Monessa asiassa painottuvat ne negatiiviset asiat. Mediassa puhutaan 10 % työttömyysasteesta, mutta samalla 90 % niistä jotka haluavat olla töissä, ovat edelleen töissä ja saavat palkkaa.
Asuntojen hinnat laskevat, mutta unohtuu mainita että se on tulonsiirtoa nuorille joilla sitoutuu siten vähän vähemmän rahaa tiileen, puuhun ja betoniin.
Asuinrakentaminen on lamassa, mutta kyllähän esim. infrapuoli pauhaa. Korjatakin pitää, jne.
Helsingin pörssi, vaikkakaan ei kuvaa Suomen taloutta vaan mitä käytännössä kotimaan suuryrityksille kuuluu, on korkeimmalla tasolla neljännesvuosisataan.
On toisaalta totta, että valtavahkon julkisen sektorin leikkaukset jarruttavat taloutta, kuten @Pohjolan_Eka yllä kirjoitti. Arviot vaihtelevat. Esimerkiksi poliitikot ja valtionvarainministeriö uskovat, että leikkaamalla pääsee kasvuun. Suomessa julkisen debatin taso on mitä on, mutta onhan tuosta myös päinvastaisia tutkimuksia miten leikkaukset tappavat talouskasvun ja ironisesti lisäävät julkisen velan suhdetta BKT:hen! 
Esimerkiksi Suomen Kuvalehdessä on haasteltu välillä näitä “vaihtoehtonäkemyksiä” ja esimerkiksi 17.4.2025 väitöskirjatutkija Antti Ronkainen nosti tämän laskelman leikkausten vaikutuksesta kasvuun ja velkaantumiseen.
Sen suuremmalla syyllä, iloitkaamme jos vienti ja teollisuus vetäisi!
Tosin, tätä vientikulttiakin olen kuullut kritisoitavan. Suomen taloutta kannattelee yhä enemmän kotimainen kulutus, ja se on myös vähemmän altis maailmantalouden ailahteluille. Kenties pitäisikin miettiä enemmän vahvaa omaa kotimarkkinaa…