Äsken julkaistujen lukujen perusteella kuluttajaluottamusindikaattorissa nähtiin hienoista liikettä ylöspäin kesäkuussa, mutta edelleen ollaan selvästi pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella. Euroalueen estimaatti nousi 0,3 %-yks. ja Euroopan Unionin luku 0,6 %-yks.
Talouden sentimentti -indikaattori sen sijaan laski laski sekä euroalueella että EU:ssa, ja työllistymisodotukset ovat kutakuinkin samalla tasolla kuin toukokuussa:
Kotitalouksien kysynnästä riippuvien yhtiöiden käänne voi siis edelleen viipyä, kun kuluttajat ovat edelleen selkeästi epävarmoja tulevaisuudesta ja ovat täten haluttomampia kuluttamaan. Myös “rikkaat” näyttävät kuluttavan vähemmän - ainakin luksustuotteita - sillä luksusbrändit ovat olleet hyvin varovaisia hinnannostojen kanssa, koska kysyntä on sakannut. Tämä näkyy mm. LVMH:n osakekurssissa. Aiheesta enemmän FT:n jutussa. Financial Times: Luxury brands ease off on price rises as shoppers push back
Pörssit katsovat eteenpäin ja kurssikehityksen perusteella kulutuksen odotetaan elpyvän viimeistään ensi vuoden aikana ja monen yhtiön kohdalla pahempaakin on hinnoiteltu sisään, mutta tulliuhan ympäröimänä olisi tärkeää, että kotimarkkinat vetäisivät.
Onhan tuo melkoisen hassua, kuinka monet indeksit painaa ATH lukemissa ja yhteen ääneen juhlitaan kun tulossa “vain” 15% tullit, niin kuin tuo olisi positiivinenkin asia. Hieman on sellaista ylikuumenemisen tuntua, kun samaan aikaan useiden valtioiden velkataakat kipurajoilla ja Euroopassa asti soditaan. Täytyy varmaan myydä kohta osakkeet pois ja ostaa jotain pyllykolikoita tilalle, niin hurjaksi on meno yltynyt. Olisikohan n. 1,6 jaardin Fartcoin hyvä investointi?
Kaikki on suhteellista. Onhan EU:lla ollut tullit USA-tuonnille 10% jo pitkään, ja valuuttakurssit vaihtelee lyhyelläkin aikavälillä 10% - 15%. Eli 15% tullit menee vielä normaaliin vaihteluun johon on jo totuttu ja sopeuduttu.
Tullit tuo USA valtiontalouteen mahdollisesti jopa 500miljardia $ lisää verotuloja, joko velkojen maksuun tai merkittäviin tuloveronalennuksiin, muitakin veronalennuksia on jo väläytelty, lääkkeet esim. Lisää ylimääräistä rahaa sijoitettavaksi pörssiin, ja vaikka Eurooppalaisten autojen ostamiseen. USA velkakriisi on tulleilla myös samalla varmistettu että ei lähiaikoina laukea, bondimarkkina pysyy rauhallisen ainakin vielä lähivuodet.
Kaikki on suhteellista. Tässäkin pätee minun vanha viisaus, että ihmisen ei tarvitse olla hyvä asiassa X, vaan ainoastaan parempi kuin toiset pärjätäkseen. Kysymys lopulta on, keneltä Usa ostaa tavaroita. Vaikuttaa siltä, että EU saa pienemmät tullit kuin suurinosa muista maista, jolloin EU:n suhteellinen kilpailuetu kasvaa muihin maihin nähden. Täten nämä tullit ovat positiivinen asia EU:n näkökulmasta.
Toki näin, mutta kyllähän kaikki maailmankaupan rajoitteet/kitkat heikentävät globaalia talouskasvua. Vaikka EU suhteellisesti ottaa vähän vähemmän turpaan, niin turpaan silti tulee.
Jan von Gerichin tviitin mukaan euroalueen palvelualat vetävät taloutta, lisäksi teollisuudenkin ahdinko helpottanee hiljalleen… ehkä hidasta elpymistä on tiedossa jatkossakin.
Tervehdys kaikille! EKP:n korkopäätös saadaan pian julki, ja tullispekulaatio sekä vaikutus euroalueen kasvunäkymään puhuttavat varrmasti jälleen. Oheisessa kuviossa mahdollisia eri tullitasojen lyhytaikaisia vaikutuksia eri euromaiden talouskasvuun. Jos talouskasvu olisi parin prosentin paikkeilla, luvut eivät juuri olkia kohauttaisi, mutta kuten tiedetään, paljon pienemmissä lukemissa tällä hetkellä mennään. Nythän tosiaan uutislähteissä on pinnalla 15 %:n tullit toimialakohtaisin poikkeuksin.
Ja miksi syyskuussa, todennäköisesti riippumatta tullipäätöksistä? Tämä johtuu pitkälti deflatoristen voimien piileskelystä eurotalouden uumenissa, ja niihin vaikuttavat kaksi asiaa: 1) Kiina ja 2) vahva euro. Kauppasodan eri skenaarioita käsitellessä on monesti noussut esille se mahdollisuus, että USA-reitin sulkeutuessa Kiina alkaisi dumppaamaan tuotantoaan Eurooppaan. TS Lombardin kuvoiden mukaan tästä on nähtävissä heikkoja merkkejä: tuonti Kiinasta on kasvanut ja useissa tuoteryhmissä hinnat ovat laskeneet.
Toisena on euron valuuttakurssi: yhteisvaluutta on vahvistunut vuoden alusta 13,5 % dollaria vastaan, ja yleisestihän tuontitavaroiden suhteellinen halpeneminen tarkoittaa deflaatiota. Tästä varmasti myös lehdistötilaisuudessa puhutaan.
Tässä pikaista makrokommenttia itse päätöksestä, lehdistötilaisuudessa nostoksi nousi etenkin epävarmuus mutta toisaalta myös sen toivottava hälventyminen kauppasopimuksen seurauksena. Lagarden mukaan EKP on nyt hyvissä asemissa tarkkailuun, mutta tuskin se muutakaan voi nyt tehdä. Jatkan vielä tovin lomailua, joten aurinkoisia päiviä kaikille
Yhdysvaltojen “rahavarannot” (M2) kasvoi kesäkuussa 4,5 prosenttia ja saavuttaen taas uuden ennätyksensä, eli 22 biljoonaa dollaria. Tämä heikentänee dollarin ostovoimaa ja lisätä inflaatiopaineita.
Keskuspankki on lisännyt paljon rahaa talouteen tukeakseen kasvua ja rahoittaakseen velkaa, mikä sitten pitkällä aikavälillä voi kuitenkin syödä rahan arvoa.
M2 raha pitää sisällään M1:sen eli käteisen ja käyttötilit ja sitten itse M2:sen eli vähän pidemmän ajan säästötilit ja rahamarkkinarahastot.
Keskuspankki ei itseasiassa ensijaisesti itse luo tätä rahaa, vaan kansalaiset ja pankit. Hakemalla lainaa syntyy uutta rahaa, kun pankki luo talletuksen. Rahaa tuhoutuu, kun laina maksetaan takaisin.
Esimerkiksi jos nostan 100 000 EUR asuntolainaa ja muutan sillä vaikka Kittilään Kalervo Palsan museon intendentin töiden perässä, tulee asunnon myyjälle 100 000 EUR talletus kun hänelle maksetaan asunnosta. Jos hänellä ei ole velkoja mitä tuolla summalla maksaa, olemme “luoneet” yhdessä pankin kanssa 100 000 EUR, jonka lainavakuutena toimii Kittilän lukaali.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa M2 rahamäärän kasvu vuositasolla ja nimellinen BKT:n muutos ovat rimanneet aika hyvin. Rahamäärä kasvaa, kun talous kasvaa. Vai kasvaako talous, kun rahamäärä kasvaa… moneteristit saavat riidellä tästä.
Keskuspankki vaikuttaa tähän epäsuoraan, kun se säätää ohjauskorkoa millä se yrittää vaikuttaa lainaushimoon taloudessa.
Keskuspankin kvantitatiivinen elvytys, eli kun se ostaa markkinalta velkakirjoja, synnyttää myös pankkitalletuksia talouteen. Mutta tällainen elvytys loppui muutama vuosi takaperin ja on ollut aiemminkin paussilla.
Kiitos, tulipa hyvää tietoutta! Mä annoin sujuvasti kuvaa siitä, että keskuspankki kaataa rahaa vain markkinoille. (meinasin tästä innostua ja miksei kaikille vois jakaa massia; kaikki olis rikkaita eikä kenenkään tarttis tehdä mitään ) Tosin ihan näin yksinkertaiseen kuvioon en uskonut, mutta kyllä olen näistä pihalla ja vielä enemmän, mitä hetki sitten luulinkaan. Yllättyneitä ovat: -
Muutenkin näiden M-rahojen kanssa olen helisemässä, kun on M1, M2 ja M3. Sitten Wikipedia sanoin vielä, että “Usein käytetään myös käsitettä M0, joka tarkoittaa yleisön hallussa olevia seteleitä ja kolikoita sekä muiden pankkien talletuksia keskuspankissa.” ja tämä “usein” käytetty M0 ei kovin usein tietääkseni ole tullut vastaan mulla.
Sitten tosiaan esimerkiksi Fedillä ja EKP:llä on M2:lle aika erilaiset kriteerit, opin tämän tänään, vaikka tämä on varmasti tullut vastaan aiemminkin.
Eikö koko homman pointti ole juuri tuossa sanassa “nimellinen”? Samalla kun rahan määrä lisääntyy, luottamus siihen, että rahalle saa jotan vastinetta, heikkenee jos ei itse tuottavuus ja tuotannon volyymi kasva samassa tahdissa? Seuraus inflaatio ja enemmän tai vähemmän tasainen reaalinen BKT:n kasvu verrattuna nimelliseen BKT:n kasvuun?
Olen jo vuosikaudet lukenut vääntöä siitä, luoko pankit rahaa tyhjästä vai eivät, enkä ole saanut tyhjentävää vastausta kysymykseen. Menin koulun penkillekin rahoituspuolelle saadakseni vastauksen, mutta eihän sitä tullut. Pikemminkin päätäni sekoitettiin entistäkin enemmän kaikenlaisilla vault cash, federal funds rate, required ja excess reserve käsitteillä
Oma pari senttiseni kiinnostavaan aiheeseen. Rahan määrän kasvu perinteisen monetaristisesti ajateltuna (yhdessä rahan kiertonopeuden kanssa) aiheuttaa inflaatiota (ceteris paribus - lyhyen aikavälin inflaation perimmäistä olemusta ei taida pystyä yksinkertaistamaan ihmismielelle ymmärrettävästi). MUTTA pankkien ”tyhjästä luonnista” tulee ymmärtää se tärkeä seikka, että rahalle tulee olla myös kysyntää. Eli pankin myöntäessä lainaa tulee velallisen nähdä saavansa nimellistä tuottoa yli maksamansa koron. Muussa tapauksessa rahan määrä ei kasva eikä ”ylimääräistä” inflaatiopainetta pitäisi syntyä. Tässä dynamiikassa keskuspankkien asettamat ohjauskorot pelaavat merkittävää roolia, kun pyritään hillitsemään talouden syklejä. Mikäli kuitenkin valtiot tai keskuspankit päättävät päätösperäisesti lisätä finanssi/rahapolitiikan kautta rahan määrää (kuten esim. koronaelvytys), niin inflaatio on luonnollinen lopputulema.
Toisaalta pankkien rahan luonnin määrää rajoittaa pankkien vakavaraisuussääntely. Eli mikäli pankilla tulee olla esim. 10% omia pääomia, pystyy se luomaan rahaa ”vain” suhteessa 1:9. Kun finanssikriisin jälkeen pankkisääntely kiristyi, niin itseasiassa myös pankkien kyky luoda rahaa heikkeni (toki marginaalisesti suhteessa kokonaisuuteen).
Myös täällä on yritetty hahmottaa rahan luontia ja siihen liittyviä mekanismeja. Kuten aikasemmissa viesteissä todettiin, rahaa luodaan yksinkertaistettuna ottamalla velkaa ja rahaa tuhoutuu maksamalla velkaa. Tämä ei kuitenkaan ole nollasummapeli, vaan erotuksena jää korko ja marginaali. Mistäs tämä korko sitten maksetaan? Tähän kuulisin mielelläni näkemyksiä viisaammilta. Mielestäni korko maksetaan pääsääntöisesti muiden ottamalla velalla, mikä tarkoittaa että velan määrän pitää kokoajan kasvaa. Vaihtoehtoisesti pankeille maksettu korko voidaan palauttaa takaisin talouteen, millä maksetaan sitten toisten lainojen korkoja. Eli talouden toimeliaisuuden kannalta on haitallista jos velan määrä laskee tai säästämisaste nousee (?)
Kirjoitin tästä luottorahasta kuukausi sitten kahvihuoneella vähän pidemmän tarinan.
Haluan nostaa esiin M2-rahan ja kryptojen välisen epäsuoran yhteyden, jota sijoittaja voi hyödyntää.
Kun M2 kasvaa, sijoittajilla on enemmän varoja, joista osa voi virrata riskisijoituksiin kuten Bitcoiniin, joiden määrällä on yläraja. Siksi Bitcoinin hinta usein nousee likviditeetin kasvaessa, mutta yhteys ei ole mekaaninen eikä lineaarinen, koska sijoittajien riskihalukkuus, korot ja markkinasentimentti vaikuttavat enemmän kuin pelkkä rahamäärä.
Jos korot laskevat ja M2 kasvaa, Bitcoin usein hyötyy, koska se nähdään riskisijoituksena ja inflaatiosuojana.
Korkoa varten ei pankki luo erikseen rahaa – se maksetaan taloudessa jo olevasta rahasta.
Kuten kirjoitit, korkoraha tulee käytännössä muiden uusista lainoista ja pankkien palauttamista korkotuloista (palkat, osingot, kulutus).
Lisäksi korkoraha voi tulla vientituloista (ylijäämästä) tai keskuspankin luomasta lisärahasta.
Jos velka ja rahavaranto eivät kasva eikä korkotuloja kierrätetä, rahaa jää kierrosta pois ja syntyy taantumariski. Siksi taloudet tyypillisesti nojaavat velan kasvuun tai rahapoliittiseen elvytykseen.
Fitch joka on yksi kolmesta keskeisestä valtioiden luottoluokittajasta laskee Suomen luokituksen tasolle AA vakain näkymin (aiemmin AA+). Syinä alijäämäisten budjettien myötä jatkuvasti kasvava valtionvelka ja talouskasvun puute. Tarkemmat perustelut linkin takana:
) Tosin ihan näin yksinkertaiseen kuvioon en uskonut, mutta kyllä olen näistä pihalla ja vielä enemmän, mitä hetki sitten luulinkaan. Yllättyneitä ovat: -
