Enpä ole seurannut miten taksikyytien hinnat seuraavat polttoaineiden hintoja. Mutta vaikka kyytien tms. hintoja ei laskettaisikaan öljyn halventuessa, niin se voi silti kompensoida muiden kustannusten nousua ja hillitä hinnankorotuksia.
Meillä on ollut kohta kolmekymmentä vuotta matala inflaatio ja silti jostain syystä tuntuu vallalla olevan yleinen narratiivi jatkuvasta hintojen noususta. Toki pienetkin hinnankorotukset ovat korotuksia, mutta silti.
Tuosta nähdään miten inflaatio tippui alas laman (ja vähän muunkin) seurauksena, eikä ole palannut samantasoisena. Itse olen sen ikäinen, että muistan hyvin (sikäli kuin muistan yleensäkään mitään hyvin ) tuon käyrän alkupään.
Se Goodhart & Pradhanin teoria ikääntymisen vaikutuksesta on mielenkiintoinen, mutta itse näkisin edelleenkin maailman tuotantokyvyn olevan edelleenkin niin suuri suhteessa kysyntään, että se pitää hintapaineita kurissa.
Ja olen edelleenkin valmis kääntämään takkiani jos tarvis. Grocho Marxia mukaillen: Tämä on mielipiteeni, jos et pidä siitä, minulla on muitakin.
Tässä on vielä eilinen Talouselämän artikkeli, joka ei ole maksumuurin takana:
" EKP:ltä selviä kiristystoimia odottavat näkemykset ovat harvassa. Esimerkiksi Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki näkee, ettei EKP:n kannata lähteä hillitsemään kokonaiskysyntää, koska euroalueella elpyminen on ollut hitaampaa ja työmarkkinoiden kiristyminen on vielä näkemättä."
Tässä on vielä samaa asiaa, mitä laitoin Kahvihuoneen puolelle, mutta on ehkä hyvä myös laittaa tänne ennen kuin kello 14.45 alkava The Tilaisuus alkaa:
Tässä ketjussa voi seurata tilaisuutta ja voi tarvittaessa laittaa asianmukaisia tietojakin asiasta.
Kahvihuoneellakin saattanee “kevyemmät kirjoittelut” aktivoitua tämän tilaisuuden tienoilla, jotka ei välttämättä sopisi tänne.
Eli kello 14.45 Marianne on täällä kommentoimassa EKP:n korkopäätöstä ja hän jo aikaisemmin julkaisi tänne aamuisen juttunsa, joka kannattaa lukea läpi ennen tätä tilaisuutta.
Mielestäni loistava kirjoitus Euroopan energiapolitiikasta. Mietin mihin ketjuun lykkäisen, mutta sopinee oikein passelisti tänne. Lyhyesti tämä ei ole tilanne mihin Venäjä on Euroopan väkisin ajanut vaan suunta mihin itse itsemme ohjasimme.
Edit. @Jarnis liika opportunismi kostautuu. Kostautuu kuin spottisähkö. Ja liian sinisilmäinen ja kunnianhimoinen esg politiikka. Inventaariot kaikessa energiassa näyttää hyvin heikolta ja ilman suuria poliittisia suunnanmuutoksia en itse usko että energian aiheuttama inflaatio on ihan niin lyhytaikaista kuin moni toivoo. Toki se laskettelee varmasti kesäksi, jossei mennä sään ääripäästä toiseen ja jollei sotimista tule, mutta inventaariot on tällä menolla syksyllä taas tyhjemmät ja lähdetään mahdollisesti huonommasta tilanteesta seuraavaan kylmään sykliin.
Mutta joo oikeasti omaan silmään hyvää journaliikkaa toi juttu että kannattaa lukasta vaikka vähän pidempi artikkeli.
Tarkemmin ottaen itse ajettiin nurkkaan jossa ainoa tuki ja turva on Putin ja kaasua putkesta. Sitten kitistään kun Putin hyötykäyttää sille tahallaan annettua vipuvartta pelivälineenä. Ei voi kuin ihmetellä että onko tämä tehty tarkoituksella vai mitä hemmettiä?
Mitä parhainta torstai-iltapäivää kaikille! Pian julkaistaan EKP:n korkopäätös ja sitä ennen pari kuviota mausteeksi seurantaan. Nousevista korko-odotuksista on puhuttu myös euroalueella jo tälle vuodelle, mutta vielä ei asuntovelallisen kannata kuitenkaan järkyttyä. Puhe on ollut talletuskoron nostoista (nyt korko on -0,5 %), ja siinäkin kyse kolmesta 0,1 %-yksikön nostosta, kuten ao. twiitistä näkyy, mikäli sitä oikein tulkitsen. Talletuskorkoa käytetäänkin todennäköisesti välineenä rahapolitiikassa ennen ohjauskorkoon koskemista. Korko-odotukset eivät ole vielä paljoa liikauttaneet myöskään euribor-korkoja, kuten Suomen pankin tilastoista näkyy. Yhtä kaikki muistutan, että pohjat näissä koroissa on nähty ja suunta on ylöspäin, vaikkakin hitaasti.
Tässä päätöksessä ei ollut yhtä paljoa “vauhtia ja vaarallisia tilanteita” kuin Federal Reserven viime viikkoisessa korkopäätöksessä. Puoli neljältä alkavassa lehdistötilaisuudessa kiinnostavat pääjohtaja Lagarden näkemykset inflaation pysyvyydestä, palkkojen kehityksestä ja tietenkin kaikenlaiset vihjeet korkopolitiikasta, lähinnä se, pysyykö hän edelleen sanoissa joiden mukaan koronnostoja (edes talletuskoron) ei tänä vuonna nähdä.
Kovin on erilaista meno Euroopan länsilaidalla kuin Frankfurtissa, sillä Englannin keskuspankki nosti aikaisemmin tänään taas ohjauskorkoaan, nyt 0,5 %:iin. Lähes puolet päätöksentekijöistä olisi halunnut suurempaa nostoa. Tässä Reutersin uutispätkä:
EDIT. Tässä on erot korkopolitiikoissa, vaikka inflaatiolukemat liikkuvat euroalueella ja Isossa-Britanniassa lähes samoissa, 5 %:n tuntumassa
Joo kyllä se näkemys tästä jälleen vahvistuu, että optimaalisuudesta ollaan kaukana. Tein nopean videokommentin twitteriin lehdistötilaisuutta odotellessa:
Nyt menen sellaiselle alueelle mihin ehkä ei pitäisi sekaantua, lähinnä mietin voiksiko Englannin nykyisellä työttömyysasteella ja Brexitillä olla jotain vaikutusta, erilaiseen näkemykseen inflaation pysyvyydestä? EU:n sisällä kuitenkin pystytään jollain ajan jaksolla suuntamaan valmistusta halvempiin maihin myös unionin sisällä tai saamaan työvoimaa näistä valtioista. Englanti nyt on Brexit jälkeen tainnut osittain kompastua omaan näppäryyteen työvoiman osalta.
Tuo on mielenkiintoinen ajatus, jota lienee syytä selvitellä. Kyllä Brexitin vaikutuksista talouden hintapaineisiin lienee jo tutkimuspapereitakin julkaistu.
Sitten lehdistötilaisuuteen. Inflaation odotetaan pysyvän korkealla lyhyellä aikavälillä. Lagarden mukaan hinnat ovat nousseet useissa hyödykeryhmissä, mutta inflaation pysyvyys on epävarmaa. Palkkojen nousu on ollut hillittyä.
Talouskasvuriskit ovat Lagarden mukaan tasapainossa, mutta inflaatioriskit kasvaneet. Eli todennäköisesti nosto inflaatioennusteeseen maaliskuussa jälleen luvassa.
Lagardelta kysyttiin, onko hänen näkemyksensä siitä ettei koronnostoja tule tänä vuonna edelleen voimassa. Nyt hän ei tähän sitoutunut, vaan tyytyi toteamaan, että EKP:n päätökset ovat riippuvaisia tulevasta datasta ja lähiviikkojen tarkastelun jälkeen ollaan viisaampia.
Lagarden puheissa viitataan usein maaliskuuhun, jolloin keskuspankilla on uudet ennusteet tukenaan ja jolloin mm. korkonäkemystä voidaan arvioida. Tämän perusteella ei ole ihme, että korkopäätökset ovat usein yhteydessä näihin ennustejulkaisuihin. Toisaalta tuntuu, että edelleen keskuspankin ennusteet vanhenevat kovaa vauhtia (muutamassa kuukaudessa), mikä heikentää myös niiden informaatioarvoa.
@Marianne_Palmu Mikä mielestäsi voisi olla korkotaso jonka hyvin velkainen EU vielä kestäisi? Tai ne kaikista velkaisimmat maat kestäisivät ilman romahdusta? En ole tästä nähnyt spekulaatio vielä oikein missään.
Näistä puhuttaessa on hyvä pitää mielessä, että valtiot eivät lainaa vaihtuvakorkoisesti. Koronmuutokset näkyvät lainanhoitomenoissa siis viiveellä lainojen maturiteetista riippuen. Esim. Italian lainojen maturiteetti on vähän vajaa 7 vuotta.
) tuon käyrän alkupään.
