Pörssien suunta (Osa 1)

Osakkeet
71

”Tämä ainainen nousu on keskuspankkien elvytyksen syytä”

”…seurauksena on lyhytaikainen lasku, joka korjaantuu melko nopeesti keskuspankkien toimien ansiosta”

Hitsi, täytyy kyllä nostaa imaginääristä hattua tuon sun optimismin johdosta :blush:

Pystyn itsekin samaistumaan Jullen visioon paskan osumisesta tuulettimeen. En nyt ajattele jotain vuosituhannen vaihteen teknokuplaa tai Lehman Brothers -fiaskoa. Tai Kreikan tilannetta muutama vuosi sitten (ns. euro-kriisi), tai nyttemmin Brexitiä tai Erdoganin Turkin ahdinkoa. Enkä edes Trumpia, tullisotaa tai Kiinan väestön ikärakennetta. Ajattelen kunnon hässäkkää, joka saa alkunsa jostain ihan aikuisten oikeasta maailman taloutta mullistavasta muutoksesta, vaikkapa että kalakanta romahtaa jollain randomilla merialueella – sanotaan vaikka Intian valtamerellä. Taustalla tietysti ilmastonmuutos ja sellaiset asiat, joihin joillain keskuspankeilla ei ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa. Siis aivan sama, elvytetäänkö alentamalla korkoja 0,1 prosenttia tai vaikka 15 prosenttia. Modernia globaalia pörssikauppaa ei ole koskaan testattu sellaisessa tilanteessa, jossa väki liikkuu miljoonittain vyöhykkeeltä toiselle, pommikoneet lentävät rajojen yli ja länsimaiden leipäjonoissa alkaa tulla mellakoita.

Jos iso kakka iskee rupeliin, katsellaan tätäkin pörssien ennätysputkea hamassa tulevaisuudessa vain erikoisena piikikinä Excelin välilehdellä.

Totanoinniinjoo – olen myös sitä mieltä, että osakepoiminta on järkevää. Nyt vaan ei ehkä ole paras aika ostaa esim. Huaweita, tai mitään muutakaan kiinalaista. Mistä minä mitään tiedän, mutta voi olla että Helsingin pörssissä on nytkin loisto-osakkeita alelaarissa, joihin kannattaa satsata :blush:

3 tykkäystä
72

Tuo ilmaston lämpeneminen (ihmisen aiheuttama) ja sen mahdolliset vaikutukset on vaikea hinnoitella sisään, ja ihmisillä yleensä tuntuu nyt olevan ”strutsireaktio” eli pää puskaan ongelman edessä niin ehkä se häviää…

Pörssille on muutenkin vaikea hinnoitella eksogeenisiä shokkeja: esimerkiksi I maailmansota, joka aiheutti yhden maailman pahimmista finanssikriiseistä, tuli markkinalle täytenä yllätyksenä: kertaakaan ennen tai sen jälleen ei ole kaikki maailman isot pörssit olleet kiinni yli puolta vuotta. Kuuban ohjuskriisi, joka olisi voinut lähteä lavasta, näytti pörssin silmin normaalilta ajalta.

Optimistina voisi ajatella, että isot ongelmat tarkoittavat isoja mahdollisuuksia. Jos lämpeneminen kärjistyy ja alkaa näkyä konkreettisesti rikkaissa maissa niin todnäk. regulaatiolla ajetaan suohon saastuttavimpia toimialoja. Moni naureskelee, että Suomi pääsee vähällä, mutta Ruotsin metsäpalot tänä kesänä pistää miettimään meidän maata yhtenä tulitikkukasana kuivina kesinä…

2 tykkäystä
73

Mielenkiintosta nähdä, millainen peli autovalmistajien, öljy-yhtiöiden ym. kesken tulee kunhan sähköautot saadaan laajemmin kuluttajien tarjolle… Tämän hetken ennusteiden mukaan sähköautojen tuotantokustannus alittaa polttomoottoriautojen vastaavan noin vuonna 2025, leikaten jyrkässä kulmassa alaspäin.

Yksi globaalilla tasolla (maa kerrallaan) reguloitavissa oleva asia on varmaan polttomoottorikäyttöisten ajoneuvojen tiukempi säädäntö…Ilmaston lämpenemisen ym. ongelmien nojalla. Ehkä itse nyt 30v ikäisenä pääsen tätä vielä todistamaan.

Tuntuma on, että megatendien tasolla öljy-yhtiöillä haasteet lisääntyvät. Vastaavasti sähkön kysyntä kasvaa, joten tarvitaan paljon lisää akkukapasiteettia ja tuotantoa (kaivosteollisuudesta alkaen). Autoteollisuudessa voi tapahtua jotain uudelleenjärjestäytymistä markkinaosuuksissa.

Sähköntuotannon kannalta kivihiiltä on saksassa jouduttu ajanaan ylös, kun päästövapaa ydinvoima ajettiin alas. Nyt on hieman alettu huomaamaan, että ratkaisu ei välttämättä ollut oikea.

2 tykkäystä
74

Ehkä tää mun näkyvä optimismi on vähän liioiteltua ja turhautumista keskuspankkien liian elvyttävään politiikkaan. Oon tässä nyt jo useamman vuoden odotellu laskua, mutta keskuspankit ovat vedelleet aina vaan uusia kaneja hatusta ja trendi ei tunnu kovin paljon muuttuvan muualla kuin usassa.

Niin tai sitten toisen galaksin vihreät miehet aloittaa sodan Maata vastaan. Jos tollasen katastrofin todennäköisyys on melko olematon, niin sitä on täysin turha yrittää hinnoitella kursseihin. Silloin mennään pahasti metsään.

Ei ole. Monilla tuntuu olevan väärä käsitys siitä, että talouden alamäki tarkoittaa väistämättä myös pörssin alamäkeä. Näinhän asia ei ole. Esim. Venezuelan pörssi noussut vuodessa tuhansia prosentteja samalla kun talous sakkaa. Ihan täysin vastaava voi käydä näissä mainitsemissasi skenaarioissa. Jos korkoja alennetaan inflaatio laukkaa ja pörssit kiittää. Sama mekanismi toimii myös pienemmässä mittakaavassa eikä tarvita mitään hyperinflaatiota vaan normaalia rajumpi inflaatio, niin pörssit eivät yksinkertaisesti nimellisesti laske, vaikka reaalisesti laskisikin.

75

Sähköhän saa suoraan töpselistä. Jos sähkön kulutus nopeasti lisääntyy, niin kyllä se on öljy ja muut fossiilliset polttoaineet, joilla sitä sähköä tuotetaan. Sähkön kulutus tulee lisäksi voimakkaasti kasvamaan, niin öljyä yms kuluu huomattavasti säätövoimaan, koska uusiutuvilla energioilla ei voida tuottaa vakaata energiamäärää. Tähän vielä kun yhdistetään typerä ydinvoimaloista luopuminen, niin ei öljy-yhtiöillä ole niin suurta hätää, kun äkkiseltään voisi kuvitella.

76

Hyvä olisi myös tarkastella, mistä öljy-yhtiöiden liikevaihto muodostuu. Paljonko esim autoliikenne on suhteessa vs. teollisuus, voimalat ym. Minä en vastausta osaa sanoa.

77

Se sitten usan futut avas nousuun eli eiköhän se huomenna nousua taas nähdä.

78

Se voi hyvinkin olla vielä pari vuotta aikaa ja kymmeniä prosentteja tilaa ylöspäin, jos katsellaan dataa peruutuspeilistä. Joka kerta on kuitenkin erilainen, ja voihan tässä tulla vaikka millaista shokkia markkinoille. Ainakaan erityisen harmonisessa ympäristössä ei tällä hetkellä olla. :smile:

Screenshot_20180827-065541
Screenshot_20180827-0655412560×1440 351 KB

1 tykkäys
79

Mariannella hyvä makroartikkeli elvytysloukusta Likviditeettiloukusta elvytysloukkuun | Inderes: Osakeanalyysit, mallisalkku, osakevertailu & aamukatsaus

EKP:lla ei ole kauheasti manööverivaraa jos nyt talous heikkenisi, kun korot jo nollissa.

Joku irvileuka voisi kysyä, onko maailmassa liikaa rahaa? Pitäisi pyöräyttää reipas inflaatio käyntiin jotta velat sulaisi ja säästäjiä rankaistaisiin systeemin jarruttamisesta.

80

Osakkeet on konkreettista omaisuutta ja siten pörssiä voi käyttää inflaatiosuojana. Tosin monestikaan pörssinkään nousu ei riitä kompensoimaan hintojen nousua, jos päädytään hyperinflaatioon.

Esimerkki Suomesta: sekä I. maailmansodan että II. maailmansodan aikana Helsingin pörssi raketoi, kun spekulantit ja muut säästäjät etsivät markoilleen epätoivoisesti paikkaa, jossa inflaatio ei säästöjä nakertaisi. Lopulta inflaatio oli kuitenkin niin voimakasta että myös pörssin reaalituotto jäi negatiiviseksi.

Tässä kuva gradusta:

56
56848×582 59.2 KB

81

Mitäs hyperinflaatiossa kannattaisi sitten omistaa. Käteistä?
Aina puhutaan siitä, että kohta tulee romahdus, niin se ei tällaisen nousunkaan jälkeen ole väistämätön, jos jatkevaan ultrakevyellä talouspolitiikalla. Inflaatio voi josain vaiheessa räjähtää käsiin ja siinä tilantessaa keskuspankit ovat auttamattoman jäljessä, jos niille jää vähänkin nykyinen toimintamalli päälle. Tässä tilanteessa kurssit nousee. Kuten aiemmissakin viestessä totesin, niin pörssit voi nimellisesti nousta, vaikka reaalisesti laskisivatkin.

Olennaista on se, että lasku ei ole välttämättömyys. Jos puhutaan pörssinoususta, niin melkein joka tilanteessa puhutaan nimellisestä arvosta eikä reaalisesta. Tästä syystä uskon, että romahdus on pitkälti keskuspankkien käsissä. Nousu jatkuu, jos keskuspankkien rahapolitiikka ei muutu reilusti.

82

Onko nolla jokin minimitaso? Hyvin voidaan nähdä negatiivisia korkotasojakin, kuten Björn Wahlrooskin on useaan kertaan todennut. Nolla vain nähdään jonkinlaisena tukitasona ja sitä ei mielellään alitettaisi, mutta tarvittaessa sitä kyllä käytetään. Keskuspankeilla on koronnostovaraa ihan yhtä paljon nyt kuin kuin ennen finanssikriisiäkin.

Että mitä? Liikaa rahaa, mutta ei inflaatiota? Matala korkotaso kyllä ensisijaisesti valuu sijoituksiin, mutta kyllä se tarpeeksi pitkällä aikavälillä näkyy myös kulutuksessa, joten inflaatio kyllä tulee. Viimeistään siinä vaiheessa, kun verkkokauppa vallannut markkinat ja myyntihinnat ei ole enää paineessa. :smiley:

Oi sitä tulevaa hyperinflaatiota :smiley:

84

Huonoin vaihtoehto, koska rahan arvo laskee hyperinflaatiossa nopeasti.

1 tykkäys
85

Se oli retorinen kysymys. Pointti on, että raha ei kierrä: ihan sama miten elvytät, olet likviditeettiloukussa (mistä Marianne puhui äsköttäin) sillä yritykset ja kotitaloudet eivät investoi/kuluta. Tosin nythän viime kuukausina inflaatio on yltänyt 2 %:iin ja hieman ylikin euroalueella, ehkä se sieltä lähtee… Teoriassa voit printata loputtomasti rahaa, mutta jos sitä ei kukaan laita kiertoon (lainaa kulutukseen tai kuluta jos käyttäjä saisi rahan ns. “helikopterirahana” suoraan käteen)ei synny inflaatiota.

Hyperinflaatio ei ole pelkästään rahamäärän äkillistä lisääntymistä printtaamisen myötä, vaan se vaatii myös todella nopeaa rahan kiertoa: Weimarissa juostiin saman tein kauppaan käyttämään kaikki saatu palkka hyödykkeisiin, koska rahan arvo saattoi romahtaa jo iltaan mennessä. Samalla myös luottamus rahajärjestelmään ja sen kykyyn säilyttää rahan ostovoima, pitää hävitä. Hyperinflaatio voi liittyä myös äkilliseen tuotannon tuhoutumiseen, esim. sodissa hyödykkeistä tulee nopeasti harvinaisuuksia ja hinnat räjähtää pilviin.

Kuten on viime vuosina nähty kehittyneissä talouksissa, voit elvyttää voimakkaastikin rahapolitiikalla (matalat korot + velkakirjaostot), ilman että se näkyy merkittävästi inflaatiossa tai talouskasvussa. Ehkä @Marianne_Palmu:lla kans pointit tähän?

Verkkokauppa on yksi ehdotettu tekijä selittämään vaimeaa hintojen muutosta viime vuosina, ja kenties keskivertokuluttajan kannalta sillä onkin ollut eniten merkitystä lompakossa. En ehkä antaisi sille liikaa painoarvoa, pitäisi katsoa statseja/tutkimus aiheesta ensin.

Tästä aiheesta oli paljon keskustelua 2008–2012 finanssikriisin ja sen jälkeisen elvytyksen myötä (ns. inflaatio ja deflaatio-leirit), mutta nyt kaikki tuntuvat turtuneen tähän matalan inflaation tilaan. Siinä mielessä mukava, että nostit aiheen esille.

@Julle:lla ihan oikea vastaus: käteinen on surkein vaihtoehto jos inflaatio lähtisi isolle laukalle ja voi menettää arvonsa jo päivän aikana, kuten yllä todettu.

Ei missään nimessä ole mikään minimitaso: onhan Ruotsissa jo ollut tovin -0,50 % ohjauskorko. EKP:lla jarruttaa hieman tuo Bundesbank, mutta mikä ettei voisi mennä miinukselle. Jos tarkastelet korkoja reaalisesti, nehän ovat usein miinuksella yhtä kaikki. Nyt ne ovat vain nimellisestikin miinuksella/nollassa, mikä hämmentää ihmisiä.

Pörssi nousee tai laskee yhden vuorokauden aikajänteellä keskimäärin ~50 % ajasta…

1 tykkäys
86

USA ja Meksiko kauppasopuun

Nyt nähdään, että Trumpin perimmäinen tarkoitus ei ole aiheuttaa talousjärjestelmän sortumista vaan pönkittää USA:n asemaa epäreiluiksi katsomien sopimusten osalta. Positiivista tässä on, että sopuunkin voidaan USA:n asettamilla ehdoilla päästä. Uutisen sisältö aiheuttaa hyvin varovaista toiveikkuutta tulevien neuvottelujen osalta (kanada, kiina).

1 tykkäys
87

Ihmiset ja valtiot ovat kuitenkin velkaantuneet huomattavasti viimevuosien aikana ja vieläkö enemmän pitäisi siis kuluttaa, jotta saadaan inflaatiota. Kyse on vain yksinkertaisesti siitä, että käytetään vääränlaista inflaatiomittausta, kuten olen joskus aiemminkin todennut. Se ei huomioi tarpeeksi mm. asumisen kuluja.

Mutta samako ei toimi toisinpäin. Alhaiset korot ruokkii investointeja, jolloin syntyy ylitarjontaa ja tilaa inflaatiolle ei ole. Taitaa yritykset kuitenkin operoida enemmän velalla, joten alhanen korkotaso lisää investointeja suhteessa enemmän kuin kulutusta.

Nousupäiviä on huomattavasti enemmän, n. 60%. Lyhyellä aikavälillä toikaan ei päde, vaan nyt noustaan paljon usemmin kuin lasketaan. Viittasinkin lähinnä siihen, että nykynen elvyttävä politiikka näkyy kyllä suoraan pörsseissä ja näkynyt jo melkein 10 vuotta.

88

Huh onpa täällä herännyt keskustelua :grinning: mut Verneri tosiaan oli oikeilla jäljillä: ei keskuspankkien elvytys ole tehokasta, mikäli raha ei kierrä taloudessa. Vaikka kuluttajille ja yrityksille tarjottaisiin lainaa nollakorolla, mutta niille ei ole kysyntää esim epävarman taloustilanteen vuoksi, jää raha pankkijärjestelmään eikä siirry kulutuksen kautta reaalitalouteen. Tällöin ei synny inflaatiotakaan. Tämän vuoksi rapo on vain välillinen vaikutuskanava, keskuspankit kun eivät voi pakottaa kotitalouksia kuluttamaan tai yrityksiä investoimaan. :blush:

1 tykkäys
89

Mistä johtuu ihmisten ja valtioiden ennätysvelkasuus, jos raha ei kierrä?

Björn Wahlroosin mukaan “pääomamarkkinoille ei uppoa sentin senttiä”. Eli kaikki raha ohjautuisi investointeihin tai kulutukseen. Se ei siis jää pyörimään pankkijärjestelmään. Todellisuudessa siinä välityksessä on jonkinlainen viive, mutta aina se välittyy investointeihin tai kulutukseen. Kuulemma Mika Tiivolan oli vaikee ymmärtää asia, niin miksei muidenkin :smiley:

Eli tällä logiikalla: rahapolitiikka ei toimi, mutta silti jatketaan. Annetaan rahojen “jäädä pankkijärjestelmään” ja korottaa pääomaerien arvostustasoja.

Mutta se tärkein kysymys: Miksi velkaa on ennätyspaljon, jos rahaa ei kuluteta jonnekkin?

1 tykkäys
90

Kuinka inflaatio eli hyödykkeiden hintojen nousu lasketaan? Esimerkiksi vähittäiskaupassa monissa tuoteryhmissä on olemassa brändättyjä merkkejä ja kaupan omia, halvempia merkkejä. Olisiko brändättyjen merkkien suosion kasvu kaupan merkkien kustannuksella inflaatiota kasvattava tekijä ja vastaavasti kaupan merkkien suosion kasvu inflaatiota hidastava tekijä?

91

Tilastokeskus kerää tietoja:

“Tilastokeskuksen haastattelijat keräävät indeksiä varten kaiken kaikkiaan noin 50 000 hintatietoa lähes 470 hyödykkeestä noin 2 700 liikkeestä aina kuukauden puolivälissä. Lisäksi noin 1 000 hintatietoa kerätään keskitetysti”

Ja niitä verrataan vuoden takaiseen. Tässä hyvä artikkeli liittyen tuohon inflaation mittaamiseen, mitä sillä oikeastaan mitataan, sen ongelmiin ja miksi arkikokemus sanoo monesti muuta Tilastokeskus - Inflaatiomittareilla on uskottavuusongelma

Periaatteessa inflaatio on yksilölle aina väärä: meillä jokaisella on oma “henk.koht. inflaatiomme”. Yleisessä tarkastelussa se ei välttämättä silti kerro paljoa kokonaisuudesta.