Jenkki-indeksifutuurit reilut 2%:ia pakkasella samalla, kun euro laskenut vajaan prosentin suhteessa dollariin. DAX futuurit vajaat -4%:ia. Aasian pörssit nollilla. Eipä ole ainakaan vielä mitään kolmannen maailmansodan pelkoja pörssissä, mutta karhumarkkina jatkuu vahvana.
Mitenhän muuten historiassa on pörssit liikkuneet, kun oli näitä kuuban ohjuskriisejä ja muita vastaavia tapahtumia? Ohittaako pörssi ne sellaisina, ettei niiden realisoituessa pörsseillä olisi muutenkaan väliä, vai onko ollut lyhytaikaisia seurauksia? Pohdin, etteivät jenkkilän valtionlainat olisi tällaisessa tilanteessa se paras turvasatama, mutta miksi olisi esim. kultakaan?
Lisäys: unohdin mainita, että ennen kriisiä pörssi oli laskenut jo 25 % huipuista kun 60-luvun alun etukenoralli ajoi ojaan.
Kiinan keskuspankki varmistelee, että luottoekspansio saa jatkua. Pettis uumoilee että
Kiinassa tähdätään n. 5,5 % talouskasvuun. Tänä vuonna kasvu menee velkaongelmien ratkaisun edelle.
Jos sota ei laske kursseja, niin mitä vaikutuksia venäläisen pankin tai pankkien kaatumisella voisi olla?
Asiantuntijat sitä mieltä, että näin voi käydä.
Voiko pankkikriisi levitä helposti myös Eurooppaan?
SWIFT:stä ei ole koskaan potkittu pois venäjän kokoista maata. Se kurittaa myös pakotteiden antajaa, onko ajatuksia? Lama tuloillaan?
Tervehdys kaikille! Tänään makrokatsauksessa tarjolla katsaus Ukrainan kriisiin, joka eittämättä dominoi otsikoissa myös tulevina päivinä. Lisäksi Bloombergilla oli tarjolla hyvä taulukko, jossa näkyvät kriisin taloudelliset ja rahapoliittiset vaikutukset eri skenaarioissa. Näyttää siltä, että koronnostoja ei lähiaikoina nähdä euroalueella.
Voisikohan sitä verrata pörssin tilanteeseen 2. maailmansodan jälkeen, toki pienemmällä skaalalla. Mutta noin pääpiirteittäin?
The first bull market after World War II remains one of the most impressive. With Europe a shambles, the American economy took off, producing one of the strongest expansions on record. In September 1954, the stock market finally climbed past the peak it had reached in 1929 before the Great Depression. The S.&P. 500 kept rising, even through a period that included the Korean War and President Dwight D. Eisenhower’s heart attack in 1955.
In 1956, the Fed, concerned about inflation, raised interest rates. The economy cooled, and the bull market ended. The Suez Crisis and the Hungarian Revolution would help drive stocks into a bear market. But that didn’t last long — the bull returned in 1957.
The year 1945 marked the end of the worst military conflict in history, which brought unprecedented destruction and loss of life. However, the quarter-century that followed is known as the most remarkable period of economic growth and social progress in Europe. This column, part of a Vox debate on WWII, lays out three factors that made this paradox possible: the strong foundations of economic recovery in Western Europe, vital support for the reconstruction of European trade and cooperation, and Allied support for the revival of the German economy. In contrast, Eastern Europe could barely recover due to the demographic disaster from the war.
Osakemarkkinat vahvassa ylipainossa
Sijoittajan vuosi on alkanut haastavissa merkeissä.
Tammikuussa pörssikurs- sit laskivat koronnousupelkojen saattelemina ja helmikuussa lupaava nousun alku kääntyi laskuksi sotatoimien vanavedessä.
Nämä tekijät ovat painaneet tunnelmia ja laskeneet arvostuskertoimet houkutteleville tasoille. Tulosnäky- mät sen sijaan ovat jatkaneet elpymistään.
Uskommekin, että nousun perusta pitää ja pidämme osakkeet vahvassa ylipainossa.
Patrick Boylelta lähes Vernerin Vartin veroinen kooste meneillään olevan sodan ja pakotteiden vaikutuksesta maailmantalouteen:
Videossa liian paljon asiaa siteerattavaksi, mutta tässä videon kommenttikentästä poimitut time stampit, jos jota kuta kiinnostaa vain osa laajasta aihepiiristä:
0:56 central bank restrictions 3:31 credit rating cut 4:22 energy 6:13 fertilizer 6:39 food 8:14 political consequences 10:12 iron, aluminum 11:09 nickel, palladium, platinum, titanium 12:53 c4f6, neon (vital for semiconductor) 13:35 banking 14:32 manufacturing 16:05 US trade 16:24 flights
Tämän oman kuukausittaisen funda päivityksen aika.
Korona on aasiassa merkityksellinen. Muualla ohi.
Kiinan kiinteistösektori ottanut osumaa. Zhenro Properities laski helmikuusa 81%.
Inflaatio USA, tasaantumassa lukujen mukaan.
Inflaatio Euroopassa, nousussa ja nousee edelleen Venäjän HYÖKKÄYKSEN Ukrainaan takia.
Europankit paineessa pakotteiden takia ja potentiaalia isoille kurssiliikeille indeksitasolla tästä.
Ukrainan tilanne eskaloitui ja ei lopu nykyisen venäjän johdon ollessa vallassa.
Taiwanin tilanne, helmikuussa pientä kokeilua. Tämä rauhoittuu tähän.
Perjantaina olin erittäin pettynyt kun EU:n pakotteet näytti jäävän tuhnuksi ja oli eripuraa mitä tehdään. Kuitenkin pitkin viikonloppua tuli tietoa kuinka alettiin EU:n sisällä olla omaa taloutta vahingoittaviin pakoitteisiin valmiita ja mentiin ihan uudelle tasolle näissä, niin oma usko Euroalueeseen, sen tärkeyteen ja voimaan nousi uudelle tasolle. Kyllä me tästä selvitään ja aiempaa selvästi vahvempana .
Kävin melkein Vartissa läpi, miten sodat vaikuttavat pörsseihin. Mukana valtavasti historiallisia esimerkkejä maailmansodista talvisotaan, Kuuban ohjuskriisiin 2000-luvun sotiin asti.
Historiasta voi kaivella jotain osviittaa, mutta jokainen konflikti on kuitenkin aina erilainen. Mitä syvempi, laajempi ja pidempi sota, sitä enemmän on nähty inflaatiota ja rasituksia taloudessa.
Jonkun verran tähän liittyen omaa mutuilua. Kuten totesit, niin pakotteissa mentiin ihan uudelle tasolle. Käytännössä Venäjä suljetaan ulos länsimarkkinoilta ja firmat vetävät toimintojaan kilvan pois itänaapurista. Tämähän voi tarkoittaa sitä, että kaikkien länsimaalaisten yritysten venäjä-liiketoimien arvo on nolla. Enää ei myydä Bemareita, Mersuja, IPhoneja, luksustuotteita, kevyen tai raskaan teollisuuden tuotteita ja mitä kaikkea sinne on ikinä vietykkään. Tällä on “pakko” olla merkittävä vaikutus länsitalouksiin seuraavan 0 - 5 vuoden sisällä. Vaikka pakotteet purettaisiin vuoden sisään, niin kuka haluaa viedä toimintojaan takaisin Venäjälle? Meni päivä ja osa maailman suurimmista firmoista (BP, Shell, nVidia, Amd, yms) ja rahastoista ilmoittivat, että lopettavat toiminnan maassa tai myyvät assetit pois. Tähän nähden pörssin reaktio on mielestäni ollut todella vaisu, koska edessä on ensin liikevaihtojen ja tulosten äkillinen lasku ja sitten laajempi taantuma.
Eilen oli mielenkiintoinen päivä pörssissä: Moni kasvu/tekno-osake nousi taas +5% (Tesla, Qt, Evo jne.) ja kryptotkin (BTC, ETH) takoi yli +10% päivän.
Olisiko kasvuyhtiöiden alamäki löytämässä pohjia ja markkina kääntymässä ainakin hetkellisesti taas “risk on”-asentoon?
Kuinka suuri osa näistä tuotteista myydään Venäjälle tai Valko-Venäjälle? Kuinka suuri osuus nämä tuotteet on kaikesta myynnistä?
Venäjä on loppujen lopuksi kuitenkin hyvin pieni markkina globaalisti. Jos kaikki Venäjän myynti menisi ikuisesti nollaan ei tällä olisi kuin alle 5% vaikutus pörssiyhtiöiden liikevaihtoon. Eiköhän tälläinen ole jo hinnoiteltu sisään.
Venäjän osuus maailman GDP on vain 3.1%
Taitaa olla monissa oikeita asioita tekevissä firmoissa nyt riskiä, kun Venäjä on kuitenkin merkittävä raaka-ainetoimittaja: alumiini, öljy, kaasu, metallit, lannoitteet jne.
Bittiähän voi edelleen vääntää, kun siihen ei tarvita todellisia asioita.
Kasvuyritykset turvallisempia kuin jotkut muut? Digi puolella?
Kehittyvät markkinat voivat olla tämän kriisin pidemmän aikavälin sijaiskärsijöitä, kun puhutaan useampien vuosien aikajänteestä. Protektionismin ja omavaraisuuden merkityksen kasvu voivat iskeä ilkeästi näihin talouksiin. Globalisaatio kun on varmasti yksi tämän kriisin isoimpia häviäjiä pidemmällä aikavälillä. (Enemmän juttua aiheesta kahvihuoneen puolella).
Maailman suurimpiin osakeindeksien ylläpitäjiin kuuluva MSCI kertoi myöhään maanantaina pohtivansa venäläisten osakkeiden poistamista kokonaan yhtiön ylläpitämistä osakeindekseistä.
MSCI:n indekseistä vastaavan komitean puheenjohtaja Dimitris Melas kertoi illalla uutistoimisto Reutersille, että Venäjän osakemarkkinat ovat muuttuneet Venäjää vastaan kohdistuneiden pakotteiden sekä Venäjän keskuspankin asettamien kaupankäyntirajoitteiden vuoksi “sijoituskelvottomiksi”.
”Meidän näkökulmastamme ei ole järkevää jatkaa venäläisten arvopaperien pitämistä indekseissä, jos asiakkaamme ja sijoittajat eivät voi käydä venäläisillä markkinoilla kauppaa”, Melas kertoi Reutersille.
Esimerkiksi saksalaisen Die Welt -lehden taloustoimittaja Holger Zschaepitzin laskelmien mukaan pelkästään MSCI:n kehittyvien markkinoiden osakeindeksistä poistaminen johtaisi siihen, että Venäjän osakemarkkinoilta poistuisi arviolta vajaan 25 miljardin dollarin edestä ETF-rahastojen sijoitusvarallisuutta.
Paitsi että ei poistuisi, kun myyminen on kiellettyä ulkomaalaisilta.
No, tämä oli vähän tällainen sarkastinen heitto mutta noin vakavasti puhuen tuollaisen omaisuusmassan poistuminen valmiiksi sekaisin olevilta markkinoilta aiheuttaisi vielä entistä pahemman kaaoksen.
Näinköhän tässä voi käydä, että rahastojen sijoitukset jäävät jumiin pidemmäksi aikaa. Sitten kun vihdoin saa myydä niin myyntipainetta on niin järjetön määrä, että markkinoilla tulee rumaa jälkeä.
Saattaa käydä pörssissä kyllä silleenkin että tästä lähtee paljon syvempikin lasku liikkeelle mitä kuvitellaan, Venäjän vastaiset pakotteet ovat todella kovia ja seurauksiahan siitä tulee markkinoille varmasti. Tuskin niitä enää pystyy ainakaan kovin helpolla alkaa purkamaan, sen jälkeen mitä Putini on tehnyt niin ei taida olla enää paluuta normaalin.
Olen aivan samaa mieltä! Olemme nyt menossa ja laskeutumassa uuteen maailmaan Putlerin tekojen takia ja ”this time is different” pätee ainakin meidän maanosassamme
Deutche Bankin äskettäinen selvitys sotien vaikutuksesta pörssiin oli mielenkiintoinen. Kuten näillä palstoilla usein todettu, niin välittömät esim. kurssilaskut jääneet tilapäiseksi. MUTTA kun sotakriisi kytketään energiaongelmiin ja näköpiirissä yleistä talouskierroksien tasaantumista, niin markkinoiden jäähtyminen voi jäädä päälle. Esikuva tästä on Lähi-Idän sota 1973, johon tuli jatkona öljykriisi.
.