Hyvä summaus että kyse on riskien hallinnasta. Yksi näkökulma, mitä en vielä ole huomannut mainittavan on tuloksen syklisyys. Omien osakkeiden osto on katastrofaalinen tapa jakaa voittoa syklisille yrityksille tai yrityksille, joiden markkinoilla tapahtuu paljon muutoksia. Yrityksen tulos ja osakekurssi usein korreloi, joten omien ostot tapahtuvat usein korkealla hinnalla. Usein syklisten yritysten osingot on hyvä tapa tehdä sektorirotaatiota. Myös panostaminen pelkästään liiketoiminnan kasvattamiseen on riskaabelia koska usein hyvinä aikoina iskee vauhtisokeus. Tästä efektistä oli juttukin Salkunrakentajissa.
1 tykkäys
Just näin. Esim syklinen rakennusyhtiö NVR. Pilannut tuottonsa omien ostoilla. Olisipa omistajat ja hallinto Suomesta niin saataisiin osinkoja
14 tykkäystä
Aivan totta, jenkkilaput on toki aivan toista maata. Tuskin on montaa syklistä yritystä jenkkilässä jonka ei olisi kannattanut laittaa kaikkia rahojaan omien ostoon koska kertoimet on nyt kohdillaan. Vaihdetaan paikalle keskimääräinen eurooppalainen rakentaja niin kuva on vähän eri. Lähinnä tässä halusin herätellä ajatusta että ei ne euroopan ja erityisesti suomen syklisten yristyten omistajat juuri iloisempia olisi jos ne olisivat ostelleet omia osakkeitaan huippusyklin tuotoilla. Neste, UPM, YIT, jne. Jenkkilässä on toki hyvin pelannut ja voi hyvin pelata jatkossakin.
1 tykkäys
@Mirko_Sampo_IR, @Pohjolan_Eka ja @Verneri_Pulkkinen
“Fundat, TA:t ja osingot, mutta suurin niistä on osingot”
https://x.com/DividendGrowth/status/1859286220829802667
7 tykkäystä
Vaikka uskonkin että omien osakkeiden osto on kategorisesti parempi tapa jakaa voittoa, niin täytyy tietenkin myöntää että osinkojen jakamisella on myös tiettyjä kiistattomia etuja ainakin kolme kappaletta:
-
Verotukselliset edut, joita on käyty niin moneen kertaan lävitse, että tuskin tarvitsee kerrata.
-
Tietty sijoittajien alaryhmä hyötyy siitä, että yhtiön johto pyytämättä ja ottamatta sijoittajan sen hetkiseen elämäntilanteeseen, tavoitteeseen tai likviditeetin tarpeeseen minkäänlaista kantaa, pakottaa säännöllisesti realisoimaan osakkeeseen sidottua pääomaa. Mitä enemmän osakkeiden myynti aiheuttaa psykologista stressiä, sen paremmaksi muuttuu vaihtoehto että yrityksen johto jakaa pääomia tilille väkipakolla.
-
Se tärkein syy, jonka vuoksi kaikki keskustelu osingoista ja omien ostoista muuttuu lopulta vänkäämiseksi preferensseistä. Suurelle osalle ihmisistä osingot yksinkertaisesti tuntuvat niin hyviltä, että niitä halutaan jatkossakin. Siitä tulee usein kohtuullisen iso dopamiiniryyppy kun tilille sataa osinkoja, aivan kuin olisi löytänyt kadulta valtavan arvokkaan setelin. Vaikka raha ei ole tullut tyhjästä, niin se kuitenkin tuntuu siltä. Ei auta kertoa että pidemmän päälle omien ostoilla voisi tienata enemmän rahaa tai saada lisää päätäntävaltaa johdolta sijoittajille, koska uhkapelaamisen tutkimuksessakin on moneen kertaan osoitettu, että pienet ja säännölliset voitot iskevät suoraan ihmisen psykologiaan ja koukuttavat jatkamaan toimintaa.
Osinkosijoittajat monesti rakentavat itsellensä juuri tämänkaltaisia mytologisia vastineita kultamunista tuottavista hanhista ja yleensä muutenkin uskottelevat itsellensä olevansa sijoittajina muita viisaampia, pitkäjänteisempiä ja hallitsevansa paremmin riskiä. Tarpeeksi kun keskustelee niin lopulta se ydinsyy osingoille kuitenkin paljastuu yleensä olevan sama kuin niillä ihmisillä jotka tilaavat Foodorasta pizzan kotiin sen sijaan että kävelevät 100 metriä ravintolaliikkeeseen itse hakemaan saman pizzan halvemmalla: “Koska minä haluan.” Vaikea on väittää vastaan 
16 tykkäystä
Tekoälyn kooste osingoista ja takaisinostoista🙂
Osingot
Edut
- Selkeä ja vakaa tulo sijoittajille
- Monet sijoittajat, erityisesti eläkeläiset ja konservatiiviset sijoittajat, arvostavat säännöllisiä ja ennustettavia osinkoja.
- Signaali taloudellisesta vahvuudesta
- Vakaa ja kasvava osinko voi viestiä, että yrityksen kassavirta on vahva ja liiketoiminta kestävällä pohjalla.
- Yhtäläinen hyöty kaikille omistajille
- Kaikki osakkeenomistajat saavat osinkonsa suoraan, eikä heidän tarvitse erikseen myydä osakkeitaan hyötyäkseen.
Haitat
- Verotukselliset haitat
- Osingoista maksetaan usein heti veroja, mikä tekee niistä vähemmän tehokkaan tavan palauttaa pääomaa verrattuna takaisinostoihin.
- Vähemmän joustoa yritykselle
- Yrityksen on pidettävä osingot vakaana tai kasvavana, koska osingon leikkaaminen nähdään markkinoilla negatiivisena signaalina. Tämä voi rajoittaa yrityksen joustavuutta taloudellisesti vaikeina aikoina.
- Voi rajoittaa kasvuinvestointeja
- Suurten osinkojen maksaminen voi estää yritystä investoimasta kasvuun tai velkojen lyhentämiseen.
Osakkeiden takaisinostot
Edut
- Verotehokkuus
- Takaisinostot voivat olla verotehokkaampia kuin osingot, koska sijoittajat eivät joudu maksamaan veroja, elleivät he myy osakkeitaan.
- Joustavuus yritykselle
- Takaisinostot ovat kertaluonteisia eikä niistä synny samanlaista pysyvää odotusta kuin osingoista. Yritys voi sopeuttaa takaisinostojen määrää taloudellisen tilanteensa mukaan.
- Osakkeen arvon kasvattaminen
- Takaisinostot voivat nostaa osakekurssia, kun osakkeiden määrä vähenee. Tämä hyödyttää erityisesti sijoittajia, jotka eivät myy osakkeitaan.
- Signaali aliarvostuksesta
- Jos yritys ostaa osakkeita takaisin, se voi viestiä, että johto uskoo osakkeen olevan aliarvostettu.
Haitat
- Epävarma hyöty sijoittajille
- Kaikki sijoittajat eivät välttämättä hyödy takaisinostoista samalla tavalla kuin osingoista. Hyöty riippuu osakkeen hinnan kehityksestä.
- Väärä ajoitus
- Jos yritys ostaa osakkeitaan takaisin korkeaan hintaan, se voi olla huono sijoitus ja heikentää osakkeenomistajien arvoa.
- Voi peittää ongelmia
- Takaisinostot voivat tilapäisesti kaunistaa tunnuslukuja, kuten osakekohtaista tulosta (EPS), mutta eivät ratkaise liiketoiminnan perusongelmia.
- Hyöty kohdistuu epätasaisesti
- Takaisinostot hyödyttävät enemmän niitä sijoittajia, jotka pitävät osakkeensa, kun taas osingot jakautuvat tasaisesti kaikille.
Kumpi on parempi?
- Osingot ovat parempia:
- Jos sijoittaja haluaa säännöllistä ja vakaata tuloa.
- Kun verotus ei ole merkittävä tekijä tai sijoittaja arvostaa suoraa kassavirtaa.
- Takaisinostot ovat parempia:
- Jos yrityksen osake on selvästi aliarvostettu.
- Kun sijoittajat suosivat verotehokkuutta ja odottavat osakekurssin nousua.
- Kun yrityksellä ei ole riittäviä tuottavia investointikohteita, mutta se haluaa säilyttää joustavuutensa.
Yhteenveto:
- Sijoittajalle, joka arvostaa tuloja ja ennustettavuutta, osingot voivat olla parempi vaihtoehto.
- Yritykselle ja verotehokkuutta arvostaville sijoittajille takaisinostot ovat usein parempi valinta.
- Paras tapa riippuu sijoittajan tavoitteista, yrityksen tilanteesta ja markkinaolosuhteista. Usein myös yhdistelmä molempia voi olla tehokas ratkaisu.
4 tykkäystä
Nämähän käytännössä kulkevat käsi kädessä. Tilastot jo sen kertovat, että ostoja kiihdytetään suhdannehuipussa, jolloin ymmärrettävästi myös arvostustasot ovat kireähköt. Epävarmuuden kasvaessa ja kurssin tullessa alas ostot menevät jäihin
Ajoittaminen vaatii oikeasti näyttöjä ja kurinalaisuutta johdolta. Harvalla firmalla on näyttöjä tästä
5 tykkäystä
Mitä osinkoa maksavaa osinko aristokraatti etf:ää suosittelisitte?
Samaa mieltä… Lisäksi se että jos johdon palkkiot on sidottu voimakkaasti palkkiomalliin jonka toteutumista boostataan omiennostoilla hinnoista välittämättä… Nuo johdon palkkiot on suurin riski koko virityksessä… Ajetaan omaa etua jotta saadaan mittarit riittämään messeviin bonareihin…
Joissain firmoissa omia ostellaan vielä vivulla.
Nuo johdon palkkiomallit/optiot kannattaa kyllä lukea huolella läpi.
3 tykkäystä
Korostetaan nyt vielä että se veroetu on lähes aina omien ostoissa, ei osingoissa. kuten on monta kertaa käyty läpi. Silloinkin kun haluaa ne osingot joka vuosi käteen. Saati jos ei halua. Verotus ei ole suurimmassa osassa tapauksia syy, jonka takia kannattaa toivoa osinkoja. Parissa varsin keinotekoisessa ääritapauksessa voi olla toisin.
Kohdasta 2 ja 3 olen kanssasi samaa mieltä. Ja se on suurin syy tähän (ainakin jossain määrin suomalaiseen) ilmiöön. Köyhä kansa ei ole paras mahdollinen laskemaan tuottoja ja myyntien seurauksia ja omistusosuuden muutoksia, ja alkaa saada tyhjästä ilmestyviä euroja tilille. Vähemmästäkin innostutaan. Tähän päälle pari misinformaatiota levittävää “sijoittajagurua”, niin kultti on valmis. Lähes joka kerta kun olen yhtiökokouksissa käynyt, niin joku ressukka pyytää puheenvuorossaan että “mutta saisiko vähän niitä lisäosinkkoja myös”.
7 tykkäystä
Näinhän se on välillä (sijoitus)elämässä, että mikä joillekin on keinotekoista on toisille vain normaalia/ aitoa (sijoitus)elämää.
Varmasti, mutta noin 100%:ista tapauksista kun tästä aiheesta on puhuttu, ei ole yhdelläkään kirjoittajalla ollut mielessä tai omalla kohdalla tällainen erikoistilanne. Eli vähän taas hakisin relevanttiutta sen keskustelun osalta. En usko, että yksikään vastaanväittäjä tai niiden virheellisten väittämien toistaja ymmärtää niitä erikoistilanteita yhtään sen enempää jos eivät ymmärrä ihan normaalitilanteita tai osaa niitä laskea.
4 tykkäystä
Ei kylläkään mikään erikoistilannne, vaan ihan normaali pienituloisen sijoittajan (omakohtainen)tilanne.
1 tykkäys
No, sanoisin, että alle promillen murto-osa suomalaisten saamista osingoista verotetaan ansiotulona. Joten kyllä se on ihan kaikella tavalla marginaalinen tilanne.
Tässä ollaan kuitenkin keskustelufoorumilla, jossa jokaikiseen viestiin on mahdoton kirjata kaikkia erikoistilanteita joita tähän liittyy. Se ei ole pointti ja yleensä kontekstista selviää, puhutaanko Bermudasta ja pienituloisesta sijoittajasta vai ei.
Ja tuossakin tapauksessa voi monelle olla järkevämpää saada voitonjako omien ostoina + myyntinä kuin ansiotulona.
3 tykkäystä
Joo, itselläni ei ole tilastoja käytettävissä, niin en osaa sanoa miten marginaalirymästä on kyse.
Mutta kun kerta keskustelufoorumilla ollaan, niin mielestäni on relevanttia tuoda eri tulokulmia esiin.
Vaikka se tulokulma ei keskivertosijoittajalle olisikaan ajankohtainen .
Kait niillä marginaali- / vähemmistösijoittajaryhmilläkin on oikeus saada äänensä kuuluviin 
2 tykkäystä
No tästä olen kyllä ihan samaa mieltä. Ja tuo on tietenkin hyvä asia. Eikä ne marginaaliset tapaukset sinänsä ole missään ristiriidassa niiden yleisempien tapausten kanssa. Oleellista on ymmärtää miten verotus ja hinnanmuodostus toimii eri voitonjakotavoissa.
No totta kai on. En ole tästä eri mieltä. Mutta silloin on hyvä todeta, että mistä on kyse ja mitkä on ne erityiset olosuhteet, jossa esim. osingot tulevat verotuksellisesti kevyemmiksi ja mistä se johtuu.
1 tykkäys
Olethan huomannut käyttää vertailussa margninaaliveroa? Tulojen täytyy olla maksimissaan 17k€, jotta ansiotuloina verotettavat osingot olisivat maltillisesti verotettuja.
3 tykkäystä
Joo, tässä tapauksessa “pienempituloinen sijoittaja” oli tulotasoltaan alle 15 000€/ vuodessa.
Hyvä tietää tuo raja.
Itselle ei ole oikein avautunut miksi niitä(verosopimuksettomia) osinkoja verotetaan eri tavalla. Kyse kuitenkin ihan samantyyppisestä tulosta, kuin muualtakin saatavat osingot. Mielestäni monimutkaistaa turhaan verotusta.
3 tykkäystä
Jotta tuossa osinkoaristokraatit versus s&p olisi jotain järkeä, niin siinä olisi kaikki vertailun aloitusvuoden aristokraatit ja vain ne. Mitään lisäämättä, mitään pois jättämättä. Eli otettaisiin vertailuun viimeisen 25 vuoden menestyjät ja katsotaan menestyvätkö ne jatkossakin, eli olisiko historia kuitenkin tae tulevaisuudesta.
2 tykkäystä
