En ole lainkaan niin varma. Paperilla ehkä, mutta luulen, että suurin osa ottaisi tuon vastaan työehtojen heikennyksenä (ainakin itse ottaisin, koska tykkään olla välillä 2 päivää vapaata putkeen). Jos ihmiset ovat tosi kovasti jotain vastaan, niin väitän, että se ei toimi ihan sen takia. Toki sitten pitkähkön siirtymäajan jälkeen, kun tästä on tullut uusi normaali, niin voisi olla toimivampi ratkaisu, jos puhutaan vain työtehosta.
Politiikkaa ajatellen mun mielestä olisi paras, että näistä sovittaisiin paikallisesti. Esim. onhan nytkin monia aloja, joilla työaika on virallisesti 37,5h/vko, mutta käytännössä 60h/vko ja se on ihan yleisesti tiedossa alalle hakeutuville. Ts. jotkut ovat valmiita tekemään pitkää päivää rahan, statuksen tai jonkun muun vastaavan takia. Ihan hyvin firmat voisivat tehdä niin, että kaikki halukkaat saavat tehdä 6-päiväistä, 6-tuntista viikkoa ja siitä maksetaan vaikka x %:ia parempaa palkkaa. Tai voisi laittaa tuollaiset ehdot ja ne tekee, jotka haluaa. Käytännössähän lainsäädäntö ei taida tällaiseen taipua.
Tietty voisi tehdä niin, että sopparissa lukee, että työaika on 37,5h/vko ja 5 päivää viikossa, mutta kaikki tekevät epävirallisella sopimuksella 6x6h. Tällaisissa vain on muutamia ongelmia, vaikka näinhän esim. yritysrahoitus ja private equity toimii, kuten myös mun ymmärtääkseni lakiala ja kirjanpito, sekä varmasti moni muu varsinkin pienemmissä yrityksissä.
Näinhän se menee. Kokonaan toinen kysymys on sitten se, paljonko tässä systeemissä lopulta on järkeä. Uskoisin että työllisyyden ja kansantalouden näkökulmista viisaampaa olisi alentaa tuota “vakuutusmaksua” ja patistaa työttömät ja lomautetut kotisohvilta vaikka sitten huonomminkin palkattuihin väliaikaistöihin.
Turhia työllistämistöitä minäkään en kannata. Puhuin lähinnä aloista joilla on työvoimapula ja suht matalat vaatimukset osaamisen suhteen, kuten siivousala ja avustavat teollisuuden tehtävät.
“Järjettömän työn määrää ei ole mitään järkeä lisätä. Esimerkiksi itse olin työttömänä hetken aikaa kun lapseni olivat pieniä, niin kulutin ison osan työttömyysajasta viemällä lapsiani urheiluharrastuksiin, sekä opettamalla lapsiani laskemaan ja lukemaan jo ennen koulua. Tämä johti siihen, että lapseni vetivätkin sitten koulun läpi 9 keskiarvolla kaikki ja jokainen heistä meni joko yliopistoon tai korkeakouluun.”
Jos kaikki toimisivat näin hienosti niin olisiko järjestelmä niin rikki kuin puhutaan? Mutta, eikö “huono osaisuus” ja koulutus taso kulje kuitenkin hieman perintönä, tutkimusten mukaan, joten taidat vain olla upea poikkeus.
Perustulo on hyvä ratkaisu. Se pitää asettaa sellaiseksi ettei kukaan halua joutua pelkästään sen varaan. Koulussa pitäisi jo tajuta panostaa opiskeluun, jotta välttyisi perustulolta, mikäli näin kuitenkin kävisi, voisi asumistukea hakea kun kriteerit täyttyy. Voisivat olla pitkälti samat kuin nykyään toimeentulotuessa . Byrokratiasta vapautunut konttoriväki ohjataan jalkautumaan työpaikkoihin ja selvittämään minkälaista työvoimaa tarvitaan. Kuopiossa ELY keskus keksi tällaisen systeemin ja sieltä on saatu hyviä tuloksia.
Perustulo vaatisi tuekseen tasaveron. Jokainen tehty tunti korottaisi ansioita aivan eri tavalla kuin nyt. Kaikki lyhyetkin pätkät kannattaisi ottaa vastaan. Ikinä ei tiedä - mikä helmi jostain lyhyestä pestistä saattaa muodostua. Ahkeruudesta palkittaisiin aivan toisella tapaa kuin nyt. Opiskelu, töissä oppiminen, ja helvetillinen ahkeruus valuisi samalla osuudella suoraan tilinauhalle progression loistaessa poissaolollaan.
Liittyen tähän että mikä motivoi ja vie eteenpäin niin Hesarissa juttu psykiatrin näkökulmasta.
Maksumuurin takana mutta pieni poiminta tässä:
Nykyään ammatinvalinta on harvalle sattumaa, Kuusi sanoo. Hän tapaa työssään paljon nuoria aikuisia, jotka eivät tiedä, mitä elämältään haluaisivat. Heillä on vaikeuksia löytää omaa juttuaan tai saattaa opintojaan loppuun. Jos he valmistuvat, he toteavat ehkä pian, ettei ala ollutkaan heitä varten.
Joiltakin puuttuu Kuusen mukaan kokonaan ajatus siitä, että elämässä pitäisi pärjätä omillaan: he olisivat tyytyväisiä, kun elanto järjestyisi jotenkin ja he voisivat pelata yöt tietokonepelejä.
”Jos ei oikein löydä omaa polkuaan, niin ahdistaahan se, mutta ei se ole terapiakysymys vaan ammatinvalintakysymys. Joko pitää ruveta tekemään jotain, mistä saa elantonsa, tai sitten hapuilla ja etsiä vielä omaa juttuaan.
Perustulo, vaikkakin on periaatteessa hyvä systeemi, ei voi Suomessa koskaan toteutua.
Korkea kustannustaso aiheuttaa kuitenkin lisätukia taikka sitten kymmenet tuhannet jäätyy talvella kadulle kun joku 400e-500e/kk kokonaistulot ei riitä ja ei pääse töihin syystä taikka toisesta.
Jos taas perustulo on kohtuullinen kustannustason suhteutettuna esim 900e-1000e, on paljon äärimmäiseen askeettisuuteen tyytyviä ihmisiä jota suosiolla tyytyvät siihen ja passivoituvat pidemmän päälle.
Mihin veroprosenttiin tuon tasaveron asettaisit? Mikäli esim. lähelle Viron 20%, niin tällöin kannustinloukku vain kasvaa;matalapalkkatyötä ei kannata ottaa vastaan 20% tuloveroilla. Mikäli reilusti alle 20%, jää valtio aika reilusti miinuksen puolelle.
80% käteen nettona olisi nykyiseen systeemin verrattuna lottovoitto pienituloisille. Juuri viime viikolla näitä laskettiin auki kun 2000 euron palkasta jää käteen pari sataa enemmän kuin mitä tuet olisivat. Kannustinloukku ei ole verot vaan tuet.
Vuodesta 2012 vuoteen 2022 keskimääräiset työtunnit ovat vähentyneet 73 tuntia / työllinen. Melkein kahden viikon työtunnit siis.
Työlliseksi siis lasketaan kun teet vähintään 1 tunnin viikossa sillä viikolla. Vain 52 tuntia vuodessa riittää. Suomen tehdyt työtunnit on nyt yhteensä hieman yli 4 miljardia tuntia (2022), joten täystyöllisyyttä riittää melkein 80 miljoonalle (52h/a/hlö), kerrannaisvaikutuksista puhumattakaan. Ihanan helppoa ratkaista näitä työllisyysongelmia!
Monella tapaa sen tasaveron voi perustella, reiluus kai etunenässä, mutta kyllähän se faktaa on tasavero iskisi pienituloisen tuloihin todella kovaa. Jos tukia ei samalla kertaa muokattaisi reilusti, niin tasaveroon siirtyminen tuota pienituloisten kannustinloukkua kyllä pahentaisi reilusti.
Totta. Fiksu järjestelmähän tuo olisi. Löysin tällaisen VM:n pohdinnon aiheesta:
Tuola kerrotaan, että perustulon toteuttaminen maksaisi n. 20 miljardia euroa. Aiemmin tänne linkatussa twitter-threadissa lasketaan, että valtio ja kunnat keräävät yhteensä noin 40 miljardia tuloverotuksesta. Tuo 40 miljardia johtaisi tuohon 18% tasaveroon. Näistä luvuista mutuilisin, että perustulon kanssa tarvittaisiin n. 27% tasavero, että perustulon voisi noilla VM:n laskelmilla toteuttaa. Menisiköhän noin korkea tasavero ikinä vaaleissa läpi?
Taitaa olla tämä VM:n selvitys samaa tasoa kuin STM:n kasvomaskiselvitys. Jo heti aluksi ensimmäisessä lauseessa määritetään, että selvitys koskee mallia, joka koskee koko aikuisväestön kattavaa perustulomallia. Se vaan sattuu olemaan perustulomalleista taloudellisesti raskain ja huonoiten suunnattu. Ei me hyvin pärjäävät tarvita mitään perustuloa. Ei päästä tästä lähtökohdasta muuhun lopputulemaan, kuin että eipä toimi, kun tulee niin kalliiksi.
Negatiivisen tuloveron perustulomalli unohtui vahingossa kokonaan tarkastelematta. Se onkin niin paljon parempi, että se on parempi vaieta, sillä se ei ole ministeriöiden pysyvän virkamiespolitrukin mieleen. Milloin hallinto on itse halunnut hallintoa purkaa?
Taitaa negatiivinen tulovero olla ns. mustalla listalla psykologisista syistä. Malli on periaatteessa kiinnostava, mutta epäilyjä on että ihmismieli on viallinen ja systeemi kannustaisi kaikin keinoin siirtämään tuloja pimeäksi jotta rahavirrat valtion suuntaan pysyvät oikean suuntaisina (jee, ilmaista rahaa)
Lisäksi se nähdään eräällä tavalla potentiaalisesti leimaavana - joko olet maksaja tai saaja, ja maksajia kismittäisi suuresti katsella niitä jotka ovat niitä saajia.
Tukihimmeleitä kritisoidaan syystakin, mutta yksi syy nykytilaan on että näin saadaan kaikki maksamaan “yhtä lailla” veroja jotenkin perustellun kaavan mukaan jossa on progressio, ja sen päälle sitten huono-osaisia avustetaan erilaisin “erikoisjärjestelyin”. Näin ylläpidetään illuusiota jossa kaikki maksavat veroja vaikka todellisuudessa jos verot alittavat valtiolta irtoavat tuet, tämä on vain illuusio.
Perustulo on helpommin myytävä - jälleen systeemi lähtee siitä että kaikki tasapuolisesti saavat samaan tapaan sitä perustuloa… tärkeä ominaisuus missä tahansa isossa muutoksessa systeemiin.
Niin nykyjärjestelmässähän tätä ongelmaa ei ole? Ei voi ottaa palkkatyötä vastaan, kun se laskisi avustuksia…
Kun helpotukset kertautuvat eri järjestelmissä, kuten työttömyysetuus, verotus, päivähoitomaksut jne. on köyhyysloukku valmis. Juuri siksi, siis näiden toinen toistaan vahvistavien järjestelmien yhteisvaikutuksesta syntyy ne tuloloukut.
Siksi tarvitaan perustulomalli korvaamaan aiempi tukiviidakko, ei täydentämään sitä vaan korvaaman aiempi viidakko. Eri elämäntilanteissa tuen tarve vaihtelee, joten se joka luulee, että yksi kaava riittää, niin siinäpähän luulee. On silti järkevämpää keskittää kunkin yksilön ja perheen tulot ja tuet samaan laskelmaan, jotta päästään nykyisistä tuloloukuista, jotka johtuvat suurelta osin päällekkäisistä progressioista/alennuksista eri järjestelmissä.
Perustulosta aikuisten lapsilisä, joo. Mitkä puolueet haluavat tehdä omillaan pärjäävistä aikuisista aikuislapsilisän saajia, halusivatpa sitä tai ei? Eiköhän jätetä yhteiskunnan tuki sitä tarvitseville.
Onneksi Juurikki sentään on mielikuvitusolento: ei tule kukaan tyrkyttämään tukiaisiaan.
