Kun toiminnanjohtaja Aliisa Hyvönen esitteli kampanjaa tiimilleen, kollega esitti kysymyksen: miksi kampanjassa ei mainita lainkaan ravitsemussuosituksia?
“Se oli tosi omituista. Ihmettelimme sitä yhdessä, ja päätin lopulta tiedustella ministeriöstä, miksei suosituksia mainita lainkaan”, Hyvönen sanoo.
Suosituksia ei siis mainita koska ne perustuvat ministerin mielestä väärään ja radikaalisti politisoituneeseen näkemykseen siitä että on terveellisempää syödä kasviksia kuin makkaraa
Taidan vaan olla liian vanha jäärä, mutta kun kävin katsomassa kampanjasivut, tuli mieleeni vain yksi ajatus. Miksi tämä kampanja on ylipäätään olemassa?
Niilläkin rahoilla olisi voitu tehdä jotain hyödyllistä. Esimerkiksi vähennetty valtion velkaa 0,000001% (tarkemmat luvut tietävät korjatkoon nollien määrän). Tai korjattu maaseudun sorateitä 1 km. Tai pelastettu muutama raakku.
Kommentoin jo muinaishistoriallista uutista neljän päivän takaa, mutta Koskinen on tässä asiassa väärässä. Hän viitannee työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 2 momenttiin, jossa sanotaan seuraavaa:
Jos työntekijä on estynyt tekemästä työtään työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen hänestä tai työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi, työntekijällä on oikeus saada palkkansa esteen ajalta, enintään kuitenkin 14 päivältä.
Tuo lainkohta on erittäin selvä sen suhteen, että kyse täytyy olla työpaikkaa kohdanneesta ennustamattomasta tekijästä, joka olisi tulipalo, luonnonilmiö tai jokin muu sen kaltainen tapahtuma. Jos se drooni olisi pudonnut työpaikalle, olisi se luultavasti tämän lainkohdan tarkoittama ylivoimainen este, koska työntekijä olisi kyvytön työtä tekemään ja työnantaja sitä tarjoamaan. Mutta se, että viranomainen käskee ihmisiä pysymään sisällä kodeissaan, ei ole millään tavalla suorassa seuraussuhteessa työpaikalla tapahtuneeseen ennustamattomaan tilanteeseen, joka estäisi työntekijää tekemästä työtään.
Koko työsopimuslainsäädännön pääsääntö on, että palkka maksetaan vain tehdystä työstä. Tämä käy ilmi niin työsopimuslain valmisteluaineistoista kuin KKO:n ratkaisukäytännöstä. Ei työnantajan pidäkään olla velvollinen maksamaan palkkaa työntekijälle sellaisista syistä, joihin se ei voi itse edes vaikuttaa. Tämä edellä mainittu lainkohta on toki poikkeus tähän sääntöön, mutta tällaisia yllättäviä tapahtumia kohtaan suojaudutaankin esimerkiksi vakuutuksilla.
Hieman joudun muutenkin kyseenalaistamaan Koskisen puolueettomuuden, koska viime kerrasta, kun hän tulkitsi tätä nimenomaista lainkohtaa väärin, ei tapahtunut kovin kauaa sitten. Kyse oli siitä, muodostaako este palata Dubaista kotiin Iranin sodan ja sitä seuranneen ilmatilan sulkemisen vuoksi perusteen työnantajalle maksaa palkkaa työntekijälle. Tuolloin Koskinen sanoi haastattelussa, että täytyy maksaa, mutta unohti mainita, että maksamisen edellytys on viittaamansa lainkohdan mukaan työpaikkaa kohdanneesta tekijästä.
Tuo kuvakaappaus on Wayback Machinella kaivamastani alkuperäisestä 2.3.2026 julkaistusta jutusta, jota on sittemmin muutettu 6.3.2026 Koskisen päivitettyä kantaansa asiaan. Päivitetyssä jutussa Koskinen loiventaa kantaansa ja tuo muun muassa ilmi, että palkka tulee maksaa silloin, jos työntekijä olisi työmatkalla maassa, josta hän ei voisi poistua. No tästä ei ole mitään epäselvyyttä. Lopuksi hän kuitenkin tuo ilmi seuraavaa:
On erikoista, että emeritusprofessori vielä lehdelle 6.3.2026 antamansa korjauksen jälkeen ymmärsi, että tapauksissa, joissa työnteon estyminen ei johdu työpaikkaa kohdanneesta tekijästä, ei työnantajalla ole palkanmaksuvelvollisuutta. Nyt hän on jälleen unohtanut sen, vaikka puheena olevat kaksi tapausta ovat yhdenmukaisia sen osalta, että kummassakaan este ei johdu työpaikkaa kohdanneesta seikasta, vaan ainoastaan työntekijän estymisestä päästä työpaikalle suorittamaan työtään. Koko Uudenmaan sulusta ei millään voi saada yksittäistä työpaikkaa kohtaavaa estettä eikä se ole laissa nimenomaisesti mainittuihin tilanteisiin (tulipalo tai luonnonilmiö) verrattava tapaus.
Vaikka en itse työnantaja olekaan, vaan palvelussuhteinen työntekijä, oudoksun tätä suomalaisen työlainsäädännön henkeä sen osalta, että työnantajien tulisi olla jotain sosiaalitoimistoja ja maksaa työntekijöidensä palkkoja milloin mistäkin työnantajasta riippumattomasta syystä. Kyse on kuitenkin sopimuksesta siitä, että työntekijä antaa työnantajan käyttöön työpanoksensa, mistä työnantaja maksaa palkkaa. Eikös koronapandemiankin aikaan karanteeniin määrätyille työntekijöille valtio maksanut tartuntapäivärahaa? Sinänsä eri asia, mutta voisiko joskus ajatella, että tällaiset lomaltapaluun estymiset tai drooniuhat voisivatkin kuulua ihan työntekijän itsensä kannettaviksi riskeiksi, eikä aina työnantajan tai valtion?
Kolmisen vuotta sitten käytiin (yet another) “rasismikohua” ja väänneltiin peistä siitä kun yritysjohtajat hyvesignaloivat rasismin vastustamisella. Postasin taannoin tuollaisen pätkän (boldaus lisätty nyt) Politiikkanurkkauksen ketjuun:
Kolme vuotta pikakelauksella ja kappas kummaa. Maailma tuli kylään, ei tuonut mukanaan kivoja pelihetkiä, mutta toi kuitenkin monikulttuurista “levottomuutta” ja henkilöstön turvallisuudentunteen menetyksen ja Ericsson muuttaa pois alueelta. Ibarihan ehtikin jo livistää pois ja eiköhän muutkin lähitulevaisuudessa seuraa perässä (viimeistään vuokrasopparin umpeutuessa).
Ja muistakaahan jälleen, että meillä ei ole katujengejä (kunnes olikin), emme ole Ruotsin tiellä (kunnes olimmekin), eikä meillä yritykset joudu muuttamaan pois hallitsemattoman maahanmuuton seurausten tieltä (kunnes eräänä päivänä joutuvat). Eli keskitytään me täällä niihin oikeisiin ongelmiin eli bongaamaan persuedustajien vaalimainosten kravateista äärioikeistosymboleita. Sitten voimme taas hyvien ihmisten™ kesken todeta miten hyviä ihmisiä™ me olemmekaan.
Vaalit lähestyvät, kannattaa kysyä omalta ehdokkaaltaan mitäs toimia ehdokas ja hänen edustamansa puolue on tehnyt (ja tulee tekemään), että Suomessa yritykset eivät joutuisi muuttamaan monikulttuurisen värinän tieltä.
Kiistäneekö kukaan maahanmuuttoon liityviä haasteita ja ongelmia? Minä ainakin tunnustan, että niitä on monenlaisia.
Liekö maahanmuutosta mitään hyötyjä?
Kyllä vaikuttaisi valitettavan moni kiistävän tai ainakin vähättelevän maahanmuuton haittoja. Ja toisaalta hyötyjä arvioidessa tuntuu siltä että Afrikasta tai Lähi-Idästä tulevan kouluttamattoman maahanmuuttajan nettohyödyt kansantalouteen ovat arvioitaessa samalla viivalla kuin kanadalaisen diplomi-insinöörin.
Meillä työntekijöistä Suomessakin varmaan 40% on ulkomaalaistaustaisia, eli ymmärrän hyödyt aika konkreettisesti, myös omassa tilipussissani. Ja selvyyden vuoksi totean vielä että käytännössä kaikilla näistä on vähintään yksi korkeakoulututkinto, eikä kyse ole wolt-kuskeista.
Kyllähän sitä faktatietoa ulkomailta löytyy, iso riski vaan sille että iskee bänni jos palstalle laittaa:
En ota kantaa Junnilan kravattikohuun. Ehkä näissä tulkinnoissa mentiin liian pitkälle, ehkä ei. En osaa sanoa.
Mutta ken nousee Junnilaa puolustamaan tämän yksittäisen kravattikohun perusteella, niin minusta hänen tulee ottaa kantaa myös muihin kyseisen poliitikkon kohuihin: 88, lumiukko, puhe eräässä vuoden 2019 tilaisuudessa. Muistaakseni Junnila on itse puolustautunut, että 88 ja lumiukkojuttu olivat häneltä vitsailua ja huulenheittoa. Minä taas vietän aikaani sellaisessa ystäväpiirissä, missä ei tällaisilla asioilla vitsailla. Vuoden 2019 puhetilaisuus taaa osoittaa meille, millaisessa seurassa Junnila on valmis viettämään aikaansa ja millaisia ideologioita hän sympatiseeraa.
Nämä ovat kaikki itselleni tekijöitä, joiden perusteella en olisi itse valmis missään tilanteessa äänestämään kyseistä ehdokasta. But that just me, tämähän on vapaa maa.
Tuli vastaan YLEn artikkelit Ähtärin kuntaliitoksista ja tässä on monta minua askarruttavaa asiaa.
Artikkelit:
Mihin edes kuntia tarvitaan, kun valtio ja hyvinvointialueet hoitavat jo maanpuolustuksen, tieverkon, pelasatustoimen ja sairaan- ja vanhusten hoidon, sosiaalityön ja sosiaalituet? Loppuihin toimintoihinsa, eli käytännössä peruskoulut ja kirjaston, Ähtäri saa rahansa valtiolta, sillä ei tuolla montaa veronmaksajaa ole suhteessa kulueriin.
Miksi kukaan haluaisi liittää Ähtärin itseensä? Pelkkää velkaa ja vastuita tiedossa. Jokaisen tätä kannattavan kunnallispoliitikon pitäisi saada kenkää kykenemättömänä hoitamaan tehtäväänsä
Miksi Ähtäriltä kysytään yhtään mitään? Miksi Ähtärin on annettu ajautua näin pitkälle, jossa sillä on käytännössä poison pill, joka tekee siitä vastenmielisen kaikille naapureilleen?
Kuinka paljon aiemmin näihin pitäisi puuttua, että veronmaksajien rahaa säästyisi?
Eikö ole moraalisesti ihan oikein, että mihin tahansa Ähtäri liitetään, loppuvat Ähtärin palvelut ensimmäisenä kun uusi kunta joutuu tekemään sopeutustoimia, vaikka se epämukavaa onkin? Ähtäriläisten on keräämänsä lasku maksettava
Alavudelle se taitaa Ähtäri päätyä. Muut naapurit taitavat itsekin olla uhan alla kuntaliitosten osalta. Onkohan tuossa käynyt niin että kunta on hiljaisuudessa pääomittanut eläinpuistoa pitempäänkin? Ei se varmasti ainoa syy velkoihin ole, mutta annetaan nyt joku ajatus sille, että Ähtäri on 5000 asukkaan kaupunki jolta lähti eläinpuiston vaikeuksien myötä 100-200 sesonkityöpaikkaa ja varmaan koko turismi.
Pienehkö kunta otti helvetinmoiset riskit eläinpuiston ja pandojen kanssa. Nyt kävi niin että epäonnistumisesta voi syyttää koronapandemiaa. Ilman sitä oltaisiin ehkä kitkuteltu muutama vuosi lisää veronmaksajien rahaa polttaen. Mutta mikäs siinä tehdä riskihankkeita veronmaksajien rahoilla kun kunta ei voi mennä konkurssiin ja loppuviimein valtio (Suomen veronmaksajat) pelastavat.
Tällaiset hankkeet pitäisi edes tehdä osittain yksityisellä rahalla. Jos yksityistä pääomaa ei saada mukaan millään ilveellä on se merkki että hanke voi onnistua vain kuntapäättäjien mielikuvituksessa.
Vastakkaisia esimerkkejäkin on. Esim Kittilä on panostanut valtavasti Levin hissiyhtiöön, mutta onnistunut. Toki Levillä on myös valtavasti yksityistä rahaa kiinni muissa hankkeissa vaikka kunta omistaa itse hissiyhtiön.
EK:n linjaukset voivat herättää tunteita suuntaan jos toiseenkin. Sinänsä nämä ulostulot ovat varmaan Kokoomuksen linjan mukaisia, mutta esim. Keskustapuolueen kannattajien parissa on myös paljon duunariväkeä ja hoitoalalla työskenteleviä ihmisiä. Enkä nyt ihan varma ole siitäkään, ovatko nämä ehdotukset kuitenkaan aivan kaikkien Kokoomusäänestäjien mieleen.
Demareiden ja Vasemmistoliiton kannan tietä etukäteen. Muutama ääni taisi tulla näille puolueille ilmaiseksi.
Vaikka duunari olenkin niin ainoa järkevä ehdotus tuossa on sunnuntaikorvausten poisto. Mielestäni sunnuntai on hyvinkin pitkälti nykyään monen ihmisen mielestä ihan tavallinen päivä ja tämä toisi suoraa helpotusta työn hintaan, joka mahdollistaisi palkata lisää väkeä. Itse olen monesti sunnuntaina töissä ja pidän sitten korvauksena vapaata myöhemmin ja kun ottaa huomioon että suurin osa ihmisistä haluaa olla nimenomaan vuorotöissä pitkien vapaiden takia niin uhrautuvat kyllä sunnuntaiksi töihin vaikka siitä ei erillistä korvausta maksettaisikaan. Itselleni juuri pitkät vapaat vuorotöissä olivat ne porkkana.
Tämähän se taitaa isoin ongelma olla, mitä tahansa säästöä ehdottaa, niin suurin osa äänestäjistä on saamapuolella joten menettää ääniä.
Taasen jos ehdottaa lisää hyvää kaikille, niin saa ääniä.
Jokainen osannnee laskea mihin tämä johtaa. Toivotaan että jotakin pelastettavaa vielä on kun tästä hulluudesta päästään pois.
EK ehdotti tapansa mukaan taas poistoa, mutta ei mitään tilalle. Eli kyseessä on pelkkä palkan alennus. Tämä tuskin yllätti ketään, kun kyseessä on EK.
Se, mitä siitä saa tilalle, on enemmän viivan alle yrittäjälle ja kenties mahdollisuus pitää kauppa/ravintola/konepaja jne. auki myös sunnuntaisin, eli kenties useammalle suomalaiselle työpaikka.
Tämähän ei sitten pidä paikkaansa. Esim poliisit vaihtavat tutkinnasta ( päivätyö) kentälle partioon vuorotyöstä saatavien lisien ja palkan takia. Ei töitä tehdä kuin rahan takia. Itse teen vuorotyötä teollisuudessa ja jos aletaan ottamaan pyhistä palkan lisä pois, saa tehtaat kyllä seistä ne pyhät ja minä olen kotona perheen kanssa. Pitää muistaa että vuorotyössä palkka ei koostuu 5 päivältä viikossa vaan tehdyistä vuoroista jotka pyörii sheeman mukaan. Onko halukkaita menemään juhannus yöksi tai jouluna yövuoroon kun perhe jää viettämään sitä kotia ? En minä ainakaan mene normaali tuntipalkalla, vapaa ajalla kun on hintansa myös. Lisäksi teollisuudessa on tutkittu että vuorotyöllä on vaikutusta terveyteen ja se lyhentää elin ikää, se ei ole terveydelle mitenkään hyväksi. Siihen on ihan syystä että ne lisät ovat olemassa. Ja vuortyöhön kuuluu työt myös pyhinä joissakin ammateissa.
Ehdottakaapa sairaanhoitajille että otetaan palkasta lisät eli noin 30% pois ja kysykää vieläkö on alalle tunkua ?
Ei ihan toimi näin. Tai ainakin tässä on monta näkökulmaa. Jos olet esimerkiksi keskeytymättömässä kolmivuorotyössä, on tässä kyseessä suora palkanalennus. Toisaalta jos on kyseessä vaikka tehdas, joka on normaalisti arkisin kaksivuorotyössä, mutta viikonlopulle tarvittaisiin porukka ylitöihin tekemään tärkeää tilausta asiakkaalle, on jatkossa vaikeampaa löytää ylitöihin tulijoita. Tässä ehdotetussa uudistuksessa itse asiassa työvoima toimii jatkossa tn.vähemmän joustavasti. Eli jos arkisin sattuu konerikko tuotannossa ja asiakkaan työ on myöhästymässä, voi yrittäjä joutua tukalaa asemaan. Parempi tällöin vältää tilauksia, joissa on liian tiukat toimitusajat tai sitten sopia asioista erikseen TESsin ohi, mutta tässä tapauksessa on muistettava, että tällaisissa neuvotteluissa myös yrittäjä voi joutua heikkoon asemaan.
Edustan sitä koulukuntaa, jonka mukaa jos jokin ei ole rikki, niin sitä ei kannata korjata. Tässä kohtaa TES ei ole rikki. Sitä paitsi raamatussakin sanotaan, että sunnuntai on lepopäivä, silloin ei tehdä töitä. Jos sitten nyky-yhteiskunnassa tätä tavasta poiketaan, kuuluu siitä saada korvaua.
Näissä lisäkeskusteluissa nyt unohdetaan se, että tällä hetkellä lisä on kirjattu lakiin. Tämän kirjauksen poistaminen ei tarkoita sitä, että lisää ei voisi saada. Jos yritys haluaa toimia pyhinä, öisin jne. niin se voi houkutella tekijöitä yhä lisillä. Mutta jos yrityksellä ei ole varaa näihin lisiin, mutta halua toimia olisi niin yrityksellä kuin työntekijällä, ei lain sitä pitäisi olla estämässä.
Lisät pitäisi siis tulla markkinaehtoisesti, ei lain pohjalta.
Työntekijää siis motivoi huonompi palkka ja heikommat työehdot samalla kun työnantajaa pienempi verotus ja suurempi kate. Lopuksi se työnantaja vaan hyväntekeväisyydellä antaa enemmän rahaa. Juupajuu.
Muutenkaan ketjussa jo mainittu “motivointi paremmalla palkalla sunnuntaisin” on nyt jo kuollut idea. Tälläkin hetkellä työnantaja voi maksaa ties monenkertaista palkkaa vaikka sunnuntaisin. Ei sitä mikään ole estänyt tai estä. Moniko niin tekee? No hyvin harva.
