Tämä on mielenkiintoinen kytkös. Mielestäni Tradekan hallituksen pitäisi tehdä kotiläksynsä ja irrottautua OP:n peesistä. Tradekan kokoluokassa tuotto-osuuksien koronmaksu on aivan pikkuraha, kuten mainitsit. Koron voisi suhteuttaa, vaikka Tradekan salkun tuottoon.
1 tykkäys
Tuollaista kytköstä ei tietenkään virallisesti ole olemassa. Mutta jostain kumman syystä ne Tradekan tuotto-osuustavoitteet julkaistaan aina OP:n jälkeen ja ne on vuodesta toiseen sen 0,25 % OP:tä enemmän.
OP:n mukaan “pyrimme maksamaan tuotto-osuuksille tuottoa vähintään 1-2 prosenttiyksikköä yli Suomen valtion 10 vuoden viitelainan keskimääräisen koron. Tuottoa voidaan maksaa enintään 30 prosenttia OP Ryhmän tuloksesta”. Mielestäni Tradekan pitäisi myös selkeyttää tuottotavoitteet vastaavalla tavalla.
2 tykkäystä
Näitä ehdotuksia kannattaa viedä eteenpäin Tradekan hallitukselle esimerkiksi jäsenaloitteen kautta.
Tässä on esimerkiksi ylärajan nostoon liittyvä aloite:
https://www.tradeka.fi/jasenaloite/tuotto-osuusmerkinnat-100-000-euroon
Olen tehnyt aiheesta jäsenaloitteen 16.2.2023 otsikolla “Tuotto-osuuden tuottotavoitteen nostaminen”, jossa ehdotettiin myös tuottotavoitteen kriteerien selkeyttämistä. 200 kannatusta olisi vaatinut aloite tullakseen hallituksen käsitellyksi. Nimiä kertyi 48 kpl. Aloitteen sisältö oli:
Tradekan jäsenilleen tarjoama tuotto-osuus on ainutlaatuinen sijoitusmuoto. Tradekan lisäksi Suomessa on vain yksi suuri osuuskunta, johon kuka tahansa täysivaltainen suomalainen voi liittyä jäseneksi ja merkitä tuotto-osuuksia. Viime vuosien tavoitellun sekä toteutuneen tuoton osalta Tradeka on ollut vertailukohtaansa nähden paremman tuoton sijoitusvaihtoehto 3,5 %:n tuottotavoitteellaan. Nyt tilanne on kuitenkin korkojen nousun myötä muuttunut. Tradekan ohella toinen tuotto-osuuksia tarjoava osuuskunta määrittelee tuottotavoitteensa selkeällä prosenttiluvulla sekä pyrkimyksenä maksaa ”vähintään 1-2 prosenttiyksikköä yli Suomen valtion 10 vuoden viitelainan keskimääräisen koron”. Me allekirjoittaneet ehdotamme, että Tradeka nostaa tuotto-osuuksien tuottotavoitteen 5 %:iin sekä vähintään tasolle, joka ylittää 1-2 prosenttiyksiköllä Suomen valtion 10 vuoden viitelainan keskimääräisen koron.
Vertailun vuoksi, nyt elokuussa joku neropatti avasi jäsenaloiteen, jonka mukaan jokaiselle jäsenelle tulisi jakaa tasapuolisesti rahaa 150 e / vuosi ilman, että heidän täytyisi sijoittaa osuuskuntaan euroakaan, “koska rahaa on”. Tuo aloite keräsi heittämällä yli 200 kannatusta.
15 tykkäystä
Aloiteet kannattaa laittaa aluille, kun Oma Tradekassa on eniten liikennettä. Kävijöitä on eniten hyväntekeväisyyskohteen jäsenäänestyksen aikaan elokuussa ja syyskuussa. Hallitus omien sanojen mukaan lukee aloitteita, vaikka äänimäärä ei nousisi yli 200. Harva alkaa kaivelemaan aloitteita vuodelta 2023.
2 tykkäystä
Noin voi olla. Toisaalta, tuolloin hyväntekeväisyyskohteiden jäsenäänestysten aikaan aloitteet helposti uppoaa massan joukkoon.
Olen huomannut, että tuotto-osuudet eivät kauheasti Tradekan jäsenistöä innosta. Ja joskus kun näistä somessa on osuuskunnan sivuilla ollut keskustelua, niin monien asenne on sitä luokkaa, että kyse on etuoikeutettujen tavasta ryövätä jäsenistön varallisuutta. Tradekan aatteelliset juuret huomioiden asenne ei toki yllätä. Kuten ei edelliseen viestiini viitaten sekään, että tuollaiset aloitteet saa kannatusta, joissa vaaditaan sijoitustuottoja ilman sijoitettua pääomaa.
2 tykkäystä
Osuuskunnan hallitus yhtyy jäsenaloitteessa esitettyyn tavoitteeseen pyrkiä laajentamaan osuuskunnan jäsenetutarjontaan sellaisiin etuihin, jotka ovat osuuskunnan jäsenistön tasapuolisesti hyödynnettävissä esimerkiksi asuinpaikasta riippumatta. Lisäksi osuuskunnan hallitus toteaa, että osuuskunnassa on käytössä tuotto-osuus, johon sijoitetuille varoille osuuskunta pyrkii vuosittain maksamaan ylijäämästään kilpailukykyistä, vuodelta 2023 4,75 %:n suuruista, korkoa.
Tuotto-osuus varmaan on hallituksen vastaus tuohon 150 euron vuosittaiseen rahanjakoon. Toki olisi hienoa saada dataa, kuinka paljon esimerkiksi loppukesällä jaetuista ravintolakupongeista jää käyttämättä. Jos riitäävän moni jää paitsi tästä “voiton jaosta”, niin tietynlainen edellytys olisi koron maksuun, vaikka korko jää kyllä väkisinkin pieneksi pääoman ollessa 33,64 euroa.
Monelle vanhalle jäsenellä nykyinen Tradeka on melko vieras. Kyseessä on omistajaosuuskunta vanhan kuluttajaosuuskunnan sijaan. Osa haikailee myös päivittäiskaupan perään. Toivottavasti Tradekalle tulisi jäseniä, jotka uskovat omistajuuteen. Jäsenmaksu tulee takaisin helposti vuodessa ja jäsenmaksu maksetaan vain kerran.
Se 150 euron vaatimusaloite on vielä aktiviinen. Tuo hallituksen vastaus oli aloitteseen “Tradekan tuottamaa ylijäämää jaettava myös rahana jäsenille vuosittain”, jossa ei ollut mitään esityksiä summasta.
Mä näkisin, että ne ravintolakupongit on ennen kaikkea markkinointia. Hauskaa muuten on, että jossain jäsenaloitteessa purnattiin niistäkin, kuinka on hankala käyttää, ja siksi Tradekan tulisi tarjota tilalle ilmaisia kahvipaketteja SOK:n myymälöissä. Vähän sama asia kuin purnaisi Citymarketille, että en käytä teidän palveluita, joiten haluan Keskolta kompensaatioksi ilmaistuotteita Prismasta 
Näin on. Ja jäseyydestä erotessahan senkin saa takaisin.
On näin, mutta piti varsinaisesti tarkoittaa, että Restelin ravintoloita on paljon lopettanut monissa paikkakunnissa. Siksi voi olla osalle vaikeaa päästä käsiksi näihin palveluihin. Kuponkien lisäksi on vuosietu. Restelin osuus vuosieduista on varmasta merkittävin.
Näin on, mutta se on menossa hallitukselle. Ennustan, että vastaus on samantyyppinen.
1 tykkäys
Tradekan tuotto-osuudessa tavoitteena on 4,75 % korko ensi vuonna:
“Jäsenistö on ottanut tuotto-osuuksien merkintämahdollisuuden hyvin vastaan. Kaikkiaan tuotto-osuuksia on merkitty noin kymmenen miljoonan euron edestä. Osa on merkinnyt enimmäismäärän kerralla, mutta monet jäsenistä ovat löytäneet tuotto-osuudesta pitkäjänteisen säästämisen muodon ja he tekevät merkintöjä säännöllisesti”, Osuuskunta Tradekan toimitusjohtaja Perttu Puro sanoo.
3 tykkäystä
On tietenkin mielipidekysymys, että mikä on hyvin. Tradekan tuotto-osuudet ovat olleet markkinoilla kohta kuusi vuotta, joten mieletäni kymmenen miljoonan merkinnät eivät ole kovinkaan kummoinen saavutus. Semminkin, kun matkan varrella osa osuuksista on varmastikin jo irtisanottu.
Vertailun vuoksi, Tampereen Seudun Osuuspankki avasi uuden tuotto-osuusannin viimeksi tammikuussa 2022. Sen koko oli 10 miljoonaa euroa ja se tuli täyteen merkityksi noin viikossa.
3 tykkäystä
Tradekan tuotto-osuudeksien nettomäärä oli vuoden 2023 lopussa 6,3 miljoonaa euroa. On tosiaan mielenkiintoista, jos tässä Puro kommentoi merkintämäärää ilman irtisanottujen osuuksien huomioimista. Itse olen irtisanonut suurimman osan osuuksista ja rahat palautuu loppuvuonna.
Tradekan johto varmaan toivoi tuotto-osuuksille isompaa menekkiä. Tarkoitus taisi alunperin olla, että koko summa olisi merkitty ensimmäisenä vuonna.
2 tykkäystä
Tammikuun puolivälissä tuotto-osuuksia merkitessäni tuotto-osuuksien numero oli reilu 83 tuhannessa. Tuskin siinä vuodenvaihteen ja tuon ajankohdan välillä on ehtinyt hirveästi uusia merkintöjä tulla, joten voisi päätellä tuotto-osuuksia merkityn siihen mennessä päälle 8 miljoonalla eurolla ja niistä irtisanotun vajaa neljäsosan.
Ja joo, varmasti odotettiin suurempaa kysyntää, kun tuotto-osuuksien enimmäisrajakin oli muistaakseni 30t euroa. Siitähän se nousi sitten 50t euroon.
1 tykkäys
2019 vuoden anti kesti sen vuoden loppuun asti. Merkintöjä tehtiin 2 miljoonalla eurolla 20 miljoonan annista. Nykyinen voimassa oleva anti käynnistettiin 2020 alussa ja siihen ei ole asetettu viimeistä päivää. Ajatuksena oli varmaan alunperin, että anti olisi tullut täyteen ensimmäisenä vuonna.
Tradeka näemmä sai käsiteltyä tarvittavan kannattajamäärän keränneet jäsenaloitteet:
Eli vastauksena niille, jotka toivovat sijoitustuottoja ilman sijoitettua pääomaa, sijoittakaa niin saatte tuottoa.
Ja vastauksena niille, jotka vaativat 30 %:n ravintola-alea, kyseessä ei ole mikään hyväntekeväisyyslaitos, jonka tarkoituksena on myydä ruokaa tappiolla.
No, vähän kärjistin vastaussisältöä, mutta tuohan se pääviesti suunnilleen on. Ja se on ihan oikea viesti.
12 tykkäystä
Hallituksen vastauksessa korostettiin aika paljon etuseteleitä voitonjaon yhteydessä. Vaikuttaa myös, että kupongit pyritään lähettää nykyistä aikaisemmin. Porissakin alkaa ravintolavaihtoehdot Restelillä vähentymään, kun Rax lopetetaan, niin on hyvä jos näihin saadaan lisäaika. Jos näitä kuponkeja ei voi voitonjaoksi kutsua niin on ne eräänlaisia reaaliosinkoja, joiden lunastaminen on melkoisesti helpompaa kuin pörssiyhtiöiden yhtiökokoustarjoilujen metsästäminen. Restel tarvitsisi nyt käännöksen positiiviseen suuntaan. Muuten siitä tulee riippakivi, mistä käytännössä ei voi luopua, kun se on tärkein etujen lähde.
4 tykkäystä
Metsäliiton hallitus ehdottaa prosenttiyksikön laskua korkoihin:
Metsäliitto Osuuskunnan hallitus on päättänyt ehdottaa, että jäsenten sijoittamille sääntömääräisille perusosuuksille maksetaan vuodelta 2024 korkoa 5,5 % (6,5 % vuodelta 2023), Metsä1-lisäosuuksille 5,0 % (6,0), lisäosuuspääoma A:lle 2,0 % (3,0) ja lisäosuuspääoma B:lle 1,0 % (1,0). Lisäksi hallitus ehdottaa, että ylijäämänpalautuksena jaetaan 0,30 euroa per jäseneltä vastaanotettu teollisen ainespuun kuutiometri edellisen neljän päättyneen tilikauden aikana.
Tradekan tuotto-osuuden korko vuodelta 2024 on 5,75%. Se ohitti kaikki nämä.
7 tykkäystä
Iltalehden mukaan Tradeka osuuskunta on mukana Helsinki-halli kaupassa:
Trevian Kasvu LP Ky maksaa Iltalehden saaman tiedon mukaan monitoimiareenasta 60 miljoonaa euroa.
Summasta 40 miljoonaa on Osuuskunta Tradekan takaamaa rahaa.
Eli mahdollisesti kuvio on seuraava: ostajat laittavat kauppaan 20 miljoonaa omaa pääomaa ja 40 miljoonaa on joltain taholta otettua lainaa, jonka Tradeka on sitoutunut takaamaan eli maksamaan, mikäli ostajat eivät siihen kykene.
Tiedon pohjalta on luultavaa, että Restel oy tulee olemaan areenan ravintolaoperaattori.
Tässä vielä virallinen tiedote rahoitusjärjestelystä, jossa mukana on Tradeka:
Paasitornin ravintolapalvelut siirtyvät Restelille:
Paasitornin ravintolamaailmaan kuuluu neljä keskenään erilaista ravintolaa – Paasiravintola, Paasin Kellari, Meripaviljonki ja Juttutupa juhlatiloineen, jotka ennen tunnettiin Graniittilinnana.
Päivitän, että Restel avaa ravintoloita Helsinki halliin:
Uusia ravintoloita
Hallin ravintolatoiminnasta vastaa Restel, jonka tavoitteena on tuoda areenalle ensimmäisessä vaiheessa Burger King, Taco Bell ja Rax.
– Tavoitteena on, että hallin kaikille 15 000 paikalle olisi mahdollista myydä ruokaa ja juomaa paikalle toimitettuna, Tradeka-Yhtiöt Oy:n toimitusjohtaja Perttu Puro kertoo.
5 tykkäystä
Tradeka on julkaissut vuoden 2024 tuloksen:
“Sijoitusvuosi oli hyvä heikosti kehittyneistä kiinteistösijoituksista huolimatta. Tradeka-sijoituksen salkun tuotoksi muodostui 7,8 %. Salkussamme pidettiin perusallokaation mukaista riskitasoa koko vuoden. Likvidisalkku jäi indeksille osakesalkun heikon suhteellisen tuoton vuoksi, mutta korkosalkku löi indeksin selkeästi”, kertoo Puro.
Tuotto-osuuksille Osuuskunta Tradekan hallitus esittää maksettavaksi tuottotavoitteen mukaisen 5,75 % koron. Tuottotavoitteeksi tälle vuodelle on jo aikaisemmin asetettu 4,75 %.
9 tykkäystä
Tradekan edustajisto vahvisti viime vuodelta maksettavan 5,75 %:n koron tuotto-osuuksille:
Itsellä tuli huhtikuun lopulla tuotto-osuuksien merkintämäärän maksimi täyteen ja viimeisen tuotto-osuuden järjestysnumero pyöri 114 000 tietämillä. Tuosta kun katson vuoden taaksepäin, niin tuotto-osuuksia on merkitty n. 22 000 kpl. Eli ihan heti ei ole tuo tuotto-osuusanti tällä vauhdilla tulossa tiensä päähän.
Paikallisen OP:n seuraavaa tuotto-osuusantia olen yrittänyt silmäillä jo hyvän tovin, mutta hiljaista on ollut sillä rintamalla.
7 tykkäystä