Jeep, ja teknoja on lyöty jo melkoisesti.
Pitää vielä tarkentaa, että tuo koski maaliskuun korkokousta: koko vuodelle odotetaan edelleen koronnostoja!
Jeep, ja teknoja on lyöty jo melkoisesti.
Pitää vielä tarkentaa, että tuo koski maaliskuun korkokousta: koko vuodelle odotetaan edelleen koronnostoja!
olenko yksin sellaisen ajatuksen kanssa että pörssi seuraa nyt vain Ukrainan kriisiä?
Tätä ei mielestäni voi verrata aikaisempiin sotilaallisiin kriiseihin, koska tämä on eka kerta ainakin omasta mielestäni kun tässä oikeasti on jonkinnäköinen huomattavasti nollaa suurempi mahdollisuus sille että alkaisi ww3 ja kriisi päättyy siihen että joku painaa ydinpomminappia?
Tuskin näin tietenkään käy, mutta omasta mielestä tällä kriisillä on sellainen varjo mitä ei aikaisemmissa ole ollut
Inflaatio-odotukset vuoden päähän ovat pinkaisseet ymmärrettävästi markkinalla isosti ylös.
Tämä on vähän vapaalentoista ajattelua, mutta inflatorisissa kriiseissä osakkeet lähtevät kellumaan melkein fundasta viis. Siis, mikäli korkoja ei nosteta.
Esimerkiksi näin on käynyt Istanbulin pörssissä paikallisessa valuutassa:
Tottakai euroissa mitattuna pörssi on kosahtanut kasaan.
Jos länsimaissa paine Venäjän takia estää nostamasta korkoja tai rajaa nostomahiksia inflaatiosta viis eikä elvytystä lähdetä massiivisesti skaalaamaan alas (kenties kansalaiset hyväksyvät inflaation muuttuneen tilanteen takia?), mihin se raha hakeutuisi suojaan?
Hmhmh ehkä sen talousvaikutusten kautta, mutta WW III ei ole nyt pöydällä?
Nasdaq on 0,6 % vihreällä kirjoitushetkellä.
Ei kukaan tiedä, mihin asti Putin on valmis menemään kun tämäkin rempaisu tuntuu uhkapeliltä joka onnistuessaankin johtaisi jäätävään tilanteeseen Euroopassa esiripun laskeutuessa.
Siinä on kyllä filosofinen kysymys, miten markkina diskonttaisi ydinsodan.
Toisaalta mahdollinen taantuma, mitä kukaan ei toivo saattaisi olla se, mikä inflaation nujertaisi. Jos kysyntäpuoli lähtee sakkaamaan, niin tuo on omissa papereissani se todennäköisempi skenario kuin esimerkiksi se stagflaatio, mikä on ääri-ilmiö.
Positiivinen skenaario on, että talousjuna puksuttaa ja korkojen nostot ovat vain pieniä kiviä raiteilla. Toki pörssikurssit voivat elää ihan omaa elämäänsä, mutta realitalouden kannalta toi olisi toivottavaa.
Stagflaation uhkaa ei voida kuitenkaan täysin poistaa. Energiamarkkinat ovat avain asemassa. Jos sinne tulisi jotain lisää odottamattomia häiriöitä, niin uhka on todellinen. Jos Saudit alkaisivat pelata Putinin pussiin ja leikkaisivat tuotantoa rajusti tai Iran hyökkäisi onnistuneesti jalostamoiden kimppuun…
Kuten olen tainnut aiemmin mainita, niin ydinpommi on sellainen riski johon on turha varautua. Mikään omaisuuserä ei tuo sitä vastaan turvaa. Mikäli pitää tuota ydinpommia todennäköisenä, niin sijoitukset ulos ja bailaamaan (kuin) viimeistä päivää.
Niin se maailma muuttuu alle vuodessa ![]()
Tässä taas muistutus siitä miten sijoittaja tuppaavat sijoittamaan ilmiselviin eilispäivän voittajiin kalliilla (Teknot), sen sijaan että ostaisivat halvalla sektoria jolla on mennyt huonosti, mutta jota saa hirmuisen halvalla ja jolla on huikeat tulevaisuudennäkymät (Energia). Pörssi muuttuu, mutta ihmisluonto ei!
Hyvä nosto.
Silloin näkymät oli surkeat. Olisi pitänyt nostaa esille, että vuosien ali-investointien jälkeen nopea muutos voi tehdä alan taas mielenkiintoiseksi.
Kukas kissan hännän nostaa ellei kissa itse ![]()
Tästä @Verneri_Pulkkinen videosta tuli oikeastaan mieleen enemmänkin se että yleinen sentimentti on niin vahvasti energiasektoria vastaan vuosikausien mörnimisen jälkeen, että sieltä löytyy seuraavien vuosien parhaat sijoituskohteet. Kun korot nousevat ja inflaatio jyllää, niin haluatko omistaa tappiollista EV/S 20 teknoa, vai 30% vuosittaista vapaata kassavirtaa tuottavaa raaka-ainefirmaa?
Mielestäni näkymät olivat varsin mainiot jo tuolloin, mutta yleisesti sijoittajat jäävät jumiin sentimenttiin ja näitä likaisia ja inhottavia firmoja, kuten öljysektoria, ei haluttu tarkastella tuotot edellä. Suurin osa sijoittajista joille tästä puhuin, sanoi että vihreä siirtymä tuhoaa koko sektorin ja kieltäytyivät edes katsomasta osakkeita. Olen itsekin tähän ansaan tippunut todella monta kertaa ja oppinut vihdoin arvostamaan sellaisia sijoittajia, jotka ovat valmiita tekemään valuaation ilman liikoja ennakkoluuloja!
Sijoittaminen on vaikeata, erityisesti jos et ole momentumsijoittaja ja joudut olemaan (pitkäänkin) eri mieltä kuin muut ![]()
Mielestäni näkymät olivat varsin mainiot jo tuolloin, mutta yleisesti sijoittajat jäävät jumiin sentimenttiin ja näitä likaisia ja inhottavia firmoja, kuten öljysektoria, ei haluttu tarkastella tuotot edellä. Suurin osa sijoittajista joille tästä puhuin, sanoi että vihreä siirtymä tuhoaa koko sektorin ja kieltäytyivät edes katsomasta osakkeita. Olen itsekin tähän ansaan tippunut todella monta kertaa ja oppinut vihdoin arvostamaan sellaisia sijoittajia, jotka ovat valmiita tekemään valuaation ilman liikoja ennakkoluuloja!
Sektorin painohan putosi indeksissä valtavasti vuosien varrella. Jos oikein muistan, tuolloin ei näkynyt muutosta mataliin energian hintoihin. Samalla sektori on velkainen yleisesti ja sillä on joka tapauksessa iso muutos remppa.
Hyvin haistettu ja hyvät pohjatyöt teit. ![]()
Hienosti on sanottu, että historialla on vekkuli tapa toistaa itseään ja tapaa tehdä heiluri liikettä ääripäästä toiseen, oli sitten kyseessä taide, ihanteet tai sijoittaminen.
Joo mä tiedän… Osaispa sanoa vain jonkun asian lyhyesti, mutta tällainen mä olen. ![]()
Top10 liikevaihdoltaan suurimpien yritysten joukossa on usein viihtynyt öljy-yhtiöitä. Erityisesti finanssikriisin jälkeinen aika oli öljy-yhtiöiden kulta-aikaa.
Tykkään näistä Visual Capitalisationin visuaalisoinneista. Fortune-listaa vuosittain näitä yhtiöitä. Siellä on mukava käydä muistelemassa aikoja.
Joskus tuli aikoinaan läträttyä öljyn kanssa. Silloin puhuttiin kovasti jenkkien tavasta olla avaamatta uusia öljyesiintymiä ellei öljyn hinta barrelia kohden ollut tarpeeksi.
Hyvänä nyrkkisääntönä puhuimme öljyn maksavan
Aavikolla 20$\barrel
Deep oil drilling 70$/barrel
Antarktis deep oil drilling 120$\barrel

Kuvaaja on ikivanha jo. Löytyisipä näitä uudempia.
Se joka tapauksessa havainnollistaa hyvin, miten barrelin hinta riippuu voimakkaasti porauspaikasta.
Esimerkiksi kun jenkeillä oli Meksikonlahdella syvämerenporauskohteita, he kertoivat, etteivät avaa uusia ennekuin öljyn hinta on kivunnut yli sen 70$. He laskivat, että jos voivat ostaa öljyn muualta, öljy on järkevämpää vain jättää maahan ja ostaa sitä esimerkiksi arabeilta.
Sinänsä tavallaan erikoista, että Exxon esimerkiksi on pitänyt nämä vuodet liikevaihdon kovana ja investoinut uusille alueille, mutta…
Halusimme olla miten vihreitä tahansa ne jenkitkin tarvitsevat öljyä kipeesti.
Toki ovathan jenkit ja arabit tässä tapelleet railakkaasti jokusen hetken, joten pelkkä öljynhintaan perustuva strategia ei kantaisi kauaksi.
Nyt kun öljyn hinta on noussut, öljy-yhtiöiden ei tarvitse enää tuottaa öljyä vain välttämättömiin tarpeisiin. Se on monella, joka pystyy valitsemaan ajankohdan, takaisin sorvin ääreen ja yhä useammilta alueilta jää oikeasti sinne viivan allekin jotain. En siis ihmettele, että energian povataan olevan tämän vuoden nousija. Isot ovatkin aloittaneet kauniisti.
Pohjoiselle Jäämerelle ei taideta olla syvämeren porauksia tehty. Pari koeporausta vain ja siitäkin noussut poru. Arktisilla alueilla on arvioiden mukaan yli 20% maailman kaikesta löytämättömästä ja pumppaamattomasta öljyesiintymistä.
Se on sinänsä myös mielenkiintoinen keissi, että me suomalaiset olemme olleet myös noissa valloitus keskusteluissa mukana jo vuosikymmenet seitsemän muun valtion kanssa:
Tanska. Ruotsi, Norja, Islanti, Venäjä, USA ja Kanada.

How a frigid no man's land became one of the most hotly contested territories on Earth.
Tuleekohan nämä uudestaan tapetille? Etelämanner on ilmeisesti jossain määrin jo jaettu.
Huh… Norjalaiset ja Brittiläiset täälläkin.
Tekes rahoitti useamman vuoden öljyn mörniessä Kehitysprojekteja teknologioita varten, joilla reservit saadaan käyttöön. Alhaiset lämpötilat ja merellä seilaavat jäävuoret asettavat aikamoisia haasteita. Öljyvuodot ovat suuri riski.
Moni toivookin, että arktisten alueiden öljy vain jätettäisiin sinne. Poraamatta.
Hmhmh ehkä sen talousvaikutusten kautta, mutta WW III ei ole nyt pöydällä?
ei kai sillä ole merkitystä onko WW III pöydällä vai ei, vaan sillä uskooko sijoittajat että WW III
on pöydällä vai ei?
omassa twitter/tubekuplassa jengi on myynyt täyttä häkää viimeiset 2-3 viikkoa, ainoana syynä Ukrainan sota . Täällä foorumilla olen viimeiset 2-3 viikkoa kuullut että Ukrainan sota ei vaikuta kursseihin (merkittävästi) vaan inflaatio ja korkohuolet pudottavat kursseja- mitä jos onki nniin että kurssit ennustavat jo nyt että Ukrainan kriisistä tuleekin isompi juttu kuin luullaan ja siksi kurssit laskevat? jos tuleekin sota NATO vs Venäjä, paljonko lasketaan lisää? näitä asioita piensijoittajat miettivät
Kuten olen tainnut aiemmin mainita, niin ydinpommi on sellainen riski johon on turha varautua. Mikään omaisuuserä ei tuo sitä vastaan turvaa. Mikäli pitää tuota ydinpommia todennäköisenä, niin sijoitukset ulos ja bailaamaan (kuin) viimeistä päivää
kylläkyllä, olen samaa mieltä. en itsekään yritä varautua siihen että olisi ydinpommiuhka, vaan siihen että ihmiset reagoivat ydinpommiuhkaan, oli se sitten todellinen tai kuviteltu.
indeksit rallattelee nyt. minä väitän että se johtuu täysin Ukrainan tilanteesta. Edit: indeksien suunta vaihtui, eiköhän että sekin johdu Ukrainasta
omassa twitter/tubekuplassa jengi on myynyt täyttä häkää viimeiset 2-3 viikkoa, ainoana syynä Ukrainan sota . Täällä foorumilla olen viimeiset 2-3 viikkoa kuullut että Ukrainan sota ei vaikuta kursseihin (merkittävästi) vaan inflaatio ja korkohuolet pudottavat kursseja- mitä jos onki nniin että kurssit ennustavat jo nyt että Ukrainan kriisistä tuleekin isompi juttu kuin luullaan ja siksi kurssit laskevat? jos tuleekin sota NATO vs Venäjä, paljonko lasketaan lisää? näitä asioita piensijoittajat miettivät
Tässä saattaa mennä monelta seikaisin, mikä ajaa pörssiä.
Mietitään aluksi, mikä pörssi on.
Se on markkinapaikka, missä sijoittajat sijoittavat pörssiyhtiöihin. Pörssiyhtiöille se toimii rahoituskanavana ja tapana järjestellä yhtiön omistusta ketterästi.
Mikä ohjaa pörssikursseja pitkällä aikavälillä, miettien noita yllä olevia seikkoja?
Sijoittajat yrittävät haarukoida yhtiöiden käyvän arvon perustuen niiden pitkän aikavälin kassavirtoihin. Jos konsepti kuulostaa vaikealta, mieti että yrittäisit ennustaa kaverin koko elämän aikaisia tulevia palkkoja ja paljon olisit valmis maksamaan niistä palkoista.
Jos esim. Alexandra tulee elämänsä aikana tienaamaan nettona miljoona euroa, et varmaan olisi valmis maksamaan sitä täyttä miljoonaa euroa jossain 20-30 vuoden päässä olevista palkoista. Sen sijaan vaaditaan alennus, jotta saa tuottoa riskin korvaukseksi.
Näin se markkina, eli siis sijoittajat, analyytikot yms., fundeeraavat joka päivä. Keskimäärin tuottovaade on 7-10 % pörssiyhtiöille…
Tähän pohdintaan luonnollisesti vaikuttaa lyhyellä aikavälillä sentimentti, likviditeetti, rahaolojen kireys tai muut häiriöt.
Pitkässä juoksussa ylivoimainen ajuri on kuitenkin pörssiyhtiöiden tulokset tai juuri ne kassavirrat. Periaatteessa sama juttu. Niihin vaikuttaa markkinan tasolla sitten talouskasvu, korkotaso, regulaatio, verot yms.
Kun miettii asiaa näin, miten oikeastaan UKrainan sota ajaa pörssiä?
Se voi vaikuttaa sentimenttiin. Se vaikuttaa raaka-aineiden hintoihin, jotka taas vaikuttavat firmojen kannattavuuteen (usein pahassa mutta niiden tuottajille hyvässä).
Kuitenkin, ainakaan nyt ei ole näköpiirissä kuin Venäjä-sidonnaisilla firmoilla, dramaattisempaa toimintaympäristön muutosta.
Maapallon talouskasvunäkymät pitkässä juoksussa eivät ole muuttuneet.
Jos jokin autoritäärinen maa onnistuisi valtaamaan koko maapallon eikä meillä enää olisi markkinataloutta kuten se nyt tunnetaan, asia olisi eri tottakai.
Pörssin liikkeet on helppo sekoittaa, kun uutisissa saa sen kuvan että jokin asia X selkeästi liikuttaa pörssiä. Mutta syyt miten ne vaikuttaa jää usein hämärän peittoon, jos ne vaikuttavat yhtään.
Pandemiaromahdus 2020 oli hyvä esimerkki. Ei pörssi sinänsä ottanut osaa eikä arpaa inhimillisen kriisin käsiin leviämiseen. Pörssi romahti, koska likviditeetti kuihtui ja talousympäristö muuttui rajusti kunnes massiiivnen elvytys takasi pörssin tulokset.
Lisäys:
Nyt kun yön yli miettii niin eilinen pörssien reaktioi saattoi hyvinkin olla jo ajatus paluusta uuteen arkeen, missä Ukraina on muodossa tai toisessa Venäjän valtapiirissä.
Ukrainalla tuskin on mahdollisuutta kestää kauaa painetta kun rummutetaan joka suunnalta. Nyt kun miettii pörssin eilistä reaktiota myös, se voi olla osin markkinan katsomista jo sodan jälkeiseen aikaan jossa Ukraina on tavalla tai toisella (pilkottuna, miehitettynä, nukkehallituksen alla yms.) Venäjän valtapiirissä ja esirippu laskeutuu Odessasta Murmanskiin (ei sentään Adrianmereltä Itämerelle kuten viimeksi).
Tämä sama keskustelu nousi muuten juuri pandemian aikana. Monia kuvotti, miten pörssit lähti rakettimaiseen nousuun samalla kun pandemia paheni ja kuolonuhrit kasvoivat kevään edetessä.
Se on vähän kuin ihmettelisi, miksi ikkunan ulkopuolella oleva lämpömittari ei tunnu oikein mitenkään muutoksillaan reflektoivan maailman menoa: surullisina päivinä pakkasta, iloisina lämpöä. Se johtuu siitä, että se mittaa lämpötilaa, eikä maailman menoa.
Sama pörssissä. Se ei ole irrallaan maailmasta ja tottakai varsinkin pienemmissä firmoissa näkyy sijoittajien taipumus ylilyönteihin ja hassuihin päätöksiin, mutta edelleen se ei mittaa mitään inhimillistä kehitystä vaan yrittää uutterasti antaa hintalapun meidän pörssiyhtiöiden käyvälle arvolle. ![]()
Koska pörssi liittyy rahaan, se ymmärrettävästi tuntuu epäeettisemmältä kun se nousee surkeina aikoina.
Nyt kun yön yli miettii niin eilinen pörssien reaktioi saattoi hyvinkin olla jo ajatus paluusta uuteen arkeen, missä Ukraina on muodossa tai toisessa Venäjän valtapiirissä.
Historia toistaisi silloin itseään
https://twitter.com/Eug_Ng/status/1494915158740967427?s=20&t=VYQrG8cf37w6MwbbYNf9Fg
Syy tähän efektiin on se että markkinaan vaikuttaa epävarmuus. Mikään ei ole pahempaa myrkkyä pörssikursseille kuin epävarmuus siitä mitä lähitulevaisuus tuo tullessaan, koska kaikki vaikuttaa kaikkeen ja yritysten toimintaympäristö on tärkeä niiden tulevien rahavirtojen turvaamiseksi. Ihan sama mikä on poikkeuksellinen tapahtuma, jos on väliaikaisesti epäselvää miten se muuttaa tilannetta, kurssit ottaa pulkkaa. Tarpeeksi iso osa katsoo että on varmempaa pistää laput yli laidan ja katsoa mitä tapahtuu ja palata ostohousut jalassa kun epävarmuus on hälventynyt.
Kun Putin paineli rajasta yli, tämä selvensi tilannetta melkoisesti. Huomionarvoista on että vaikka tulos oli erittäin epämiellyttävä varsinkin Ukrainassa, markkina kyynisesti hinnoittelee silti että tilanne on selviämässä. Ja kun selvisi mitä tarkoitettiin tältä erää venäjän vastaisilla pakotteilla, tilanne myös siltä osin selkeni. Yksittäiset firmat voivat ottaa isoakin osumaa riippuen siitä miten tilanne vaikuttaa niihin, mutta kokonaisuuten markkina huokaisee helpotuksesta kun ne firmat joihin nämä bisnesympäristön muutokset eivät osu poistuvat epäiltyjen listalta.
Markkina todennäköisesti odottaa tästä tyyliin viikon tappelua joka rajoittuu ainakin tällää erää Ukrainaan. Mutta niin kauan kun taistelut ovat käynnissä ja lopputulos epävarma, meno voi olla kuoppaista. Lisäksi yllättävät vedot ulkopuolelta jotka muuttavat kuvaa riskistä että tappelu laajenee Ukrainan ulkopuolelle voivat nostaa epävarmuutta ja aiheuttaa uutta pulkkaa.
Lisäksi eilen kursseja tuki odotus että Fed tuskin nostaa korkoa 50 pisteellä tässä tilanteessa maaliskuun kokouksessa ja yleistasolla loppuvuoden korronnostojen odotukset laskivat ja tämä oli se polttoaine jolla tekno- ja kasvufirmat vetivät isoja ralleja (suhteellisesti, keskimäärin kyllä ollaan edelleen kaukana huipuista)
Joo eilinen ralli liittyy kyllä täysin tohon korkonäkymää. Markkina oli alkanut jo hinnoittelemaan 50 pisteen nousua ja piti sitä lähes varmana. Vaikka uutisoinnissa tämä ei näkynyt. Nyt fedi kertoili, että nousua tulee vain 25 ja loppuvuodestakin ollaan rauhallisempia.
Toki tämä voi sitten taas muuttua hetkessä, jos inflaatio ei taitu.
Hyvä esimerkki taas tilanteesta jossa lyhyellä jänteellä kursseja heiluttaa epävarmuus.
Eilen yksi tärkeä pointti pakotteissa oli että Venäjää ei irroitettu SWIFT-maksuliikennesysteemistä. Tätä markkina pelkäsi ja yritti hinnoitella koska siitä voisi paukkua niin paljon “roiskeita” ympäriinsä.
Tänä aamuna heti notkahdettiin puolisen pinnaa futuuri-indekseissä alaspäin kun tuo kortti taas väläytettiin esiin…
Otsikoista todella ei voi tietää, mikä lyhyellä aikavälillä osakkeita ajaa. On jopa todennäköistä, että jotkut myyvät Ukrainan ja sodan aiheuttaman pelon vuoksi. Samalla osa vahvistaa liikettä myymällä momentumin mukaisesta “koska osakkeet laskevat”. Jotkut muut taas myyvät ja eivät halua ostaa jostain muusta syystä.
Tuo sanomasi pitkästä aikavälistä on totta. Valitettavasti tuo pitkä aikaväli muistetaan kaivaa esiin ainoastaan silloin, kun osakkeet syystä tai toisesta laskevat nopeasti paljon. Juuri kukaan ei sano kasvuennusteita ylioptimistiseksi, vaikka pitkän aikavälin kasvuodotukset eivät puoltaisikaan huomattavasti ja nopeasti venyneitä kertoimia. Silloin keskitytään keksimään syitä, miksi nyt on toisin. Tietysti kenenkään analyytikon, varainhoitajan tai vastaavan. ei ikinä kannata sanoa, että nyt kannattaa ottaa kaikki meidän hallinnoimat varat ulos ja peruuttaa analyysitilaukset. Tämä johtaa ihan törkeään ja krooniseen positiiviseen biakseen pörssissä suurimman osan aikaa.
(No, kyllä possukerho sanoo, enkä ymmärrä miksi. Jos omasta mielestä muut ovat väärässä, eihän sitä kannata kertoa toisille?)
Nyt laskeminen ei tarvitse mitään sen kummempia syitä kuin vuoden 2020-2021 nousukaan tarvitsi. S&P 4200 tai OMXH25 5000 ei ole mitenkään poikkeuksellisen halpa, ellei yhtiöiden tuloksentekokyky ole koronan myötä selvästi parempi kuin koskaan. Nykyinen hinnoittelu yhä edellyttää, että vuosi 2022 on edelleen parempi kuin historiallisen hyvä 2021. No, vähitellen ehkä “yhtä hyvä” saattaisi riittää, jos vuosi 2023 taas lunastaa. Näinkin tietysti voi käydä. Silti esimerkiksi mistään taantumahinnoittelusta ei ole tietoakaan, sijoittajien osakeallokaatio ja velkavipu on yhä tapissa ja moodi on “buy the dip”.
Jos lasku hapottaa jotakuta sijoittajaa jo nyt, hän oli niin kevyin eväin liikkeellä, että sitä on vaikea sanoin kuvailla. Nimellisesti ei olla vielä karhumarkkinassakaan, paitsi Venäjällä. Nasdaq on korjannut 15% ja S&P sellaisen 10% nyt, Helsinki otti vieläpä Venäjästäkin osumaa mutta lasku ei toistaiseksi ole karhumarkkinaan oikeuttavan syvä. Ihan tavallista menoa siis. Parhaassa tapauksessa tämä oli tässä ja selvitään säikähdyksellä.
(No, kyllä possukerho sanoo, enkä ymmärrä miksi. Jos omasta mielestä muut ovat väärässä, eihän sitä kannata kertoa toisille?)
Meidän taloudellisissa intresseissä on mahdollisimman vahva kansankapitalismi Suomessa, koska silloin päättäjien on edes hieman hankalampaa kurjistaa entisestään osakkeisiin sijoittavien tavallisten ihmisten verotaakkaa. (Samalla kun AY-liike ynnä muut ovat varmistaneet itselleen huikean edullisen verokohtelun.)
Viime vuosi pienyhtiö- ja IPO-manioineen oli jossain määrin haitallinen pitkän aikavälin kansankapitalismin kehityksen kannalta. Joo, hetkellisesti kaikki puhui osakkeiden auvoisuudesta. Mutta ei se auta jos he ostavat hyvin kalliilla esimerkiksi riskialtiiden pienyhtiöiden osakkeita ja siirtyvät tai siirretään pahimmassa tapauksessa kokonaan pois osakemarkkinoilta tilanteen normalisoiduttua. Näin kävi esimerkiksi 89-92 ja 99-02. Toivottavasti ei tällä kertaa.