Pörssien suunta (Osa 3)

Vernerin viestissä ja videolla mainitsema teoria jenkkien bondien uudelleenrahoittamisen syy-seuraussuhteesta pörssin monotoniselle 22 päivää kestäneelle laskulle on tullut entistä enemmän esille viime päivinä X:ssä ja itse törmäsin asiaan ensimmäisen kerran pari viikkoa sitten. Myös suosittu All In -podcast käsitteli asiaa viime lauantaina ja muistelen, että juontaja Jasonin ystäväpiiristä reilu 10 % piti tätä selkeimpänä syynä mm. pörssin putoamiselle.

Sijoittajilla on tarve löytää jokin selitys Trumpin kaaottiselle sekasorron aiheuttamiselle ja minusta tämä on lopulta yksi loogisimmista selityksistä, kun ottaa huomioon, kuinka usein Trump mainitsee mm. liian korkeat korot puheissaan, eikä näennäisesti ole kiinnostunut tai huolissaan pörssin putoamisesta.

Kirjoittelin alle bondien uudelleenrahoittamiseen johtavat askeleet yksinkertaistettuna ja kertauksena:

Käytännössä jenkkihallituksen täytyy uudelleenrahoittaa 7 biljoonan dollarin laina seuraavan 6 kuukauden aikana. Isoin ongelma on tällä hetkellä korkeat korot, joten uudelleenrahoitus tulisi todella kalliiksi.

Trumpin strategia (jos tämä teoria pitää paikkansa)

Askel 1. Romahduta osakemarkkina

  • Kun pörssi putoaa, sijoittajat panikoivat ja hakeutuvat turvasatamiin, kuten joukkovelkakirjoihin (bondit).

Askel 2. Nosta bondimarkkinaa

  • Kun raha virtaa bondeihin, niiden hinta nousee ja korot (yieldit) laskevat.

Askel 3. Laske korot

  • Jos bondikorot laskevat, hallitus voi uudelleenrahoittaa velkansa halvemmalla (eli maksaa vähemmän korkoa).
  • Myös Fed voisi laskea korkoja tukeakseen taloutta, mikä tekisi rahan lainaamisesta entistä halvempaa. (Huom. ensi viikon keskiviikkona FOMC)

Seuraavat vaiheet:

  • Kun velka on uudelleenrahoitettu halvemmalla, tilanne luultavasti vakautuu.
  • Matalat korot tekevät rahan lainaamisesta halvempaa, mikä yleensä nostaa osakemarkkinoita ja pörssi voikin nousta todella rajusti, kun on sen aika.
  • Jenkkihallituksen sisäpiiri on oletettavasti ajoissa ostolaidalla, kun aletaan viimein pohjaamaan. Myöskään Musk ei ollut huolissaan Teslan osakkeen romahtamisesta ja viestitti muistaakseni “sen olevan väliaikaista ja kaikki kääntyy lopulta hyvin.”

Yhteenveto

Trump (väitetysti) halunnee, että osakemarkkina romahtaa ensin, jotta bondien hinnat nousevat ja korot laskevat. Säästö on jenkeille merkittävä ja edellä mainittu selitys on jokseenkin järkevä, mutta toki riskinen, jos se pitää paikkansa.

Osakkeiden price actionia päivittäin seuratessa jenkkiosakkeissa ei ole ollut mielestäni nähtävissä paniikkia, ainakaan vielä. Loppurysäykseen tarvitaan yleensä ns. kapitulaatiopudotus, jossa viimeiset myyvät osakkeensa pohjalla. Lisäksi yhä useampien sijoittajien siirtyminen elvytyksen perässä Eurooppaan on edesauttanut pörssin laskua jenkeissä. Nämä seikat myös osaltaan selittävät, miksi esim. OMX ja Euroopan osakkeet eivät juurikaan korreloi jenkkimarkkinan kanssa ns. normaalisti. Edellämainittu teesi on myös yksi syy, miksi olen edelleen suht vankalla osakepainolla Euroopassa ja treidejä sekä lyhytaikaisia shortteja lukuun ottamatta olen ulkona jenkkimarkkinoilta.

Muutenkin tämä lasku on ollut mielestäni hyvinkin hallittu, price action suht helposti luettavissa ja pivotit sekä tuki- ja vastustasot erittäin toimivat – ehkä jopa hieman liiankin selvät, mikä viittaa vahvasti lähes kokonaan algojen pyörittämään markkinaan. Hieman kyynisesti voinee todeta, että tämä pörssilasku sopinee ihan hyvin Trumpin lähipiirin miljardööreille, koska heillä on suht varma sisäpiiritieto siitä, missä aikataulussa edetään ja millä strategialla toimitaan.

Sivuhuomiona vielä yksi seikka, joka tuli tänään vastaan: edellisen Trumpin presidenttikauden kauppasota 1.0:ssa markkina putosi aluksi -12 % ja korjasi tuolloin nopeasti +10 %. Tänään S&P 500 on laskenut aika tarkalleen -10 % helmikuun huipusta. Pidän helpotuspomppua omissa arvioissa suht todennäköisenä raskaan myyntipaineen jälkeen.

129 tykkäystä

Hyvä kirjoitus ja samassa teemassa ollaan toteamusten kera tässä langassa by The Kobeissi Letter. Alla muutama kuva poimittuna esimerkiksi siitä, että hyvin on erilainen trump 2 kauden aloitus, jota jotkut odottivat. The Golden Age ei kimaltele, vaikka kuinka yrittää katsetta fokusoida. Kysymys ehkä kuuluukin, että millainen helvetillinen ralli pörssissä alkaa, kun jossain kohtaa momenttumi kääntyy.

Tässä muutama kuva langasta, kuvien alla linkki X:ään.




https://x.com/kobeissiletter/status/1900283821938950439?s=61

21 tykkäystä

Samalla on hyvä pitää mielessä se, että Trumpin hallinnon toimien vaikutukset reaalitalouteen eivät vielä ole näkyvissä - markkinoiden pudotushan on tähän saakka ollut reagointia päivä päivältä sekavammiksi käyviin puheisiin ja ilmoituksiin. Jahka liittovaltion massiiviset irtisanomiset ja menoleikkaukset, tariffien ja vastatariffien aiheuttamat vaikutukset toimeliaisuuteen sekä kaikesta tästä johtuva yleinen kulutuksen hyytyminen alkavat tuntua, on vaikea nähdä kurssien kääntyvän ainakaan mihinkään nousukiitoon.

Periaatteessahan tuon pitäisi tietenkin olla jo ‘priced in’, mutta käytännössä markkina harvoin toimii ihan noin järkevästi.

Itse en ole ihan vielä vetämässä ostohousuja jalkaan. Odotellaan ainakin muutama kuukausi. Ja kuka tietää, mitä Pennsylvania Avenuen Tesla-kauppias ehtii keksiä seuraavaksi…

25 tykkäystä

Jaan tämän Oaktreen Memon tähänkin ryhmään, koska korkomarkkinat ja osakemarkkinat linkittyvät toisiinsa. Memossa kuvataan korkomarkkinoita kansantajuisesti ja mielestäni osakesijoittajien on hyvä ymmärtää myös korkomarkkinoita.

’ve written about equity valuations – primarily referencing the Standard & Poor’s 500 – as recently as this January in my memo On Bubble Watch. Suffice it to say that, according to past data, from p/e ratios like today’s, the S&P has historically produced ten-year returns averaging between -2% and 2% per year, and some investment banks have expressed expectations that are similarly in the low to mid-single digits. Obviously, today’s expected returns on credit are considerably higher.

On January 27, an article on the front page of The Wall Street Journal said the following: “Stocks haven’t looked this unattractive, by at least one measure, since the aftermath of the dot-com era.” This wasn’t a reference to the elevated p/e ratio, but to the fact that the yield on the 10-year U.S. Treasury note is higher than the “earnings yield” on the S&P 500 stock index. (The earnings yield is the ratio of earnings to price, the inverse of the p/e ratio.) This doesn’t prove that bonds are going to beat stocks in the years ahead, but it’s one more argument. And if Treasurys are poised to out-yield the S&P 500, high yield bonds will do so to an even greater extent (assuming credit losses don’t exceed the historical experience).

As I’ve written in other memos recently, the current level of offered yields implies higher returns from credit than the S&P 500, with returns that are contractual and thus subject to much less variability and uncertainty. This is true despite the return contraction that has been brought on by the swing from pessimism to optimism over the last two years, and even given today’s narrow spreads.


The bottom line is that credit presently offers a better deal than equities (to the extent the S&P 500 is representative of equities), even at today’s spreads. Credit isn’t a giveaway today, but it offers healthy absolute returns and is fairly priced in relative terms. This is true despite the narrowness of yield spreads. These observations aren’t limited to high yield bonds. They also apply to senior loans, mezzanine debt, asset-backed loans, CLOs, and private lending.

We’d rather buy at higher yields and wider spreads, and we may get a chance to do so . . . or not. But that preference in itself isn’t a reason for not increasing allocations to credit today.

14 tykkäystä

Vihreät, CDU ja SPD ovat väitetysti saaneet sovun velkapaketista.

47 tykkäystä

Saksan talouden odotetaan stagnoituvan vuonna 2025, laskua aiemmin ennustetusta 0,2 %:n kasvusta - DIW-instituutti

Sijoittajat vetivät 2,8 miljardia dollaria osakerahastoista keskiviikkoon päättyneellä viikolla, suurin ulosvirtaus tänä vuonna - BofA viittaa EPFR-tietoihin.

ja mihin raha on matkalla
Suurin viikoittainen sisäänvirtaus Yhdysvaltain valtionlainoihin elokuun jälkeen, 6,4 miljardia dollaria - BofA viittaa EPFR-tietoihin.
Eurooppalaisiin osakkeisiin 5 miljardin dollarin sisäänvir

21 tykkäystä

Ilmeisesti tilanne on vielä epäselvä. Eilisessä hallituksen tapaamisessa Merz sai aika murskaavaa palautetta .mm vihreiltä joten lopputulos on kaikkea muuta kuin selvä.

Barbaarit ovat jo portilla.

2 tykkäystä

Franfurter Allgemeine Zeitungin mukaan sopimus on syntynyt: Aktuelle Nachrichten online - FAZ.NET

21 tykkäystä

Trumpin vaikutus S&P 500 -indeksiin. Kovia lukuja indeksitasolla.

11 tykkäystä

Ketjussa on ollut erinomaista keskustelua tärkeästä aiheesta (lainasin tuohon P-Ekan viestiä mutta voisin lainata monen muunkin), johon en herkullisten työkiireiden (muutaman seuraavan Vartin/podin/esityksen valmistelutyöt :stuck_out_tongue: ) takia ehtinyt aiemmin heittää omaa lusikkaa soppaan, mutta aihealue on itsellenikin kiintoisa.

Muutamia ajatuksia ja nostoja.

i) Talouskasvu tosiaan oletettavasti lössähtää

Suomen pankki julkaisi hetki sitten Suomen pitkän aikavälin talouskasvuennusteensa. Hahmottelu rakentuu työikäisen väestömäärän, inhimillisen pääoman eli koulutustason ja kiinteän pääoman (käytännössä firmojen käyttöomaisuus, henkinen plus aineellinen eli softa ja savupiiput) kehitykselle.

Nykyisellä menolla Suomen talous ottaa tuplaosuman: työväestö romahtaa ja samalla uusien ikäluokkien koulutustaso itseasiassa heikkenee. Nettomaahanmuutto ei täysin kompensoi tätä. Suomen talouden kasvupotentiaali häviää 2040-luvulla ja kääntyy pysyväksi laskuksi 2050-luvulla.

Huom. nämä pitkän aikavälin ennusteet ovat todella teoreettisia. Mitä jos esim. tekoälyhype lunastaa odotukset tuottavuuskasvussa? Mitä jos Suomen tulevat hallitukset alkavat panostamaan pienen kansakunnan koulutukseen leikkausten sijaan? Mitä jos suomalaiset ja tänne muuttaneet maahanmuuttajat aktivoituvat makuuhuoneissa 2030-luvulla ilman suojausta? Mitä jos Ruotsin työväenluokka kyllästyy kuninkaaseen ja rikkaita suosivaan verotukseen ja ryhtyy vallankumoukseen 2040-luvulla, mikä ajaa Suomeen 500 000 rikasta ruotsalaista pakolaista rahoineen päivineen? Onko mäkinen Lahti 2060-luvulla Suomen kuhiseva miljoonan asukkaan pääkaupunki ja tunnettu viinialue, kun Helsinki jäi ilmastonmuutoksen myötä nousevan merenpinnan ja Kalasataman esteettisesti typerien tornien varjoon aiemmin? Mitä pidemmälle asioita miettii, sitä useampi nyt täysin uskomaton skenaario ja käänne voi olla mahdollinen.

En tiedä, mutta kuvittelisin monen muun maan olevan vastaavanlaisessa kehityssuunnassa Suomen kanssa.

ii) Vaikutus pörssiin.

Tätä onkin vaikea hahmotella. Sijoittajille ja yhtiöille kasvu on niin itsestäänselväksi päähän taottu asia, että jopa firmojen toimitusjohtajien haastatteluissa liikevaihdon lasku on itseasiassa negatiivista kasvua! Kuka esim. painoaan pudottava henkilö puhuisi negatiivisesta painonpudotuksesta, jos paino menee väärään suuntaan? Tai kuka puhuu negatiivisesta henkisestä kasvusta nuorille? Oletettavasti ei kukaan. Tämä kuvaa hyvin, kuinka jo käsitteiden tasolla olemme sementoineet päämme ajatukseen ikuisesta talouskasvusta, siinä missä monella muulla elämän saralle osaamme kuvitella myös asioiden laskevan tai kutistuvan.

Kasvun puuttuminen vaikuttaa moneen asiaan. Jos talouden muutos on 0 %, mille tasolle asettuisi pitkät korot? Varmaan 0 % kieppeille. Mitä kävisi siis osakkeiden tuottovaateelle? Se oletettavasti laskisi pelkäksi riskipreemioksi, kenties noin 5-8 % firmasta riippuen. Tällöin itseasiassa staattisen yhtiön “perus” P/E-multippeli olisi 12,5x-20x.

Entä jos talous laskisi? Voisiko korot olla negatiiviset pysyvämmin? Miksi ei, jos pääomalle ei ole enää entistä kysyntää. Mutta toisaalta tuottaako vanhempien ikäluokkien dominoima talous samalla tavalla säästöjä, kuin aiemmin? En tiedä. Periaatteessahan jos talouskasvu hidastuu mutta säästöt pysyisi samalla tasolla, alkaisi varallisuuden suhde BKT:hen paisua kuten Euroopassa on käynyt. Koska moni varallisuusluokka on lopulta velkaa, tämä näkyy kääntäen velkasuhteiden paisumisena.

Vai aiheuttaako työikäisen väestön lasku pikemminkin kovaa palkkainflaatiota, kun osaajia revitään kohta joka maailmankolkasta oman kapitalistisen ikiliikkujan rattaita pyörittämään? Kääntyykö pääoman ja työläisten valtasuhteet päälaelleen? Jämähtääkö talous ja kehitys, kun nuoria ja dynaamisia osaajia ei enää tule talouteen kuten ennen?

Mitä voimme oppia aiemmista väestöromahduksista? Esim. 1300-luvun Mustan surman konsensuskäsitys on, että jäljelle jääneiden ihmisten palkat raketoi, talouden tehokkuus kasvoi ja antoi kasvupohjaa kapitalistiselle talousjärjestelmälle ja kaupallisuudelle. Tapahtuuko nyt sama, mutta vähän hitaammin? Luoko tuleva väestöromahdus pohjaa uudenlaiselle yhteiskunnalliselle järjestykselle?

Paljon kysymyksiä, mihin en ainakaan äkkiseltään keksi kattavia vastauksia.

iii) Mitä sijoittaja voi tehdä.

Ensinnäkin, firmojen nykyarvo on ne tulevat kassavirrat diskontattuna tähän päivään. Mitä kauempana kassavirrat ovat, sitä pienempi paino niillä on on tämän päivän arvossa. Jos jokin asia kääntää tulokset laskuun pysyvästi 2050-luvulla, se ei näy ihan hirveästi tämän päivän kurssissa. Eikä ihan vielä huomennakaan.

Kirjoitan tähän kuitenkin ylös hyvän yleissäännön. Älä maksa osakkeista liikaa. Max. P/E 10-15x on hyvä nyrkkisääntö, yhtiön laatutekijät huomioonottaen. Tällöin ei haittaa, jos firma ei kasvakaan kauhiasti.

Jos ostaa halvalla ja maailmantalous ei kasva, tuskin tulee paljoa duffea. Jos ostaa halvalla ja asiat meneekin ihan hyvin, voi tulla ihan hyviä tuottojakin. :slight_smile:

126 tykkäystä

Damodaranilta uusi video aiheesta politiikka ja sijoittaminen: " Investing Politics: Making Sense of Trump, Tariffs and Tesla!" (kesto 33 min)

14 tykkäystä

Nykyinen yhteiskunta on oman anekdotaalisen kokemuksen mukaan organisoitu viime kädessä hyvin tehottomasti. Ihmisille maksetaan palkkaa siitä että he istuvat palavereissa, kyttäävät organisaatiokaaviossa alemmalla asteella olevia ja lähettävät toisilleen sähköposteja. Paljon puhutaan julkisesta hallinnosta, mutta myös yrityksissä on ihan hirveästi löysää. Ihmistyö ja resurssit voidaan ehdottomasti nykyistä paremmin kohdistaa sinne missä siitä on lisäarvoa.

29 tykkäystä

Minusta vertailut 1300-luvulle ovat jokseenkin harhaanjohtavia koska lähes kaikki muuttujat olivat tuolloin täysin erilaisia. Oikeastaan vain kysynnän ja tarjonnan laki sekä ihmisten perustarpeet olivat samat kuin nyt, kaikesta muusta on tullut paitsi nopeampaa myös enemmän tai vähemmän säädeltyä sekä on tietysti opittukin matkalla jotakin. Lisäksi tuolta ajalta lienee säilynyt aika vähän luotettavaa historiankirjoitusta jotka nekin ovat kirjoittajiensa mielipiteitä valtaapitävien tiukassa ohjauksessa.

Mitä nyky-yhteiskunnan tehottomuuteen tulee, on se oman kokemukseni mukaan vain yksilön laiskuutta. Aita ylitetään tietenkin siitä matalimmasta kohdasta mistä vielä saadaan sama korvaus. Ihminen tietenkin toimii juuri näin, kaikilla tasoilla. Tästä syystä tuota alaportaiden vahtimistakin esiintyy ja on esiinnyttäväkin.

Pörssi taasen perustuu enemmän tai vähemmän uskomuksiin, luottamukseen ja tulevaisuuden odotuksiin. Arvostukset ovat jo kauan sitten irronneet reaalimaailmasta ja reaktiot sen mukaisia. Tilalle ovat tulleet erilaiset “kolikot” ja spekulaatioihin sekä kanssasijoittajien huijaamiseen perustuvat tuotteet. Jotkut sitten tekevät näillä rahaa ja muut ihmettelevät maailman menoa.

1 tykkäys

Sorrun nyt populismiin ja totean, että noilla Suomen Pankin pitkän aikavälin ennusteilla ei ole paljoakaan arvoa ja perusteluina toimii se, että ammattimaiset ennustajat ovat systemaattisesti väärässä kahdesta syystä:

  1. Ammattiennustajat nojaavat tilastoihin ja uskovat ‘keskiarvoon palaamiseen’, jolloin kaikki tiet johtavat historialliseen ‘normaalitilanteeseen’.

  2. Ammattiennustajilla on maine ja ura pelissä, mikä johtaa varovaisiin konsensushakuisiin ennusteisiin. Muutoksen ennustaminen ja yksin väärässä olemisen riskeeraaminen on vaarallista ja haitallista.

Näiden tekijöiden vuoksi ammattiennustajat ovat surkeita havaitsemaan ja ennustamaan isoja pysyviä muutoksia historiallisiin trendeihin:



Sama pätee väestönmuutokseen. Väestöennusteen mukaan Suomeen saapuu joka vuosi valtava määrä haikaroita, jotka kantavat mukanansa eläviä vauvoja ja tiputtelevat niitä ympäri maata synnytyssairaaloihin. Näin elävänä syntyneiden lapsien määrä saadaan pidettyä ikuisesti pidettyä yli 40 000, vaikka ihmiset synnyttämien lapsien määrä vähenee vuosi vuodelta. Realistinen ennuste taas olettaisi matalan ja vieläkin laskevan keskimääräisen lapsiluvun näkyvän myös synnytysten määrässä:

Päätyvätkö korot nollaan negatiivisen talouskasvun ympäristössä? Vaikeahan tuota on sanoa. Negatiivisen väestönkasvun Japanissa korot olivat pitkään nollassa, mutta kyseessä saattoi olla vain maakohtainen kiinteistökuplan puhkeamisesta johtuva ilmiö. Etelä-Koreassa ei ole jouduttu kokemaan nollakorkoja, vaikka maa on demografisen katastrofin partaalla. Ottaisin tuon maan korkopolitiikan tarkempaan seurantaan, kun haarukoidaan tulevaisuuden korkotasoja Euroopan osalta. Etelä-Korean tie on meidänkin tie:


Ollaan jälleen kerran tilanteessa, mitä ei ole ikinä tapahtunut maailmahistoriassa. Mustan surman tai vaikkapa maailmansotien aikana ihmisten kuolemalla ei ollut niinkään väliä, kun keskimääräinen perhe oli 5-6 lapsen kokoinen keskiajalla tai 3-4 lapsen kokoinen maailmansotien aikana, mikä takasi että kuolevien tilalle oli aina tulossa iso määrä nuoria lisää.

Ukraina on mainio esimerkki siitä, miten matalan syntyvyyden aikana yksikin isompi sodan kaltainen katastrofi tuhoaa valtion pysyvästi. Riippumatta kuinka sodassa käy, Ukrainaa ei enää tulevaisuudessa ole nykymuodossa olemassa, koska lapsien syntyvyyden ja maastamuuton osalta peli on jo hävitty eikä tilannetta voi enää korjata. Siksi puhe ‘jälleenrakentamisesta’ kuulostaa niin absurdilta, kun ei yhdelläkään pienellä tai keskikokoisella Euroopan maalla ole nykydemografialla varaa ottaa edes yhtä isompaa sotaa ilman, että koko valtio vaan tuhoutuu:

Näitä aiheita ei juurikaan käsitellä talousmedioissa, koska kaikki talousmedia perustuu Jenkkeihin ja siellä tämä väestörakenteen muutokseen perustuva stagnaatio ei ole suuri ongelma. Jos kuitenkin katsotaan Italian ja Suomen kaltaisia maita, niin väestöongelmien aiheuttama pysyvä nollakasvu on jo pitkälti realismia:

Jottei menisi ihan äärisynkistelyksi, niin on meillä toivoakin erityisesti Slushin tuoman startup-buumin johdosta. Oura hallitsee lähes kaikkia älysormusten keskeisiä patentteja ja vaikka firman arvo on tällä hetkellä vain 5 miljardia, niin siitä voi ihan hyvinkin ajan saatossa kasvaa meidän uusi satojen miljardien arvoinen Nokia ja näin pelastaa valtiontalouden. Makrotalous koskee tietysti kaikkia firmoja, mutta osakepoimijalla on aina mahdollisuus löytää uusia teknologiaa hyödyntäviä yhtiöitä, jotka kaappaavat ihmisten hupenevia tuloja itsellensä ja näin kasvavat, kävi taloudelle miten tahansa.

82 tykkäystä

Ennustamisen vaikeuteen liittyy se että menneisyyden ennustetarkkuudesta ei voi päätellä tulevaisuuden ennustetarkkuutta. Se että Suomen pankin ennusteet on yleensä pielessä johtuu vain siitä että ennustaminen on vaikeaa, erityisesti tulevaisuuden. Jos tulevaisuutta ei voi tietää, miksi sitä pitää pelätä? On totta että syntyvyys pitäisi saada nousuun, mutta kyllä täällä pärjätään.

Se että Suomen väkiluku kääntyy laskuun on hyvin mahdollista ja melko todennäköistä. Japanista näemme jo esimerkkiä että ei se tuhoa yhteiskuntaa, se vain muuttaa radikaalisti muotoaan. Japanissa on vieläpä maahanmuutto minimissä joten se on hyvä ääriesimerkki. Muutoksen pelkääminen johtuu siitä että olemme luutuneet tähän nykyiseen yhteiskunnan tapaan toimia. Tulevat sukupolvet vanhenevassa pohjolassa ei välttämättä näe ongelmaa.

Minusta meillä täällä pohjoismaissa on kaikki eväät selvitä näistä muutoksista. Todella monella mittarilla pohjoismaat on maailman paras paikka elää ja kyky vastata haasteisiin on olemassa. Onhan jo naapurimaamme Ruotsikin pakottanut väestön kasvuun, ei se ehkä aivan ideaalisesti mennyt, mutta faktisesti se onnistui.

Sijoittajan kannattaa toki olla hereillä miten tämä vaikuttaa. Toisaalta väestön ikääntyminen tarjoaa myös uusia bisnesmahdollisuuksia.

16 tykkäystä

Japanissa se kunnon aito väestön ja talouden romahdus ei tosin vielä ole alkanut, vaan siellä ollaan vielä tässä samassa pitkässä ‘stagnaatiovaiheessa’ kuin Suomikin, missä teknologian kehitys vielä toistaiseksi riittää kannattelemaan vanhenevaa (vähemmän innovatiivista) ja laskevaa työvoimaa. Japani ei enää koskaan tule ylittämään aiempia huippuja taloutensa osalta, mutta se pahin on vasta edessä maan taloudessa ja pörssissä:


Pian joka 10 vuoden välein Japanista katoaa noin 8 miljonaa ihmistä ja tämä tietysti sillä edellytyksellä ettei tarkastelujaksolla synny sotia ja että lapsiluku lähtee lievään nousuun nykyisestä. Muuten tosiasiallisesti väestö katoaa vieläkin näitä maltillisia ennusteita nopeammin:

Myös Kiinan osalta on selvää ettei maa koskaan tule kasvamaan Yhdysvaltojen tapaiseksi supervallaksi, koska demografia ja sitä kautta talous romahtaa maan alta. Jos runsas maahanmuutto Yhdysvaltoihin jatkuu, niin Kiinassa asuu 100 vuoden päästä vähemmän ihmisiä kuin Jenkeissä:

kuva

43 tykkäystä

Omassa sijoitushistoriassani Trumpin ennakoinnin yritykset ovat tähän mennessä olleet se onnistunein keissi. Kun selvisi että Trumpista tulee pressa niin tein muutaman sivun mittaisen luettelon ranskalaisilla viivoilla maailman tilanteesta. Sen jälkeen peilasin tämän luettelon narsismin viitekehykseen sekä lukemaani demokraatit vs republikaanit -kirjallisuuteen ja ennakoin mihin suuntaan maailma on Trumpin johdolla menossa. Sen jälkeen jaoin pisteet jokaisesta ranskalaisesta viivasta seuraamilleni sijoituskohteille. Ylivoimaiset voittajat olivat Euroopan puolustusteollisuus ja Berkshire Hathaway kun taas huonosti menestyivät sp-500 ja Amerikan puolustusteollisuus. Suurimmat toimenpiteeni olivatkin sitten siirtää rahat sp500:ta BRK:hon ja Future of Defence ETF:stä Bae systemsiin. Joku voisi väittää että kyse oli silkasta tuurista mutta itse uskon toisin koska BRK sai 24 pistettä, Euroopan puolustusteollisuus 28 pistettä, sp-500 3 pistettä ja Amerikan puolustusteollisuus -6 pistettä. Ero oli siis räikeä. Vaikka sinänsä onnistuin niin silti harmittaa etten sijoittanut Hang Seng Techiin vaikka sekin voitti pisteytyksessäni nasdaq 100:n ylivoimaisesti. Tämän kommentin julkaiseminen on toisaalta turhaa jälkiviisastelua mutta itselleni kuitenkin osoitus siitä että sijoittamisessa kannattaa keskittyä omiin vahvuusalueisiin eikä kuunnella liikaa muita.

68 tykkäystä

Tässä on ensi viikon ohjelmat yhtiörintamalla:

https://x.com/eWhispers/status/1900539108503507008
image


Suomen yhtiömeiningit:


Tässä sitten vähän makrotapahtumia :slight_smile:

https://x.com/PhillipThailand/status/1900423566384058670
image

4 tykkäystä

Ja melko yksinkertaisia. Tuon kehikon pystyy aika hyvin ymmärtämään lukemalla sen taustapaperin. Jopa ei ekonomisti kykenee tuohon.

Mutta tuohon inhimmillisen pääoman kertymiseen liittyen on olemassa yksi iso haaste.
Vuonna 1978 syntyneet ovat suomen koulutetuin ikäluokka ja väitän, että sellaiseksi se tulee jäämään. Syy on yksinkertainen: koulutus EI TAKAA enää työpaikkaa (paitsi ehkä kuin joillekin lääkäreille ja upseereille). Samaan aikaan korkeakoulutuksen laatustandardeja on määrätietoisesti laskettu (osin rahoitusmallin vuoksi). Esimerkiksi Helsingin yliopisto laski juuri väitöskirjan sekä siihen liittyvien opintojen vaatimuksia.

Nuorten oppimistulokset ovat heikentyneet ja koulutustason nousu loppui vuosikymmeniä sitten – Suomen koulutetuimpia ovat 1978 syntyneet | Kotimaa | Yle.

Ammattikorkeakoulu sylkee jos jonkinnäköistä tradenomia ulos liukuhihnalta. Kurssit saa suoritettua käytännössä tekoälyllä. Jopa maagista diplomi-insinöörinkin tutkintoa inflatoidaan paraikaa.

Että en tiedä tuleeko tuo koulutustaso (laadullisesti) varsinaisesti nousemaan. Kaiken lisäksi verratuna ikäluokkiin, jotka ovat syntyneet joskus 60-luvulla (omat vanhempani), niin kyllä se maalaisjärkikin on meiltä nuorilta johonkin kadonnut. Tilalle on tullut kaikennäköistä muuta, mutta ja tietokoneella pystyy tekemään kaikenlaista. Mutta sitten taas jotkut nuoret eivät tiedä edes mikä kansio on? :smiley:

20 tykkäystä

Vuoden 1978 ikäluokan edustajana povaan seuraavaa muutosta sekä teknologisen- että väestökehityksen pohjalta. Arvio perustuu kokemukseen sekä viime vuosina suoritettuihin kauppatieteiden lisäopintoihin:

  • keskiluokan työt tulevat katoamaan alta

  • inhimillistä suoritetta edellyttävät matalapalkka-alojen työt jäävät, mutta palkkataso jää polkemaan paikoilleen

  • korkeakoulutettujen erityisasiantuntijoiden työt tulevat lisääntymään, ja palkkataso nousee

  • yhteiskunta eriytyy entistä voimakkaamin, kun lisääntyvä maahanmuutto tuottaa työvoimaa pääasiassa matalapalkka-aloille, samalla kun korkeakoulutettujen kantasuomalaisten ostovoima kasvaa

  • lisäksi entinen keskiluokka putoaa pari rappua alaspäin, ja nämä seikat yhdessä saattavat aiheuttaa yhteiskunnallista turbulenssia

  • toisaalta, 50-luvulla syntyneiden ja uskomattomassa luokkahississä (johon ei sen jälkeen tulleilla sukupolvilla ole ollut mahdollisuutta) varallisuuttaan kasvattaneiden ikäluokka on piakkoin jättämässä perintöjä huomattavasti vähälukuisemmalle jälkipolvelleen.

  • nämä, ehkä juurikin vuonna 1978 syntyneet superkoulutetut henkilöt, jotka ovat eläneet puhtaan analogilapsuuden ja jatkuvasti kehittyvän digiaikuisuuden, saattavat kyetä sijoittamaan perittyä varallisuutta Suomen tuottavuuskasvun kannalta järkevämmin kuin vanhempansa

  • kaikki osaavat tehdä tekoälyllä kaarnalaivan kuvan, mitä tahansa voidaan 3D-tulostaa ja viestintä perustuu chatbottehin ja digitaaliseen sisällöntuotantoon

  • käden-, kehollisen viestinnän- ja inhimillisen kommunikaation taidot rapautuvat nopeasti

→ tulevaisuuden luksusta voivat korkean teknologian lisäksi olla ei-koneellisesti valmistetut laadukkaat yksilölliset tuotteet, ja ihmisten kesken yhdessä vietetty aika, kehollisuus, yhteys ympäröivään reaalimaailmaan/luontoon ja kommunikaatio, josta ei jää digitaalista muistijälkeä

Bye Deepseek-teams, hello nuotiopiirit!

47 tykkäystä