Viikonlopun pohdintaa: voiko olla oikeasti, että markkina katsoo Optomedissa pelkkää laskevaa yläriviä, vaikka luvut kertovat konepellin alla aivan toista tarinaa. Laitteiden liikevaihto putosi Q2:lla valuuttakorjattuna 15 prosenttia, mutta toimitusjohtaja totesi haastattelussa kameroita menneen ulos enemmän kuin vuosi sitten ja AEYE-tekoälyn edustavan jo reilusti yli puolta laitepuolesta. Voiko laite toimia nyt ns. “Troijan hevosena”: Raudan kertahinta / myyntimix muuttuu ja useampi asiakas saadaan kiinni jatkuvaan ja toistuvaan AI-laskutukseen, mikä luo tuloslaskelmaan tyypillisen SaaS-siirtymän kuopan (jota siis nyt elettäisiin).
Jos kyseessä olisi aito kysyntäkriisi, katteiden olisi pitänyt romahtaa kiinteiden kulujen alle. Nyt kävi täysin päinvastoin, kun Laitteet-segmentin bruttokate pomppasi 71,8 prosenttiin, laitteiden käyttökate oli käytännössä nollilla (-49 teur) ja operatiivinen rahavirta otti huiman loikan -259 tonniin. Pelkkää rautaa myymällä tämä yhtälö olisi matemaattinen mahdottomuus, eli toimitusten sisällä menee jo nyt sisään valtava määrä lähes sadan prosentin katteella rullaavaa ohjelmistoa.Jos ajatellaan tätä vaikka jonkin konepajan kautta, niin tällä mekaniikallla jäljen olisi pitänyt olla aivan karmeaa viimeisellä viivalla?
Kun tähän ynnää vielä sen, että varasto kasvoi alkuvuonna yli puolella miljoonalla lähes kolmeen miljoonaan euroon odottamaan H2:lla toimitettavaa 2,1 miljoonan dollarin Jenkki-tilausta, taseeseen on ladattu melkoinen määrä patoutunutta arvoa. Markkina rankaisee osaketta kuin hiipuvaa laitepajaa, vaikka yhtiö rakentaa parhaillaan kovaa vauhtia asennettua laitekantaa tulevaa jatkuvaa ohjelmistotuottoa varten.
Voiko tämä olla oikeasti näin yksinkertaista, vai mitä en tässä ymmärrä?