutta käytän tilaisuutta jälleen hyväkseni muistuttamalla että ei ole osakemarkkinaa, vaan osakkeiden markkina. Vaikka lyhyellä välillä osakkeiden liikkeet menevät samaan suuntaan usein, ei vaikkapa yhden sektorin kuplimisen pihahdus välttämättä koske muuta pörssiä*. Siksi minua huvittaa nytkin puheet ja otsikot, että NVIDIA määrää maailman pörssien suunnan. Miten NVIDIA vaikuttaa vaikkapa liukuhihnojen voiteluaineiden myyntiin tai raitiovaunukiskojen tärinänvaimentimien kauppaan, lainatakseni muutaman portfolioyhtiöni liiketoimintoja esimerkkeinä? Ei mitenkään.

*Lisäys. Paitsi jos pankkisektori räjähtää.

[Kaitsuh]

Ja järkyintä tässä on se, että myös näillä jätti-investoinneilla on yllättävän lyhyt aika (4-7v riippuen miten firmat vääntelevät) kun ne pitää tehdä uudestaan.

Tienataanko näillä oikeasti alle 10v ajassa satoja miljardeja? Puhumattakaan miten korkea tuotto-odotus omalle pääomalle teknofirmoilla yleensä on. Voi olla aikamoisia pettymyksiä tulossa, mutta aikajänne on niin pitkä että porukka ei jaksa ajatella.

[evilK]

@Verneri_Pulkkinen

Siksi minua huvittaa nytkin puheet ja otsikot, että NVIDIA määrää maailman pörssien suunnan. Miten NVIDIA vaikuttaa vaikkapa liukuhihnojen voiteluaineiden myyntiin tai raitiovaunukiskojen tärinänvaim ka, lainatakseni muutaman portfolioyhtiöni liiketoimintoja esimerkkeinä? Ei mitenkään.

Jonkinlainen sopulimainen käytös on silti aika usein havaittavissa ja se ehkä nähdään taas NVidian tulosjulkistuksen jälkeen. NVidia missaa ennusteet → NVidia laskee reilusti → ”Voi ei AI ei valloitakaan maailmaa” → Nasdaq indeksi laskee → ”Voi ei negatiivinen sentimentti osakemarkkinoilla” → Hesulissa yleistä laskua. Ei tämä nyt aina näin mene, mutta välillä tuntuu että yhden yhtiön iso heilaus lyö koko markkinan läpi.

[CitizenJ]

@kayttaja31

USA:n pörssien suunta alkaapi olla selvä (ainakin itselle). Siis jonkin aikaa.

Eikö kuvaajan vasen laita tukenut narratiiviäsi vai miksi se piti rajata pois
Nyt jää pahasti epäselväksi mitä kuvaaja esittää.

[kayttaja31]

Vasen yläkulma kertoo esityksen. The High-Low Index is a breadth indicator based on Record High Percent , which is based on new 52-week highs and new 52-week lows. The Record High Percent equals new highs divided by new highs plus new lows. Tällä on menty tähän asti vuosikymmeniä ihan mukavasti USA:n kokonaismarkkinan kuvaajana. Enemmän on jo vuoden pohjia ottavia kuin vuoden huippuja 1500:n suurimman populaatiossa.

[Jarnis]

@Kaitsuh

Ja järkyintä tässä on se, että myös näillä jätti-investoinneilla on yllättävän lyhyt aika (4-7v riippuen miten firmat vääntelevät) kun ne pitää tehdä uudestaan.

Ei ihan kokonaan. Jos nyt rakennetaan datacentteri isolla rahalla, arvioisin että jotain haarukassa kolmasosa…puolet noista investoinneista on kuranttia pidempään. Räkkien sisältö vaihdetaan uusiin, mutta seinät, sähköjärjestelmät, jäähdytysjärjestelmät jne. toimivat kyllä pidempään kuin 4-7 vuotta. Lisäksi kun vanhaksi käyvä tavara uusitaan, niillä vanhoilla laitteilla on jotain jälleenmyyntiarvoa. Jos haluaa jonkinlaisen minimiarvion, jos nyt menee firmalla 100 miljardia datakeskuksiin, 4-7 vuoden sisällä tarvitaan 60-70 miljardin operaatio uusia räkkien sisältö, mutta muu datakeskusinfra on kurantti helposti 3-4 tällaista uusintasykliä, normaalein huolto/remonttivarauksin.

[Perttu_Hamalainen]

Sivusin aiemmassa viestissä lyhyesti Jenkkien maahanmuuttopolitiikan mahdollisista vaikutuksista talouteen. Latinot eivät uskalla lähteä kodeistaan kuluttamaan ja tämä näkyy kaupankäynnin hidastumisena latinoalueilla.

Fearful of Trump’s raids, some Hispanic shoppers turn to safety of online buying

Artikkeli on pitkä enkä pyytämättä viitsi sitä kokonaan tänne kopsata. Artikkelissa todetaan vaikutusten ulottuvan myös laillisesti maassa oleviin, joiden liikkuminen on myös hidastunut. Latinoiden osuus väestöstä on 19%. Kuluttajayhtiöt ovat jo rientäneet raportoimaan pudonneista myynneistä. Konsulttiyhtiön lukemat kertovat karua kieltä.

“Surveys by retail consultancy Kantar found that Hispanic consumers reported visiting stores less frequently across several categories. At mass retailers, self-reported visits by Hispanic shoppers fell 14.7% year-on-year between April and June, compared with a 4.5% decline among non-Hispanic groups like White, Asian and Black shoppers. At dollar stores, visits dropped nearly 6%, while other groups reported a 3% increase”

Ei tämä varmaan yllätys ollut kenellekään. Inhottava sitä on käydä ostoksilla oli maassa laillisesti tai laittomasti. Parin päivän visiitti pidätyskeskuksessa ei varmaan kuulu monenkaan arkihaaveisiin.

[Sotanorsu]

@Perttu_Hamalainen

Ei tämä varmaan yllätys ollut kenellekään. Inhottava sitä on käydä ostoksilla oli maassa laillisesti tai laittomasti. Parin päivän visiitti pidätyskeskuksessa ei varmaan kuulu monenkaan arkihaaveisiin.

Tämä on tuntunut maga-jengiltä ameriikoissa unohtunut. “Jos olet laillisesti maassa, voit olla rauhassa”-mantra ei varmaan hirveesti lämmitä jos kerran viikkoon tulee joku maskipäinen pyssymies kyselemään kuulumisia. Tähän kun lisätään viranomaisten liipasinherkkyys ja käytöstapojen puute, niin ulkona olemisen mielekkyys voi olla melko matala.

Laittomien maasta poistaminenhan on ollut myös yksi inflaatiota nostava tekijä, kun halpatyövoimaa on ollut vähemmän tarjolla. Tästäkin asiasta on mediasta saanut sellaisen kuvan, että suurin harmistuksen aihe tavan tallaajalle on ollut hintojen nousu. Paskahommien teettäminen nälkäpalkalla ei kummemmin tunnu ketään haittaavan, ollut maan tapa syntymästä asti.

Tällä viranomaisten häiriköinnillä ja ihmisten kotona pysymisellä voi tietyillä demografisilla alueilla olla todella isokin vaikutus yritysten kannattavuuteen. Olisi mielenkiintoista tietää, miten karkotukset ovat vaikuttaneet työvoima ja -paikka -tilastoihin.

[Sijoittaja-alokas]

@anon34312866 ja Tuomas Tuominen olivat jälleen vauhdissa uudessa Traders’ Club -jaksossa.

Pelko on vallannut Wall Streetin ja kryptomarkkinan. Jatkuuko alavire vai onko jo valoa tunnelin päässä? Jukka Lepikkö ja Tuomas Tuominen käyvät läpi tuoretta markkinadataa viikon Traders’ Clubissa. Katso jakso!

Aiheet:

0:00 Intro 00:33 Pörssit nyt 15:30 Markkinakatsaus 29:06 Kryptot

[Lord_Foobar]

@Kaitsuh

Ja järkyintä tässä on se, että myös näillä jätti-investoinneilla on yllättävän lyhyt aika (4-7v riippuen miten firmat vääntelevät) kun ne pitää tehdä uudestaan.

Tienataanko näillä oikeasti alle 10v ajassa satoja miljardeja? Puhumattakaan miten korkea tuotto-odotus omalle pääomalle teknofirmoilla yleensä on. Voi olla aikamoisia pettymyksiä tulossa, mutta aikajänne on niin pitkä että porukka ei jaksa ajatella.

Yhtäkkiä muistui mieleen jotkut parin vuoden takaiset kirjoitukset joissa näitä investointeja perusteltiin sillä, että eka joka kehittää AGI’n dominoi koko maailmaa. Nyt tuntuu jotenkin narratiivi muuttuneen suuntaan jossa raha tulee kuitenkin palveluiden monetisoinnista.

Ja jos loppujen lopuksi kaikki kykenevät kehittämään jotakuinkin samantasoiset mallit ovat voittajat ne jotka pystyvät luomaan mallien päälle arvoa, vaikkei kyse olisikaan omasta mallista. Eli investoinnit johtaisivat bulkki-teknologian kehittämiseen kilpaillulle markkinalle.

[Jarnis]

On tässä edelleen teoreettinen mahdollisuus että joku näistä jätti-investoijista keksii jonkun keitoksen jolla saa merkittävää kilpailuetua. Jos yhden megateknon AI-malli on “paras” ja muut eivät kykene temppua toistamaan, tämä yhdistettynä palveluihin jotka tuota mallia käyttävät voivat painaa rahaa ja paljon. Toistaiseksi ollaan vahvasti kehitystyö-kilpajuoksussa ja skaalataan käytettävissä olevaa rautaa, eli on vielä epävarmaa voivatko kaikki lopulta saada kasaan ihan yhtä hyvän mallin jolla toteuttaa palveluitaan.

Johan tässä on nähty tapaus jossa heitettiin pyyhe kehään ja ostettiin naapurilta - Apple. Todennäköisesti vain väliaikaisratkaisuna samalla kun omaa mallia kehitetään paremmaksi.