Pörssien suunta (Osa 1)

Kyse olikin lähinnä siitä mitkä romahtaa vähiten ja tosiasa on, että defensiiviset toimialansa pitää romahduksissa paremmin pintansa kuin muut.

Saatiinhan sitä vuonna 2010 todistaa, kun joidenkin yhtiöiden kurssit tippui muutamassa minuutissa 99% ja silloin ei toimialalla ollut mitään merkitystä. Mitä tahansa saattaa siis tapahtua. Yhtään pidemmässä juoksussa kurssit kyllä noudattelee tulostasoa edes jollain tasolla. Vakaata tulosta yhtiöt kyllä pitää pitansa laskusuhdanteessa paremmin.

Orion oli selkeesti kuplahinnoissa tuolloin. Se ei kuitenkaan poista lääketeollisuusalan defensiivisyyttä.

Näin, mutta operaattoreiden liiketoimintaan ei talouden romahdukset merkittävästi vaikuta. Operaattorit säilyttää edelleen defensiivisyytensä suhteessa markkinaan. Ne eivät siis jatkossakaan vakaan kassavirtansa takia reagoi romahduksiin niin merkittävästi kuin muut yhtiöt, vaikka toimialan kasvunäkymät eivät olisikaan kummoiset.

1 tykkäys

Teleoperaattorit on kyllä olleet tosi kiinnostavia mutta en ole vielä hypännyt mukaan. Telia on kyllä hieman alkanut kutkutella mutta pitää tarkasti tutustua alaan ennen kuin/jos teen ensimmäistä ostopäätöstä. Kuitenkaan isoja liikkeitä en nyt missään tapauksessa tee ennen kuin selviää mihin suuntaan pörssit oikein jatkaa marssiaan.

Ylöspäin tietenkin! :smiley:
Tuntuu taas vaihteeks siltä, että kaikkia negistellään, mutta pörssit ei vaan lähe laskuun.

1 tykkäys

Juu, Verneri taas kerran valitettavasti oikeassa. Osakkeen hinta saattaa romahtaa rajustikin ihan pelkällä yleissentimentillä tai sillä, että instikka alkaa myydä. Silloin ei auta rottakarvalakin tehdä muuta kuin seurata siivuineen sivussa, edellyttäen tietysti, että fundamentit ovat firmalla kunnossa. Mutta sitten voi rotta napata lisää mukaan, jos ja kun sentimentti alkaa kuivua kokoon montun pohjalla. Jos osakkeen rommin taustalla on ihan oikea fundamenttien pettäminen, niin äkkiä rotta ulos hukkuvasta laivasta. Cut your losses quickly, sanoo Massen roolikuva vasemmassa ylänurkassa…

1 tykkäys

Se on totta, ja mainitsemani uhka onkin pitkäaikainen eikä siinä mielessä ehkäpä relevantti jos etsitään lyhyelle aikavälille “turvasatamia”. Tietysti voi aina kysyä, miksi sijoittaa yhtiöön ylipäätään jos ei usko pitkän aikavälin tarinaan.

Tässä vielä muutamia pointteja mitä on hyvä ottaa huomioon @terva_xyz:

i) Markkinan ajoittaminen on todella vaikeaa: edes ammattilaiset ei yleensä onnistu siinä.
ii) Ajoittamista ei tarvitse miettiä isossa kuvassa niin paljoa, jos ostaa yhtiöitä joiden tarinaan ja kilpailukykyyn uskot pitkässä juoksussa
iii) En tiedä ihmisten portfolioiden kokoa täällä, mutta tavallinen suomalainen osakesalkku ei ole niin iso etteikö esimerkiksi seuraavan 12kk palkasta sivuun säästettävät summat, ollessaan jonkinlaiset, vaikuttaisi sen käteispainoon. Suurilla salkuilla käteispainon säätelyssä on jo järkeä mutta kyseenalaistaisin tämän pienemmillä salkuilla, ellei tietysti ole täysin varma siitä että omat firmat ei pärjää heikommassa taloustilanteessa.
iv) moni sijoittaja sortuu näihin “ruokaa tarvitaan aina”, “lääkkeitä tarvitaan aina” jne. narratiiveihin: niitä ei pidä ottaa annettuina eikä ne tarkoita, että juuri sinun/minun portfolion yhtiöiden ruokaa ja lääkkeitä tarvitaan aina.

1 tykkäys

Jos saa tarpeeksi halvalla, kannattaahan sitä ostaa vaikka olisikin pitkällä aikavälillä kuolevalla toimialalla. Tuota kuolevaa toimialaa hoettiin myös metsäyhtiöiden kohdalla ja painetun mediayhtiöiden kohdalla, mutta niin vaan molemmissa on suunta kääntynyt ylös. Ei se operaattoreidenkaan liiketoimta yhdessä yössä tuhoudu vaan jatkossakin tekevät hyvää kassavirtaa ja jakavat osinkoja. Kannattaa niistäkin jotain kuitenki maksaa ja mahdollisena bonuksena voi vielä olla, että yhtiö löytää uusia kannattavia liiketoiminnan osa-alueita.

Vaihtoehtoina toki ostaa kallista tencentiä tai halpaa teliaa :smiley:

1 tykkäys

“Köyhällä ei ole varaa halpaan” ;D

Metsäyhtiöt ovat tehneet komean käänteen, mutta sijoittaja joutui odottamaan kurssien paluuta 90-luvun lopun tasoille ~20 vuotta.

En minäkään usko että operaattorit häviää yön yli, kuten jo totesin mutta pitkän aikavälin näkymät on itselleni kysymysmerkki. Kenties muut näkevät selvemmin, siitähän se markkina syntyy.

Lähestulkoon sama on teknoyhtiöillä :smiley:

Metsäyhtiöiden kurssitasot meni melkein vaakatasoa vuodet 98-08 ja sen jälkeen vasta tuli se syväkyykky finanssikriisin avittamana, mistä sitten ollaan päästy nykyisiin korkeuksiin. Samaan aikaan ne jauho hyvää osinkotuottoa. Muuhun markkinaan nähden ne eivät missään vaiheessa olleet todella pitkäkestosessa kurimuksessa.

Jos tulevaisuus on epävarma, niin se näkyy monesti hinassa ja hyvässä skenaariossa on siten paljon nousuvaraa, kun taas laskuvara on tasasen kassavirran yhtiöillä rajattu.

1 tykkäys

Bloomberg Businessweekin kansi kuva. Bull is long.

8 tykkäystä

Vuoden 2009 synkimmällä hetkellä M-Realin (nykyisen Metsä Boardin) osakkeesta maksettiin 20 senttiä. Tuolla arvostustasolla olisi 103 000 euron sijoituksella päässyt yhtiön 20. suurimmaksi omistajaksi. Vuoden 2009 vuosikertomus on hyvää luettavaa jos haluaa eläytyä näihin lamatunnelmiin. Yhtiö menetti kolmanneksen omasta pääomastaan yhdessä vuodessa ja P/B-luku oli 0,07. Vertailun vuoksi peliyhtiö Next Games menetti vastikään myös kolmanneksen omasta pääomastaan, mutta osake arvostetaan 2,7 kertaisesti tasearvoon. Tästä voisi Inderes tehdä videon, että minkälainen vaikutus markkinasentimentillä on yhtiön menestyksen edellytyksiin. Jokainen dippi on nykyään ostopaikka ja kaikki osakeannit menee täyteen merkittyinä läpi.

Monet sanovat, että sijoittaminen on helppoa kun ostaa vain pohjalta, mutta mitä kun kurssi romahtaa ensin 60% ja sitten tämän jälkeen toiset 60% eikä missään näy valoa tunnelin päässä. Rahan laittamisella yhtiöön on sama odotusarvojakauma kuin ässäarvalla. Yhtiöt voivat myös mennä konkurssiin, eivätkä tuotakaan 8% korkoa korolle. Silloin ei kannata olla osakkeenomistaja.

3 tykkäystä

Hyviä pointteja!

Jos viime vuoden kupla oli kryptot, niin nyt aistittavissa kannabisosakkeissa samaa tunnelmaa… kanadalainen kannnabisyhtiö Tilray (myynti $ 28 miljoonaa, tappio -21) puski markkina-arvossa Ralp Laurenin ohi.

kuva

Kaksi tuttua on tuohonkin sijoittanut. Argumenttinaan “koska se on kasvanut niin hyvin”. Siis ajatuksena että osakekurssin nousu kuvaa yhtiön kasvua. Olen muuten tähän samaan “se on kasvanut hyvin”-ilmiöön törmännyt ihan OMXH-yhtiöidenkin kohdalla muutaman kerran viimeisen vuoden aikana. Siinä ei paljon oikaisuyrityksetkään auta kun joku sanoo noin, ja osakekurssi vaan jatkaa ylöspäin. Kertoo vaan siitä, että suhteessa historialliseen keskiarvoon paljon alkaa olla markkinoilla tekijöitä, joilla ei ole mitään käsitystä siitä mitä ovat tekemässä.

2 tykkäystä

Microsoftkin noussut 100% vuodessa
Boeing noussut 150% vuodessa
Walmart noussut 50% 1,5 vuodessa
Caterpillar noussut 50% vuodessa

Tuskin tarkottaa sitä, että pitkän aikavälin tulokset nouseet vuodessa tuollasia määriä. Nyt yritykset tekee huomattavasti pitkänaikavälin tuotantopotentiaalia suurempaa tulosta. Sen lisäks markkinoilla on paljon liikaa rahaa, jotka ohjautuu riskisiin kohteisiin mm. noihin kannabisosakkeisiin. Tästä voi laittaa kiitosta keskuspankeille :smiley:

1 tykkäys

Kuun puoliväli tarkoittaa, että StarCapitalilta saatiin uudet lukemat, jotka Astonin pitää kirjata tänne esille:

Suomi 31.8.2018:

  • Schiller CAPE: 23.4 (heinäkuu 22.5)
  • P/E: 21.8 (heinäkuu 22.2)
  • P/B: 2.3 (heinäkuu 2.3)

Fair Calue Corridor mukainen tilasto on sama kuin viimeksi (05/2018), eli ei päivitetty.

4 tykkäystä

Trump ‘likely’ to announce new China tariffs as early as Monday

3 tykkäystä

Kiitos Aston pörssin arvostuskertoimien päivittämisestä tänne! =)

Olin viikonlopun flunssassa (ja edelleen hieman), mikä levon lisäksi jätti aikaa “tuijotella seiniä” ja miettiä rauhassa ilman hälinää isoimpia trendejä tällä hetkellä. Monesti sijoittamisessa puhutaan megatrendeistä, joiden kesto on 10- useampi kymmenen vuotta ja joissa sijoittaja kannattaa olla mukana, kuten kaupungistuminen, keskiluokkaistuminen, digitalisaatio ja niin edelleen. Mutta käänsin asetelman toisin päin ja aloin miettimään, mitkä on isoimpia uhkakuvia (sijoittajanäkökulmasta) samalla aikajänteellä?

Nämähän painaa kuitenkin pitkässä juoksussa jälkensä tuottoihin, kun monesti huomio on lyhyen välin ongelmissa (lyhyet finanssikriisit, taantumat jne.) Vielä lisähuomio, että nämä on tekijöitä joita ottaisin huomioon ja seuraisin, ne eivät välttämättä toteudu vääjäämättä tai niiden vaikutus voi olla vähäisempi kuin kuvittelen. Ne ovat myös tekijöitä, joita sellaisenaan ei näy välttämättä joka päivä helppoina uutisotsikoina vaan ne vaikuttavat enemmän pinnan alla, jos näin voi muotoilla.

Tässä muutamia, saa haastaa ja repiä rikki :wink:

i) Globaalin valtatyhjiön syntyminen ja moninapaistuminen: Maailma on ollut melko selkeä paikka valtasuhteiden kannalta sitten toisen maailmansodan: USA on ylivoimainen ykkönne ja poliisi sekä talousjärjestelmän viimekätinen vakauttaja sekä dollari maailmantalouden öljynä. Kylmän sodan päättyessä ja Neuvostoliiton kaatuessa peli näytti vielä selkeämmältä. Nyt kuitenkin USA:lla ei ole selkeää halua olla maailmanpoliisi eikä välttämättä talousveturikaan, ainakaan kuten ennen. Samalla esimerkiksi Kiinalla on halua täyttää näitä saappaita, mutta sillä ei ole vielä muskeleita siihen köyhänä maana. Maailma ilman selkeää johtajaa on ok kun menee hyvin, mutta jos iskee kriisi tai isompi ongelma, joka vaatisi koordinointia globaalilla tasolla? Onneksi keskuspankit on itsenäisiä, ja koordinoi ja niille on kasaantunut valtaa (tosin sekin voi olla ongelma kts. alla), mutta esimerkiksi ilmaston lämpenemisen torjunta tai geopoliittisten kriisien ratkaisu voi olla vaikeampaa tällä asetuksella.

ii) Globalisaation takapakki: monella tapaa finanssikriisin jälkeen globalisaatio on ottanut takapakkia. Vaikea mitata tarkalleen paljon, mutta voitaneneen sanoa että maailmantalous ei globalisoidu enää samaa vauhtia ja suoranaisia vastareaktioita on syntynyt, kuten viimeisimpänä kauppasota. Jatkuvasti globalisoituva maailma ei ole itsestäänselvyys: 1870–1914 globalisaatiojaksokin meni lopulta penkin alle ja samalle globalisaatioasteelle alettiin päästä vasta 60-luvulla, työvoima ei taida liikkua vieläkään yhtä vapaasti kuin ennen 1914 :smiley:

iii) Ilmaston lämpeneminen: laajuutta ja vaikutuksia mahdoton arvioida tarkasti, mutta vaikutukset seuraavan 30–50 vuoden sisään lienevät järisyttävät kansainvaellusten ja äärisääilmiöiden muodossa.

iv) Keskuspankkivetoisuus: maailmantalous on nojannut vahvasti keskuspankkien elvyttävään rahapolitiikkaan viimeiset 10 vuotta, mutta keskuspankit on melko pienen hiippakunnan johtamia instituutioita: mitä jos ne erehtyvät ja ne yllätetään housut nilkoissa, kuten finanssikriisi alun perin yllätti?

v) Eriarvoistuminen: Globaalisti keskiluokka on kasvanut, mutta esimerkiksi länsimaissa jengi on jakautumassa kahtia voimakkaasti jälleen. Ei siinä mitään, kunhan heikoiten pärjäävillä desiileillä olisi edes yhtäläiset mahdollisuudet sosiaaliseen mobiliteettiin, mutta sekin on jäykistynyt. Sen lisäksi some tuo kaikkien silmille räikeästi eriarvoisuuden: jos sulla ei ole muuta hävittävää kuin ne kuuluisat kahleet, mitä teet? Digitalisaatio ei asiaa helpota vaan winner-takes-all -talous tulee todnäk. kärjistämään eriarvoisuuden tasolle jota ei olla nähty sitten feodaaliaikojen.

Vähän maanantaiaamuun purtavaa.

Näiden vastapainona todettakoon, että optimistina uskon että nuokin asiat lutvitaan, jos ei muutoin niin kantapään kautta.

Edit: hyvä artikkeli tuosta valtatyhjiöstä ja voisiko Kiina ottaa USA:n paikan maailmantaloudessa (ei vielä pitkään aikaan…) China's plans to lead the global economy are being foiled by... China — Quartz

3 tykkäystä

Takaisin kauppasotaan: eilen lämäytettiin 10 % tariffit, jotka nousevat 25 %:iin tammikuussa, 200 $ miljardin arvosta kiinalaisille tuotteille.

Kiinan tavoitteena on olla erityisesti teknologiassa omavarainen ja johtava maa 2025 mennessä, ironisesti tämä voi osiltaan vauhdittaa näitä pyrkimyksiä.

Edit: Kiina lämäisee takaisin omansa Reutersin mukaan Trump accuses China of using trade to target election, threatens retaliation | Reuters

Pörssit vihreällä…

China to penalize $60 billion of U.S. imports in tit-for-tat move

Eli Kiina vastasi 60mrd tulleilla, suuruudeltaan vaatimattomasti 5 ja 10%. Taitaa olla niin etteivät pysty vastaamaan USA:lle samalla mittakaavalla ja yrittävät “esittää fiksumpaa”.

1 tykkäys

Se on hyvä, että kurssit nousee, niin Masse pääsee alkamaan myynnit - voitolla. Saako setä parhaan mahdollisen tuoton? Ei, mutta on hienoa olla “innocent bystander” rytinässä ja pohdiskella rauhassa, josko jo pikkuisen painaisi ostonappia.

Massen typerän yksinkertaiset pelisäännöt muita enemmänkin naurattaa, mutta näilläkin pärjää aika hyvin. Kunhan muistaa lukea säännöllisesti Vernerin lööpit ja vinkit.

2 tykkäystä

Onko globaalit finanssimarkkinat ”too big to fail”?

Hyvä artikkeli aiheesta:

Edit: pääomien suhde bruttokansantuloon kuvaa tätä hyvin kans, joskin tässä lähde vuoteen 2010 asti… aika putsaukseen?

2 tykkäystä