En itse pysty käsittämään miten julkista sektoria pystytään pienentämään ja yksityistä kasvattamaan nykyisellä väestörakenteella. Harmaapäiden osuus vaan jatkaa kasvuaan ja vaikka he kuluttaisivatkin palveluita / ostaisivat tavaroita se ei pääse lähellekkään sitä mitä 1 eläkeläinen on julkiselle taloudelle. Eläkkeet + hoiva. Eläkkeistä on yksinkertaisesti pakko pystyä leikkaamaan. Nykyinen eläkejärjestelmä rakennettiin eri oloissa ja se ei toimi nykyisellä väestörakenteella. Näin saadaan veroja ylös kattamaan vajeita, mutta kokonaisveroastetta alas kasvattamaan kysyntää ja tuomaan boostia talouteen. Eläkeläiset vievät myös rahojaan eniten ulkomaille kasvattamaan Espanjan aurinkorantojen palvelukysyntää vs kiireellistä perhe-elämää elävät, joilla on vuodessa jokunen viikko vuosilomaa.
Todella hyviä kommentteja sinulla! Mieleen tulisi montakin yksityiskohtaista kysymystä mutta lähestyn ensin ylätasolta. Nyt on selvää, että tuoreimpien tietojen valossa yhtään asiaa kaunistelemtatta Suomen valtiolla on rahat loppu. Kun samaan aikaan on panostettava maanpuolustukseen, on paine muiden menojen karsimiseksi nyt todella kova. Kaikki budjetin sektorit ottavat seuraavalla hallituskaudella “osumaa” ja rajusti. Pari kysymystä:
-
Mikä hallituskombo pystyisi mielestäsi viemään parhaalla mahdollisella tavalla tarvittavat säästötoimet maatalouden saralla niin, että vahinko olisi mahdollsiimman pieni ja lopputulemana olisi väistämättömän saneerauksen jälkeen mahdollisimman elinkelpoinen (ja mielellään toki kukoistava) maatalous- ja elintarvikesektori? Oma mielipiteeni on aina ollut, että tämä onnistuu vain Kokoomus + SDP pohjaisella hallituksella, mutta tämän ongelma on, että Keskustapuolueessa on kuitenkin ehkä suhteessa eniten asiaan liittyvää osaamista, vaikka säästötarpeesta voidaan olla eri mieltä.
-
Näin laveasti mitä mieltä olet liberaalipuolueen leikattavaa löytyy listasta maatalouden osalta?
Mielenkiintoinen kysymys tämä hallituskokoonpano. Lähestytään asiaa tukialueiden kautta. Ihan täysin en asia osaa mutta pääperiaatteet tiedän. Meillähän on maatalouden tukijärjestelmässä sellainen vinouma, että etelän AB ja pohjoisen C (nämä c alueetkin on vielä jaettu vissiin ainakin kolmeen vai neljään osaan) ovat eriarvoisessa asemassa markkinoilla juurikin tukieurojen osalta. C alueen tuet ovat EU-liittymissopimuksessa neuvoteltu pysyväksi ja AB alueella oli 141 tuki siirtymäkauden eli määräajan. 141 tuen loppumisen jälkeen etelässä kotieläintuotanto väheni ja osittain siirtyi C-alueelle. Näin tapahtui vaikka niin ei pitänyt käydä. Käytännössä rehuralli etelästä pohjoiseen. Mutta hallituskysymykseen. Maataloudesta jos aletaan kunnolla leikkaamaan niin hallituksessa ei saisi olla Keskustapuolueen kansanedustajia. Keskustalaiset ovat pääosin C alueelta ja silloin nämä tuet ovat pyhiä. Keskustalaiset yrittää miellyttää kaikkia ja siksi leikkaamiset ovat kosmeettisia. Demareitten ongelma on se että he eivät uskalla leikata jos se tarkoittaa työpaikkojen menetystä. Maataloudesta kun leikataan niin väkisinkin työpaikkoja häviää jalostavasta teollisuudesta, kuljetusalalta ja hallinnosta. Itse luottaisin Kokoomus vetoiseen hallitukseen. Kokoomukselta löytyy maatalousosaamista eivät he tarvitse keskustaa kaverikseen. Uskoisin että Kokoomusvetoinen hallitus vahvalla vaalivoitolla kaverina SDP voisi olla hyvä. Mielellään RKP ja vihreät oppositiossa.
Liberaalipuolueen leikkauslistaan tutustuin ensimmäisen kerran ja tutkin maatalouden sektorin ja täytyy kyllä sanoa että oli siinä hyviä pointteja. Poliittisesti ehkä mahdoton, mutta esimerkiksi hevosurheilun tukeminen ei kuulu valtion tehtäviin. Voiko asiaa paremmin muotoilla?
Jos maataloustuista leikataan kunnolla, niin ihan kertarysäyksellä ei ole hyvä tehdä. Olisi vaikka viiden vuoden siirtymäaika, jolloin pystyy sopeutumaan muuttuneeseen tilanteeseen. Oman käsitykseni mukaan Uusi-Seelanti teki ison maataloustukireformin jossa tuet käytännössä leikattiin pois. Siellä on käsittääkseni kilpailukykyinen maidontuotanto.
Maatalouden tukeminen voisi rahan antamisen sijaan olla myös valtiontakauksia ja verohelpotuksia. Nämä instrumentit eivät vääristä markkinaa ja mahdollistaisivat investoinnit ja kannustaisivat kannattavuuteen.
Paljon asiaa tulee tästä mieleen. Kepusta samaa mieltä suunnilleen samoista syistä. RKP ja Vihreät: Voi olla, että Kokoomuksen ja demareiden kannalta kumpikin on hyvä ottaa “kanssarikollisiksi” SDP:n ja Kokoomuksen lisäksi, koska muuten nämä puolueet paisuvat oppositiossa kuin pullataikina. Joka tapauksessa seuraava hallitus joutuu lopultakin tekemään aidon saneerauksen koko valtiotalouteen, koska velkaantumiskierre on pakosti katkaistava.
Tämä on hyvin tärkeä pointti. Kova leikkauslista on edessä ja tätä ajatellen on *erittäin tärkeää* antaa pitkän tähtäimen näkyvyys ja siirtymäajat. Eli heti alussa hyvin suunniteltu leikkauslista, jok sinänä ei ole miellyttävää luettavaa ja josta tuleva oppositio ottaa kaiken “ilon" irti, mutta tuolloin se on tehtävä.
Sitten kipupisteisiin. Liberaalipuolueen listalla on joukko momentteja ja summa perästä. Samalla ehdotetaan futuuripohjaista järjestelmää, joka ei itselleni täysin avaudu ja uudistuksena tämä ei ehkä ole ihan poliittisesti realistinen (vaikka olisi kuinka hyvä). Mutta tästä listasta löytyy paljon kohtia, joista heitän muutaman “koepallon”
1) “30.10.40. Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset (siirtomääräraha 3 v)
−139 500 000 Nuorille maatalousyrittäjille suunnattu yritystuki, joka pahentaa alan tukiriippuvuutta. Yrittäjän tulee kyetä rahoittamaan liiketoimintansa aloituskustannukset itse hankkimallaan rahoituksella, eikä valtion tule tarjota erillisiä aloitustukia minkään toimialan toimijoille.”
2) 30.10.43. Eläinten hyvinvointikorvaukset (siirtomääräraha 3 v)
−74 000 000 Veronmaksajien harteille siirretty kustannus, joka tulisi siirtyä suoraan kuluttajan maksettavaksi lopputuotteen hinnassa. Valtion ei tule keinotekoisesti alentaa lihatuotteiden kuluttajahintoja.
3) 30.10.64. EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v) −139 016 000
Valtion tehtävä ei ole ohjata kansallisia verovaroja eikä EU:n tukieuroja maaseudun kehittämiseen. Ihmisten ja yritysten siirtymistä kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin voi korkeintaan hidastaa mittavilla aluetuilla, jotka viimekädessä köyhdyttävät koko yhteiskuntaa, sillä aluetukiin käytetyillä varoilla on korkea vaihtoehtoiskustannus.
Nämä ovat listan alusta ja irroitettu kokonaisuudesta, mutta edustavat listan johdonmukaista linjaa, jossa tukia puretaan pala palalta. Tämän on tylyä luettavaa (tosin vähemmän tylyä minulle, kuin maanviljelijälle, joihin nämä säästöt osuvat).
Esimerkiksi kohdasta 1) Olen sitä mieltä, että tämän tuen hyöty koko maataloussektorille on vähinträänkin kyseenalainen. Yleisesti ottaen mielestäni ei ole valtion ja veronmakajien tehtävä osallistua yritysten starttaamisiin ja sukupolvenvaihdoksiin. Sitten on erikseen starttirahat, Finnvera, vientitakaukset yms, joilla on oma tarpeensa ja samoin voisi ajatella erilaista takausinstrumenttia tähän, en tiedä. Mutta kun rahat on nyt oikeasti loppu ja meillä ehkä viimeinen tilaisuus Suomessa omin voimin saneerata Suomen valtiontalous, niin maanpuolustuksen lisäksi on vaikea löytää mitään “pyhiä” momentteja.
Tarkoitus ei ole tentata sinulla tässä tätä listaa kohta kohdalta läpi, koska se ei ole asetelma tässä. Ensinnäkin tuo liberaalipuolueen lista on pitkä kuin nälkävuosi ja toiseksi kukaan ei jaksa tällä foorumilla lukea tällaista puolin ja mahdollisesti toisin tapahtuvaa tenttausta.
Itse näen liberaalipuolueen tekemän listan arvokkaana työvälineenä valtiontalouden tervehdyttäkiseksi. Demareiden eduskuntavaaliavaus lähti hieman myötäilemään tätä listaa maatalouden osalta, mutta aivan liian laimealla tavalla.
Lopuksi tärkein. Omasta mielestäni tavoitteena on oltava terveellä taloudellisella pohjalla oleva maatalous, jolla on kuitenkin oltava oma osuutensa maamme huoltovarmuudessa järkevästi ja kustannustehokkaasti toteutettuna. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta jotta lopputulos on mahdollisimman hyvä kaikille osapuolille, on hyvä keskustella avoimesti vaikeistakin aiheista. Siinä haastetta Inderesin politiikkanurkkaukselle.
Viljelijät ovat omituisella tavalla ajautuneet järjestelmään johon he eivät ole alunperinkään halunneet ja nyt joudutaan puolustamaan järjestelmää jota vihataan. Liberaalipuolueen listaus perusteluineen on mielestäni sellainen että sitä kannattaa poliitikkojen lukea.
Maataloustuet mielletään usein suoraksi tulonsiirroksi vauraalle tilalliselle, jolla on omaisuutta jo ennestään riittävästi. Asia ei ole ihan näin mustavalkoinen. Maataloustukien tarkoitus (yksi tarkoituksista) on ylläpitää maataloustuotantoa. Vljelijätukien leikkauksilla tulee myös seurauksia, joilla on hintalappu. Otetaan esimerkiksi sokeri. Sokerin tuotantoa tuotetaan Suomessa noin 15000ha alalla ja Suomen ainoa tehdas sijaitsee Säkylässä. Sokeriteollisuuus itsessään on Saksalaisessa omistuksessa ja siemenet ja kasvinsuojeluaineet ovat ulkomaan tuontia. Koneet ovat myös pääosin ulkolaisia. Suomi tukee sokerijuurikkaan tuotantoa noin (luku on suuruusluokka) 6milj€/v eli viljellylle sokerijuurikashehtaarille maksetaan 350€/ ha eli peltotuki sokerijuurikkaalle on (tämä tuki maksetaan juurikkaasta riippumatta)450€+350€+kuljetustuki. Kuljetustuki maksetaan toteutuneelle puhtaalle sokerijuurikastonnille noin 4€/tn. Juurikassato/ha on noin 35-45tn/ha eli kuljetustuki on 160€/ha. Tämä kuljetustuki on vähän epämääräinen mutta ei se varmaan ihan pielessä ole suuruusluokaltaan. Kuitenkin nämä valtion maksamat tuet kohdistuvat juurikkaan viljelijöille ja tuen ehtona on viljelysopimus tehtaan kanssa. Suomi on 80% sokeriomavarainen ja tekoäly kertoi että suomalainen käyttää 30kg vuodessa lisättyä sokeria. Tästä saadaan Suomessa käytetyn kotimaisen sokerin määräksi 120 milj/kg. Ja jos lasketaan teollisuussokerin hinnaksi 50snt/kg niin kotimaassa tuotetun sokerin arvo olisi 60milj.€. Eli kun valtio tukee viljelijää 6milj.€ se mahdollistaa teollisuuden käyttöön 60milj.€ edestä kotimaassa tuotettua sokeria. Jos tuki leikataan tuottaja ei enää viljele, koska sen jälkeen sen viljely muuttuu kannattamattomaksi. Jos joku haluaa että lasken juurikkaan auki niin voin sen tehdä. Kun juurikasviljely ala laskee vaikka puoleen tuosta 15000ha niin saksalainen omistaja laittaa tehtaan kiinni, koska tehdasta ei kannata ajaa liian matalalla käyttöasteella, koska ei ne mitään kultakaivoksia ole. Tehdas kiinni ja koko viljely loppuu siihen. 15000 ha peltoa vapautuu muuhun käyttöön eli käytännössä lisää viljaa viljelyyn. Viljelijöille tämä ei ole elämän ja kuoleman kysymys, mutta tämän jälkeen kaikki juurikkaan ympärillä ollut pöhinä loppuu ja satamasta laivataan 120milj.€ arvosta tuontisokeria. Vinoutunut kauppataseemme menee vielä enemmän miinukselle.
Toinen esimerkki maataloustuista. Esimerkiksi Unkari tukee (EU rahoilla) maatalouden koneinvestointeja vissiinkin yli 50% osuudella. Suomesta viedään maatalouskoneita sinne koska kauppa käy juurikin tästä avokätisestä tukemisesta johtuen. Se on hienoa että Suomella on maatalouskonevientiä Unkariin mutta käytännössä (vähän mutkat suoriksi esimerkki) Suomen maksamilla EU- jäsenmaksuilla Unkari ostaa Suomalaisia maatalouskoneita.
Itse toivoisin näkeväni päivän jolloin nykyinen tukijärjestelmään perustuva maatalouspolitiikka olisi kuopattu. Samaan kuoppaan saisi heittää kaiken sääntelyn mitä tukiehtoihin on vuosien varrella onnistuttu ujuttamaan.
Laskelmissa saattaa olla karkeitakin vääriä oletuksia mitä kauemmaksi tilatasolta mennään. Laskelmat ovat enemmän esimerkkejä vahvistamaan mitä yritän kertoa.
Omasta mielestäni pahin ongelma on, että osin rahaa menee niille, jotka sitä eivät tarvitse (ovat valmiiksi superrikkaita) ja osin niille, joilla ei ole osaamista ja/tai kykyä kehittää omaa tilaansa. Nyt kun tukirahat ovat vähissä on mielestäni annettava maksimaalisen hyvät edellytykset niille tiloille ja arvonluontiketjuiille, joilla on taitavat omistajat ja isännät. Olen samaa mieltä, että asiat eivät ole niin yksinkertaisia, miltä ne ensisilmäyksellä näyttävät. Tietyt tuotantoketjut ja klusterit ovat hyväksi tälle maalle osana suurempaa kokonaisuutta, vaikka se edellyttäisi jatkossakin valtion tukia, yllä annoit yhden hyviä esimerkkejä tästä.
Ehkä joskus, realismia kuitenkin lienee, että tukia ajetaan alas, mutta tietyiltä järkeviltä osin niitä jatketaan tavoilla, jotka sitten teettävät omaa turhauttavaa byrokratiaansa. Tärkeää on, että erityisesti jatkossa elinkelpoisten maatilojen isäntien ääni kuuluu valtakunnanpolitiikassa. Ainakin tällä politiikkafoorumilla olet antanuit vahvan panoksen tähän keskusteluun. Toivottavasti oma asiantunteva viestisi välittyy poliitikoille perille muillakin areenoilla ja tavoilla, laadukasta settiä sinulla.
Hyvinä aikoina tehty himmeli, joka ennen takasi sen, että poliittisen uran jälkeen ei tarvi mennä oikeisiin töihin enää koskaan. Tuki kulki ennen nimellä soputumiseläke. Onneksi tämä on nyt korjattu, vaikka Suvi saakin loisia oikeaan eläkeikään asti.
Kokoomuksen kansanedustajana vuosina 1995–2011 toiminut Lindén aloitti etuuden nostamisen pudottuaan eduskunnasta, ja on saanut rahaa tililleen keskeytyksettä 5 366 päivän ajan.
Maaliskuuhun 2019 asti etuus maksettiin Lindénille sopeutumiseläkkeen nimellä, ja huhtikuusta 2019 alkaen sopeutumisrahan nimellä. Sopeutumiseläkkeet lakkautettiin keväällä 2019. Tilalle tuli sopeutumisraha, jota voi saada 1–3 vuotta. Eläkkeessä tätä määräaikaa ei ollut, ja sitä oli mahdollista saada 65-vuotiaaksi saakka – riippumatta siitä, milloin sen nostamisen oli aloittanut.
Vuoden 2019 lakimuutokseen sisällytettiin kuitenkin kolmen vuoden siirtymäkausi, ja sen päättyessä Lindén oli jo yli 59-vuotias. Laissa todetaan, että sopeutumisrahaa voi saada 65-vuotiaaksi, jos etuuden saaja on täyttänyt sopeutumisrahan päättyessä 59 vuotta.
Kiitos. Voisin vielä jatkaa ja ottaa ympäristö näkökulman viljelyyn ja tukipolitiikkaan. Ympäristön suojelu on sellainen pyhä asia jolla voidaan perustella kaikenlaisia ylimääräisiä kustannuksia ja näennäisiä toimenpiteitä. Jos ympäristötukea kritisoi tai jättäytyy sen ulkopuolelle niin olet automaattisesti ympäristönpilaaja. Ympäristötuki, jonka pääasiallinen tarkoitus oli aiemmin vesien suojelu niin sisämaassa kuin itämerikin. Vesien suojelun lisäksi ilmastoasiat ovat myös huomioitu. Nykyisin ympäristötuki on nimetty ympäristökorvaukseksi. Nimenmuutoksella yritetään häivyttää sanan tuki negatiivisia mielleyhtymiä sanaan korvaus, koska korvaus on jotenkin ylevämpää. Käytän nyt termiä ymppi, koska se on vakiintunut nimitys “piireissä”. Eli ympissä on toimenpiteitä, jotka ovat pakollisia ja sitten vapaasti valittavia. Toimenpiteet liittyvät talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen, viljelykiertoon ja kerääjäkasveihin jne mutta parempi kun en niistä enempää kerro, kun en muista tarkalleen miten ne menee. Omalla kohdallani nämä toteutuvat melko kivuttomasti. Nämä tuethan menevät ohjelmakausittain ja ehdot yleensä kiristyy aina kun uusi ohjelmakausi alkaa. Edellisen ympin aikana kävi niin että ehdot kiristyivät niin paljon ja samalla tukitasot tippuivat sellaiselle tasolle, että monet tilat (kannattavat tilat) eivät jättäneet ympäristötukisitoumusta. Tilat katsoivat että tukiehtojen täyttäminen olisi rajoittanut tuotantoa niin paljon että ei kannata. Tämä tuli todennäköisesti ympäristöpuolen ihmisille yllätyksenä, joten seuraavalla ohjelmakaudella ympin ehdot oli siirretty täydentäviin ehtoihin. Täydentävät ehdot ovat mielenkiintoinen erillinen sääntökokonaisuus, joka on kaikkien tukien ehtona. Nykyisin täydentävät ehdot ovat nimeltään ehdollisuus. Ehdollisuus on sellainen likasanko, joka heitetään viljelijöiden silmille aina uuden ohjelmakauden alussa. Nythän sinne tuli sosiaalinen ehdollisuus eli käytännössä työlainsäädännön pykälät heitettiin sinne vielä lisäksi. Käytännössä tilan kaikista tuista voidaan sanktioida 5% jos esimerkiksi työntekijän työhyvinvointisuunnitelma puuttuu valvonnan yhteydessä. Omasta mielestäni työsuojeluasiat kuuluvat työsuojeluviranomaisille, mutta maatalous on sen verran epäilyttävää toimintaa, että tarvitsemme siihenkin kahdesta suunnasta valvontaa. Eli kyllä Suomessa on paljon toimintaa mistä voi ja pitää leikata.
Palataan takaisin ymppiin, jonka tukirahat peltohehtaaria kohden on valinnoista riippuen suuruusluokkaa 50-100€. Tämä summa siis sisältyy siihen 450€ jota aiemmin käytin. Ymppiin kuuluu myös luomun tuet. Eli tila jättää erityisympäristösitoumuksen viideksi vuodeksi siirtyessään luomuviljelyyn. Luomusopimus voi olla kasvitila tai kotieläinstatuksella. Kasvitila saa noin 100€ ja kotieläintila saa 300€/ha. Haluan heti korostaa, että osa luomuviljelijöistä on todella asiansa osaavia ammattilaisia, mutta valitettavasti luomuviljelijöinä on myös tukijärjestelmää hyväksikäyttäviä paskaruohojen kasvattajia.
Luomu on jotenkin ristiriitainen asia. Tavallaan Suomeen sopivaa erikoistumista, mutta markkinaehtoinen toiminta vaan jotenkin ei ota tuulta purjeisiin. Pahimmillaan luomuun lykätyt tukieurot ei lisää luomutuotteita yhtään. Otetaan esimerkiksi luomussa oleva emolehmätila, joka myy vasikat välitykseen loppukasvattajalle. Luomu loppukasvattajia ei juuri ole, koska luomun ehdoissa on, että teurassonnit pitää laiduntaa. Voin kertoa että sonnilauman laiduntaminen ei ole hyvä idea. Lopputulema on se että vasikat siirtyvät kasvatettavaksi tavalliselle tilalle. Mitä näillä luomuun sijoitetuilla tukieuroilla saatiin luomu markkinoille? Ei mitään.
Otetaan toinen esimerkki erikoisympin rahantuhlauksesta menneiltä ajoilta. Vesistöjen suojelemiseen tehtiin suojavyöhyke sopimuksia. Korvaus näistä alueista oli vähintäänkin hyvä. En muista mutta taisi olla jossain 400€/ha. Itse en näistä innostunut. Tässä oli sellainen piirre, että alueita ei ollut kohdennettu vesistöjen varsille. Käytännössä melkein kaikki pellot kelpasi tähän. MTK varoitti ministeriötä, että tuosta saattaa tulla ongelma. Ei uskottu, koska ympäristöpuolen ihmiset ovat niin viisaita. No lopputulema oli, että sopimuksia tehtiin runsaasti ja toimenpiteelle piti hakea lisää rahaa. Paraniko itämeren tila tällä rahalla?
Tulee väkisinkin pitkiä kirjoituksia. Toivottavasti näistä saa vähän käsitystä millaisessa toimintaympäristössä viljelijät yrittää luovia. Ja vielä ei ole käsitelty yhtään itse viljelyyn liittyviä asioita. Sehän ei olekaan politiikkaa. Nykyistä maataloutta tukijärjestelmineen voisi verrata homeessa olevaan vanhaan asuinrakennukseen johon on vuosikymmenien saatossa tehty erilaisia epäonnistuneita remontteja liimaamalla vanhan päälle. On aika kantaa kaikki roska ulos ja aloittaa perustusten ja hirsirungon korjaus, jos talon haluaa vielä pelastaa.
Tämä on tärkeä keskustelunaihe, koska on surullista, että tällaisella tuella ja sen toimeenpanolla ei saavuteta alkuperäistä tavoitetta, joska on sinänsä hyvä. Ymmärrän nyt paremmin, miksi ei ole kovin innostunut ottamaan vihreitä seuraavaan hallitukseen.
Ei kai tätä voi paremmin sanoa, samalla tässä uudessa tukijärjestelmässä (siltä osin, kuin sitä tarvitaan) saataisiin varmaankin. vähemmällä enemmän.
Et ole muuten sattumalta harkinnut politikon uraa, koska faktat sinulla tuntuu olevan harvinaisen hyvin hallussa?
Tere Sammallahti pyrkii Kokoomuksen varapuheenjohtajaksi.
Jos Tere Sammallahti onnistuu aikeissaan, tarkoittaa se sitä, että mahdollisen tulevan sinipunahallituksen tielle tulee kyllä haasteita. Kokoomuksen kannattaa toki yrittää houkutella niitä äänestäjiä, jotka empivät Perussuomalaisten ja Kokoomuksen välillä, tämä on looginen peliliike Kokoomukselta. Samalla kannatusta voidaan yrittää myös Kokoomuksen avulla nousuun nostamalla entistä enemmän esille maahanmuuttoon liittyviä kysymyksiä. Jää nähtäväksi, onko tämä voittava strategia vaikka Sammallahti pääsisikin johtoon.
Oikeistoliberaalidemarina haluaisin nähdä sinipunahallituksen, koska näen sen ainoana mahdollisuutena maamme talouden aidoksi uudistamiseksi. Toisaalta jos oikeistohallitus jatkaisi vielä seuraavat neljä vuotta samalla kokoonpanolla ja EK vetoisella halllitusohjelmalla, saisimme track recordin kahdeksan vuoden ja kahden yhtäjaksoisen hallituskauden osalta. Tämän jälkeen on jo tultava tulosta ainakin valtion velkaantumisen taittamisessa ja työttömyyden osalta.
Teren kaltaiset öyhöttäjät voi kyllä tuoda puolueelle vähän muunkinlaisia haasteita. Toisaalta, vaikka 2. tai 3. varapuheenjohtaja ei enää ole rooliltaan kovin merkittävä ja onhan niihin pesteihin ei puolueissa valittu jos jonkinlaisia löylynlyömiä.
Kirjoittelen vielä ajatuksia maatalouden tukijärjestelmästä. Otan nyt pohdittavaksi lfa (luonnonhaittakorvaus), nuorten aloitustuen, investointituet ja tuen maksamisen varakkaille henkilöille. Peltotuet (450€) koostuu kolmesta osasta CAP, ymppi ja LFA. Näistä CAP maksetaan EU- budjetista (jäsenmaksupalautus). Ymppi ja lfa maksetaan Suomen verorahoista suoraan. Pysyn nyt vain peltopuolen tuissa, koska muuten menee kirjoitus vieläkin vaikeaselkoiseksi.
Suomen maataloustukibudjetti on noin 2mrd€ ja kansallisten tukien osuus noin 1,1mrd. Jos maataloustuet leikattaisiin kaikki pois niin EU jäsenmaksua jäisi saamatta takaisin. Olen kuullut huhuja, että EU tasolla suunniteltaisiin, että tulevaisuudessa jokainen jäsenvaltio hoitaisi maataloutensa tukemisen kansallisista varoista. Aika näyttää. Huhussa voi olla perää, koska tällä varauduttaisiin Ukrainan mahdolliseen EU-jäsenyyteen. Ukraina isona maatalousmaana aiheuttaa “pieniä haasteita” cap politiikalle.
Lfa ja ymppi on nämä tukimuodot josta keskusta ja vihreät vääntävät kotimaassa. Kärjistetysti ja provosoiden vihreät haluaa jakaa koko potin ympäristön näennäisiin suojelu toimenpiteisiin ja keskusta haluaa jakaa koko potin aluetukena alueille joissa keskustan kannatus on vahvaa. RKP seuraa vieressä ja valvoo että ruotsinkieliset alueet saavat osansa aluetuista. On lfa tuen jakamisen seurausta, että Suomessa kotieläintalous on siirtynyt pohjoisemmaksi.
Nyt maatalousministerimme Essayah on saanut loistavan idean ja ajanut sen jo läpi, että itäsuomen raivatut pellot saavat myös korvauskelpoisuuden ympille ja lfa tuelle. Täällä etelässä ollaan lievästi ilmaistuna “tyrmistyneitä” asiasta, koska tähän asti on ollut EU tasolta lähtien selvää että raiviopelloille ei korvauskelpoisuutta saa. Eli käytännössä tästä 1,1mrd kansallisesta potista jaetaan nyt isommalle alueelle joka alentaa ha kokonaissummaa koko maassa. Eli AB alueen viljelijöiden (toki myös C alueen) tukimäärä pienenee, jotta kriisiytynyt itäsuomi saa jotain tukea jonnekin.
Otetaan tarkasteluun viljelyn aloitustuet. Omasta aloituksesta on jo yli 20 vuotta, joten en nykyisiä pykäliä osaa. Aloitustuella kai yritetään kannustaa maatiloja sukupolvenvaihdoksiin. Olisinko itse aloittanut ilman aloitustukea. Olisin. Nostinko aloitustuen? Nostin. Oliko se tarpeellinen? Kaikki rahat saa aina menemään. Aloitustuki on myös raha johon kannattaa kriittisesti suhtautua. Jos toiminta ei ilman aloitustukea kannata, niin ei siihen kannata edes ryhtyä. Sama kaikki muut starttirahat yrityspuolella. Maataloudessa on sellainen ikävä ilmiö, niin Suomessa kuin Euroopassa yleisesti, että yrittäjät ovat iäkkäitä. Nuoria ei alalle tule ja tämä ongelma nostaa päätään ja siihen ei mikään aloitustuki auta.
Investointituet. Tämä tukimuoto on varsinkin nautapuolen investointeihin jakanut rahaa melkoisesti viime vuosikymmeninä. On sillä kyllä Suomalainen kottikärry maidontuotanto saatu nostettua eurooppalaiselle tasolle. Eli tällä mittarilla voidaan sanoa, että rahat eivät ole menneet hukkaan. Tukimuodon ongelma on se, että lobbarit lobbaa ja aina siellä on jotain aurinkopaneelien tapaisia muka tärkeitä investointeja mukana. Investointituilla on myös tapana mennä hintoihin, eli kyllä myyjät tietävät että investointirahaa on jaossa. Investointituissa on myös se lieveilmiö, että käytetyn kaluston ( tarkoitan tässä vaikka vanhoja parsirakenteita yms.) arvo on romurautaa. Omasta mielestäni korkotukilaina olisi riittävä investointituki.
Tukien maksaminen varakkaille henkilöille. Tukijärjestelmä on rakennettu siten, että se tukee tai korvaa maataloustuotantoa. Tuki ei ole ns “köyhäin apua”, joten siinä ei ole mekanismeja erotella tuensaajaa varallisuuden perusteella. Tukijärjestelmälle, teollisuudelle, ympäristölle tai kuluttajalle on yhdentekevää onko kauraleipäpussin kauran tuottanut Björn Wahlroosin kartanon työntekijä vai pientilallinen Pielavedeltä. Otetaan esimerkiksi Björn Wahlroos. Hän omistaa Joensuun kartanon Salossa varsinais-
Jäi vähän kesken. Björn Wahlroos omistaa Joensuun kartanon Varsinais-Suomessa Salossa. En voi tietenkään hänen puolestaan vastata, mutta oletan, ettei hän ostanut kartanoaan maataloustukien takia. Kartanot ovat vähän eri asemassa Suomalaisessa maatalousgenressä. Niillä on kulttuurihistoriallista arvoa ja ne edustavat menneiden aikojen suuruutta. Ne ovat tavallaan omistajilleen ehkä harrastus mutta myös vähän sellainen status asia. Aika monella Suomen liike-elämässä vaurastuneella henkilöllä on kartano. Pidän tätä hyvänä asiana. Heillä on varaa pitää paikat kunnossa. Uskaltaisin väittää, että maataloustuista huolimatta näiden kartanoiden maataloustuotanto on tappiollista. Tämä johtuu ihan jo palkatun työvoiman kuluista puhumattakaan mitä kartanon ylläpito maksaa.
AB alueen viljanviljelystä on valitettavasti tullut eliittilaji. Maahenkiset henkilöt, jotka ovat vaurastuneet (kuka milläkin tavalla) viljelevät, koska viljely on monelle mieleistä puuhaa. Yleensä varakkaat ja menestyneet henkilöt ovat myös kovia tekemään töitä, joten viljely sopii heille. Ja mikäs sen mukavampaa jos voi tehdä työt vielä hyvillä vehkeillä. On tietenkin surullista, että maataloudessa on tällainen piirre, että varakkaat tulevat ja ostavat rahalla läänit itselleen, mutta on hyvä asia ettei ostajana ole esimerkiksi Kiinan valtio. Olen oikeasti huolissani, että alkaako ulkomainen raha ostamaan maaomistuksia Suomesta. Nykyisen kannattavuuden ja rahoituksen saamisen haasteiden myötä tavallisilla viljelijöillä on vaikeuksia ostaa maata. Jo nyt olen kuullut huhuja että ulkomaista rahaa olisi tulossa tuottamaan naudanlihaa Suomeen. Ilmeisesti halal lihaa Muslimimaihin. Tässä kohtaa lfa tuki kannattaisi jättää jakamatta. Surullista jos ulkomailla nähdään meidän maaseudulla jotain sellaista arvoa ja potentiaalia mitä me itse emme nää.
Itse puollan kyllä kaikkia tukia jotka helpottavat maatalouden sukupolvenvaihdoksia. Maatila kun eroaa muista yrityksistä siten että kiinteää omaisuutta on paljon ja liiketoiminnan kannattavuus riippuu suoraan tuon omaisuuden määrästä. Maaseudulla kasvaneena on tullut todistettua usein sitä miten brutaali tilanne on ostaa vaikkapa kolme muuta sisarusta ulos perintötilasta ja kääntää homma kannattavaksi tämän jälkeen. Nämä maatalousperheet ovat kuitenkin niitä joiden lapset noita tiloja lähtökohtaisesti osaavat ja haluavat pyörittää - kaupungista maalle muuttavia uustilallisia kun ei käytännössä ole.
Vai edustaako? Tämäkään ei ole mikään “de facto” kaikkien mielestä. Eihän Pride-yhteisökään halua esim. leikkiä kaikkien kanssa varauksettomasti. Edustaako se silti tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta?
Helsinki Pride ei hyväksy kokoomusta kumppaniksi | MTV Uutiset
Eiköhän tuo nyt kuitenkin ole asiaan perehtyneille selvää että pride, sateenkaariliput ja seta ym. edustavat melko vasemmistolaista politiikkaa muiltakin osin eivätkä ole mikään puhtaasti vain kaunista tasa-arvo -aatetta ajava yhteisö.
On oma näkemys mikä hyvänsä, niin on kerta kaikkiaan kelvotonta ja suvaitsematonta, ellei toiset ole samaa mieltä. Mun mielestä suvaitsevaisuuteen kuuluu vastakkaisen mielipiteen kunnioittaminen. Kun sitä ei ole, niin se lisää vastakkainasettelua, toraa ja saa lopulta kaikki kehnolle tuulelle.
Vaikka homoille, transuille, eri rotuja edustaville sekä muille eri vähemmistöryhmille kuuluu samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillekin, niin suurimmalle osalle ihmisistä nämä eivät ole sellaisia asioita, joista pitäisi paasata koko ajan. Tuo jatkuva paasaus itselle tärkeästä asiasta kääntyy helposti itseään vastaan.
Turun seudun Setan puheenjohtaja Kirsi Mikkonen pohti Setan julkaisussa, olisiko seura voinut olla peluuttamatta Savinaista. Hän korjasi myöhemmin julkaisua todeten, että lainsäädännön mukaan TPS seurana ja työnantajana ei ole voinut toimia toisin tässä tilanteessa.
”Jos he olisivat kieltäneet Savinaista pelaamasta, he olisivat syrjineet häntä. Herää siis kysymys, onko lainsäädäntö väärässä”, Mikkonen kirjoittaa.
Ihanan raikasta wokea suoraan mallilla Pohjois-Korea. Eli jos et julista tiettyä umpilatautunutta vähemmistöideologiaa, niin nyt pitäisi lainsäädäntö saada muutettua, että näitä ajatusrikollisia voitaisiin ihan luvan kanssa lakiperustaisesti syrjiä. En taas ihan hetkeen ole näin sakeaa hyvien ihmisten™ ajattelua lukenut. Luulisi, että tämänkaltainen kaiken tasa-arvon, mielipiteenvapauden ja työelämän ihmisoikeudet alleen polkeva lausunto olisi saanut täystyrmäyksen kaikilta täysjärkisiltä tahoilta - politiikasta ja sen ulkopuolelta. Politiikan puolelta monet (kuten ministeri Poutala) suoraselkäisesti ottivatkin asiaan kantaa, mutta kertokaapas missä ovat kaikki vihervasemmistopoliitikkojen kannanotot? Ai niin, Sofia Virta (vieläpä tuolloin TPS:n hallituksen jäsen) hyökkäsi sosiaalisessa mediassa pelaajan kimppuun. Ja muualta kaikuu hiljaisuus. Eipä taida sillä puolella poliittista kenttää ne kuuluisat ihmisoikeudet paljoa painaa, jos omaat väärän mielipiteen, tai et vain halua sitä muista syistä aktiivisesti liputtaa. Tämä jos jokin on pelottavaa.
On tämä Suomen touhu melkoista ulkomaalaisten hyysäämistä eli kannatan eläkkeiden leikkaamista.
Erittäin moni pientuloinen on koko työikänsä Suomessa ollut töissä, eikä saa juuri enempää eläkettä, varmaan ihan oikein kun vaan sen ymmärtäisi. Pieni ero Ruotsin käytäntöön, no jotkut pitää omiensa puolta enemmän ja toiset vähemmän. Tämä on kommentti Suomen touhusta ei muusta ja tuskin paranee vaalien jälkeen…
Jos luet loppuun asti tuon linkkaamasi jutun niin huomaat että Setan puheenjohtaja kutsui pelaajan keskustelemaan “siitä mikä pride-lipussa edustaa arvoja joita hän ei voi hyväksyä”. Se on minusta kelpo tapa edistää tätä keskustelua. Voisinpa tehdä saman kysymyksen tällä palstalla kun aaihe selkeästi herättää tunteita: mikä siinä Pridessä niin pirusti risoo?