Nämä voisi varmaankin siirtää politiikkaketjuun tms ja jatkaa siellä keskustelua millaisia johtajia länsimaat tarvitsevat.
Toivottavasti länsimaihin ei kovin moni toivo rikollista toimintaa/kansamurhia harjoittaneita ns vahvoja johtajia mitä löytyy mm venäjän, pohjoiskorean ja joidenkin arabimaiden historiasta. Saksan historiastakin näitä löytyy ainakin 1kpl. Kiinassa on kaiketi vahvan johtajan sijaan vahva puolue. Usassa oli viime vaalikaudella vahva(?) johtaja kenestä en olisi yllättynyt jos se olisi vahvana(?) antanut putinille ukrainan saadakseen itselle tai usalle jotain kivaa.
Tämä taitaa olla keskittynyt enemmän suomalaiseen politiikkaan, mutten toistakaan paikkaa keksinyt. Pitäisikö olla joku yleinen geopolitiikan tmv. ketju? Mutta kun taas puhututtaa eri maiden kehitys ja arpominen siitä, että voisiko niistä tulla demokraattisia, niin osaako joku sanoa, että mitkä ovat olleet viimeisimpiä tällaisia? Eli entinen totalitaristinen diktatuuri - jota myös länsimaiset demokratiat aikanaan olivat - olisi muuttunut demokratiaksi? Tai vastaavasti toiseen suuntaan mennyttä kehitystä? Ihan vaan mietin, että kuinka harvinaisia tällaiset ovat ja löytyykö niille jotain yhtäläisyyksiä?
Äkkiseltään tulee mieleen, että Turkkihan on mennyt melko totalitaristiseksi, mutta minulla ei ole käsitystä, että kuinka demokraattinen tai oikeusvaltion periaatteita noudattava se oli ennen Erdogania? Iran on toinen, mutta siellä saadaan mennä jo vähän pidemmälle ajassa taakse päin. Sitten on tietty vieraan vallan alta itsenäistyneet maat. Aasiasta löytyy varmaan enemmänkin ja ainakin Indonesia on demokratisoitunut tällä vuosituhannella.
Vaihdoin tämän ketjun nimeksi “Politiikkanurkkaus - Suomi”
Suomi on kuitenkin monen meistä kotimaa, ja kotimaan asioista riittää ruodittavaa.
Nyt tähän ketjuun siirretään muista ketjuista kuten pörssien suunta, US-presidentin vaalit, yms tavaraa jota niihiin ei haluta
Perustan uuden ketjun "Politiikkanurkkaus - kansainväliset asiat, jossa voi käsitellä niitä asioita joiden linkki Suomeen on etäisempi
“Suomi on läntisen maailman nettovelattomin maa heti Norjan jälkeen.”…Tulos johtuu siitä, että Suomessa eläkejärjestelmä on täysin lakisääteinen. Siksi eläkevarat on tilastoitu 1980-luvulta asti julkisiin varoihin."
“Miten Suomi sijoittuisi, jos muidenkin eläkevarat ovat mukana?..Kun vertailuun otetaan kaikki tulevia eläkkeitä varten varatut, jollain tavoin rahastoidut säästöt, Suomi sijoittuu kansainvälisessä vertailussa hyvin. Euroopassa Suomi on Hollannin ja muiden Pohjoismaiden kanssa kärkeä mutta ei aivan kärjessä.”
“Monissa Euroopan maissa tulevia eläkkeitä varten ei silti säästetä käytännössä lainkaan etukäteen, vaan eläkkeet maksetaan aikanaan työntekijöiden ja yritysten pakollisilla maksuilla sekä suoraan valtion budjetista. Rahastointiaste on hyvin matala.”
Mitä mieltä olette, kannattaisiko Suomen maksaa eläkerahastoistaan valtionvelka pois ja jatkaa vahvemmin Eurooppalaisella tavalla? Kysehän lienee yksinkertaistettuna siitä, että a) onko se perustuslaillisesti mitenkään toteutettavissa? b) Uskotaanko, että valtionvelan korko% on isompi kuin eläkevarojen tuotto%?
Mikäli molempiin vastaus on kyllä, tuo toimenpide tulisi kaiketi järkisyistä tehdä?
Minun mielestä ei missään nimessä. Tämä on asia, joka nousee aina säännöllisesti esiin, että pitäisikö sijoitettuja eläkevaroja laittaa johonkin muuhun, kuin eläkkeiden maskuun. Tämä on poliittisesti ymmärrettävää, koska se on niin houkuttelevaa. Ketäpä ei houkuttaisi ottaa kasasta rahaa ja tehdä sillä kaikkea kivaa ja maksaa lasku sitten joskus myöhemmin? Peruste, että miksi ei, niin tämä mahdollistaa sen, että törsätään ensin eläkevarat johonkin ja sitten ollaan tilanteessa, missä julkistalous on samassa jamassa, kuin nyt - tai jopa huonommassa - velkaa on saman verran kuin nyt, ja siihen päälle ei ole millä maksaa eläkkeitäkään.
Sanotaan, että velka maksettaisiin nyt eläkevaroilla, Suomen valtionvelka olisi 0 € ja korkomenot samalla tavalla 0 €. Mikä mahti maailmassa takaa nyt sen, että seuraava, tai sitä seuraava, tai… hallitus ei ota velkaa kaikkeen kivaan ja tätä jatketa niin, että vaikkapa 2040-luvulla valtionvelkaa on saman verran, kuin oli ennen eläkevarojen kansallistamista?
Ei mikään, mutta siinäkin tapauksessa velkaa ja korkomenoja olisi nykyisen velan verran vähemmän (verrattuna tilanteeseen, ettei nykyvelkaa maksettaisi eläkevaroilla).
Sitä kaikkea kivaa voisi keksiä aluksi ainakin niillä rahoilla, jotka säästyy velanhoidosta (taisi olla ensi vuoden budjetissa 4mrd€?). Purrakin nosti velanhoitokulut isoksi syylliseksi valtion samantahtisen velkaantumisen jatkumiselle.
Ei ihan. Velkaantuminen loppuu siinä vaiheessa, kun lainaajat loppuvat. Ja tämä ei ole mitään teoreettista pohdintaa, vaan on tapahtunut monellakin maalla moneen kertaan. Oli Suomellakin muutama vuosikymmen sitten sen verran lähellä, että jouduttiin reagoimaan. Eläkevarat kansallistamalla voidaan saavuttaa sama velkataso, mikä muutenkin, mutta sillä erolla, että myös eläkkeisiin varatut rahat on dokattu.
Mikäs järki on olla ottamatta velkaa? Norjallakin taitaa olla velkaa parisataa miljardia euroa, sillä tienaa kun lainaa matalalla korolla ja lainaa eteenpäin vähän korkeammalla.
Valtion velkojen korot myös tapaavat olla inflaatiota matalampia, ei se ole sama asia kuin kotitalouksilla.
Ei velassa toki itsessään mitään, vaan että mihin sitä otetaan. Tätä olisin tietty voinut tarkentaa. Jottei mene vänkäämiseksi, niin mun mielestä homman voi yksinkertaistaa näin:
Jos luottaa nykyisen ja tulevien hallitusten kykyyn tehdä hyviä ja oikeita päätöksiä, niin lienee järkevää kannattaa velkaantumista ja vaikkapa eläkevarojen kansallistamista. Jos luottaisin, niin kannattaisin, mutta en luota, niin en kannata. Tässä pitää huomioida etenkin tulevat hallitukset, enkä puhu nyt siitä, että mitkä puolueet muodostavat hallituksen vaikka seuraavalla, tai sitä seuraavalla kerralla, vaan seuraavat vuosikymmenet.
Tämä kattaa myös ne mahdollisuudet, että nyt tuntematon tai olematon porukka nousee valtaan vaikka 20 vuoden päästä ja vaikka lupaamalla jotain, mikä on täysin järjetöntä. Tähän voi ottaa vertailukohdaksi vaikkapa sen, että kuka olisi vaikka 1999 tai 2003 uskonut, että n. 20 vuoden päästä Perussuomalaiset ovat lähellä nousta suurimmaksi puolueeksi ja kuka osaa arvata, että mikä on persujen kannatus esim. 2030- tai 2040-luvulla? Tai kuka olisi osannut ennustaa samoihin aikoihin, että Trump on Yhdysvaltain presidentti?
Jos taas ei luota siihen, että pystyy ennustamaan hallitusten hyvyyden pitkälle tulevaisuuteen, sekä siihen, että nämä tulevat ja tuntemattomat hallitukset tekevät viisaita päätöksiä, niin vaikea perustella (minun mielestä) velkaantumista. Jos sen sijaan olisi vaikkapa marmoriin hakattu velkakatto (ei siis Yhdysvaltojen tyylinen, joka nousee aina velan saavuttaessa sen), niin siitä tulisi ongelmia sen takia, että velkaa ei voida käyttää hyödyllisiin asioihin, mutta se myös estäisi sen, että erilaiset populistiviritelmät nousisivat valtaan lupaamalla kaikenlaista kivaa ja pörröistä “tulevaisuusinvestointia”. Koska suhtaudun hyvin skeptisesti tulevien hallitusten, tai nykyisen, hyvyyteen, niin pitäisin absoluuttista velkakattoa pienempänä pahana. Tämän takia suhtaudun negatiivisesti kaikkiin keinoihin, jotka mahdollistavat pahemman velkaantumisen tulevaisuudessa siitä huolimatta, että velkaa on mahdollista käyttää myös järkeviin asioihin.
Mun näkemystä hallitusten hyvyydestä ei tarvitse jakaa, mutta logiikka taustalla lienee selkeä?
Nyt on laitettu eläkevarat ja velka vastakkain. Eli kiertäen päätellen olet sitä mieltä, eläkerahastoon laittamalla velanotto on järkevää, eikö niin? Minun mielestäni etenkin tässä korkomarkkinatilanteessa se ei ole järkevää. Eli mielummin siirtäisin (ainakin palstalaisten melko yleisen mielipiteen mukaan liian) huonosti tuottavat eläkerahastovarat velan lyhentämiseen.
Onko mielestäsi juuri nykyinen velan ja eläkevarojen suhde eurolleen hyvä, vai olisitko valmis ottamaan lisää valtionvelkaa eläkerahastoon (kuvitteellinen tilanne, tiedän )?
Eläkerahastot ovat sosialistin märkä päiväuni. Antti Rinne taisikin pääministeriuransa alussa kaivata sieltä rahaa. Paljon rahaa, jota voisi käyttää kaikkeen kivaan.
Komppaan @mskomu , ja itse en sekuntiakaan kuvittele että poliitikot kykenesivät käyttämään rahastorahoja mihinkään järkevään ja samalla nykyisiä tuottoja korkoampia tuottoja tuovaan.
Eläkerahastoissa valtion eläkevastuut ovat sentään vähän turvassa poliitikkojen kotkotuksilta, mikä on näin yksilön kannalta erittäin tärkeää, koska lähes kaikkien eläkesäästöt pakkohoidetaan valtion järjestelmän kautta.
VER - Valtion eläkerahasto määrittelee tehtävänsä seuraavasti:
Valtion Eläkerahaston tehtävä on valtion eläkemenoihin varautuminen sekä eläkemenojen tasaaminen. VER vastaa valtion eläkevarojen sijoittamisesta ja auttaa valtiota varautumaan tulevaisuudessa maksettavien eläkkeiden rahoitukseen. Pitkäaikaisena sijoittajana VERin toiminnassa korostuvat korkea ammattitaito ja vastuullinen toimintatapa. VER toimii osana rahastoivaa eläkejärjestelmää.
VER siis kerää eläkemaksutuloja ja puskurin kautta toimiessaan tuottaa sijoitustuottoja. Tuottoja on kertynyt 2020-luvulla 5,3% nimellistuoton ja 3,4% reaalituoton verran
On sitten VER:n tuotto hyvä tai ei, ainakin se on korkeampi kuin Valtion velan korkotaso. Voisikin ajatella niin että jo valtio tarjoaa korkotuottoa, joka ylittää vapailta markkinoilta saatavat tuotot, eläkerahaston kannattaisi lainata rahaa valtiolle.
Tosin siinä tilanteessa riski olisi huomattava, koska lähtökohtaisesti valtion luottotiedot ovat paremmalla tolalla kuin niillä markkinoilla joista “riskitöntä” korkoa korkeampaa tuottoa tavoitellaan.
Siitä huolimatta, että eläkevarojen sijoittamista on säädelty hyvin tiukasti ja sen johdosta niiden tuotto on ollut pitkällä aikavälillä esimerkiksi osakeindekseihin verrattuna kehnompi, niin niiden tuotto on ollut kuitenkin huomattavasti suurempi kuin valtion velkojen korko.
On aika uskomatonta, että vasemmistolaisilla vaikuttaa olevan kova halu päästä eroon kaikesta varallisuudesta. Tuhlata se mahdollisimman pian, jotta päästään jakamaan rahaa velaksi.
Muistatteko pääministerin aamupalakohun? Loukkasiko se teidän oikeudentuntoanne syvästi? Miten suhtaudutte alla olevaan? Lounarietua verotetaan, mutta kansanedustajilla on näköjään eri säännöt, kuin muilla. Miten nämä rahat peritään takautuvasti kansanedustajilta, jos järjestelmässä on ollut pieni aukko?
Vai onko kyse niin pienistä rahoista, että tällä ei ole sitten mitään väliä?
"Viime keväänä käytyjen eduskuntavaalien jälkeen muodostettu kokoomusjohtoinen hallitus on päättänyt jatkaa edellisvuosilta tuttua tuhlauspolitiikkaa ja holtitonta velanottoa, samalla köyhiä kyykyttäen. "
Jos nuo ehdottaa ministeriön budjetin leikkaamista 75%:lla ilman että ovat tehneet vaikutusarviota niin en jaksa ottaa listaa kovin vakavissani. Ei sillä että siellä ei jotain hyvääkin olisi, mutta jotenkin tämä kohta pistää vakavaksi.
Melkoisen naivi ideologinen kiihko saa olla silmissä että on laittamassa VTT:n rahoituksen nolliin. VTT:n spin off startupit keräsi 2022 160 miljoonaa rahoitusta. Niistä suurimman osan keräsi IQM, joka on varmaan suomen paras mahdollisuus saada jotain vähän Nokian kaltaista tarinaa aikaiseksi seuraavan 10 vuoden aikana. VTT tuottaa paljon sellaista tutkimusta jota yksityinen sektori ei yksinkertaisesti tekisi ilman vttn kaltaista toimijaa. Ajatus siitä valtio ei jaa yritystukia on kaunis mutta naivi, eikä toimi maailmassa jossa kaikki muut maat jakavat yritystukia.
Tästä VTT:n rahoituksesta olen samaa mieltä kanssasi. Muutenkin lista on toki yliampuva ja vetää paljon mutkia suoriksi. Mutta liberaalien kunniaksi on sanottava, että ainakin he yrittävät…
)?
