Isolla panttauksella varmistetaan mahdollinen jatkorahoitus tai suojaudutaan muuten tulevaisuuteen, että joku toinen rahoittaja tai velkoja ei tee väliin panttaustya millä olisi parempi etuoikeus tulevaisuudessa jos kyseisen toimijan rahoitus kasvaa pääomalla tai vaikka maksamattomilla koroilla. Pantataan varalta vähän yli savupiipun.
1 tykkäys
Pasilan/Vallilan konepajaan liityville yrityksille on haettu toukokuussa 2025 suuria yrityskiinnityksiä. Konsernin nykyinen emoyhtiö on TF Holding Oy, jonka kautta Sarajärvi tuli hankkeeseen mukaan loppuvuodesta 2021 yhden euron oman pääoman ehtoisella sijoituksella ja kymmenien miljoonien lainarahoituksella Oma Säästöpankista konepajahankkeen yhtiöille. Tuossa vaiheessa Yhdysvaltain entisen suurlähettilään vetämällä ryhmittymällä oli noussut tie pystyyn hankkeen rahoituksen suhteen.
Toukokuussa 2025 TF Holding Oy on hakenut 126 miljoonan euron yrityskiinnityksen, jonka haltija on Oma Säästöpankki:
Viimeisen tilinpäätöksen mukaan TF Holdingin yrityskiinnityksen alainen omaisuus on tasearvoilla vähäinen, Tre Train Factory Holdingin osakkeiden tasearvo on 2 euroa :
TF Holdingin 100% omistama The Train Factory Holding Oy on myöskin hakenut 126 miljoonan euron yrityskiinnityksen toukokuussa 2025 ja haltijana on Oma Säästöpankki:
The Train Factory Holdingin taseessa on myöskin varsin vähän yrityskiinnityksen alaista omaisuutta haetun yrityskiinnityksen kokoon nähden ja ne koostuvat kiinteistöt omistaviin yrityksiin tehdyistä (aiemmin menetetyistä) sijoituksista:
The Train Factory Holding alla ketjussa on kaksi yritystä: Train Factory Parking Oy ja Kiinteistö Oy Train Factory. Nämä ovat myöskin hakeneet toukokuussa 126 miljoonan euron yrityskiinnitykset ja haltijana on Oma Säästöpankki:
Näidenkään yhtiöiden taseessa ei juuri yrityskiinnityksen alaista omaisuutta ole suhteessa yrityskiinnityksen kokoon:
Konepaja-alueen kiinteistöt on kahden viimemainitun yhtiön omistuksessa ja Oma Säästöpankilla oli viimeisen 2023 tilinpäätöksen mukaan kiinnityksiä näihin kiinteistöihin yhteensä 52 miljoonaa euroa ja saamisia yhtiöiltä 40 miljoonaa euroa:
Tämän jälkeen kiinteistöön on haettu huhtikuussa 2024 lisää kiinnityksiä 28 miljoonaa euroa.
Voihan se tietenkin olla, että noille haetuille yrityskiinnityksille löytyy myöhemmin järkevä selitys. Juuri mitään vakuusarvoa noille yli puolen miljardin euron yrityskiinnityksille on kuitenkaan vaikea nähdä julkisesti todennettavista tiedoista. Nuo kiinteistöt on jo ennestään pantattu 100 metriä savupiipun päällekin ja on vaikea nähdä pankin vakuusaseman juurikaan parantuneen näiden yrityskiinnitysten myötä.
Uuden johdon aikaiset toimet ei ainakaan minua vakuuta, entistä hullummaksi tuntuu touhu menevän.
60 tykkäystä
Hellepäivän ratoksi voisi kirjoitella pätkän OmaSp-stadionin omistavasta SeinäjokiStadion Oy:stä ja SJK-konsernista, nyt kun kaikkien yritysten viime tilikauden tilinpäätökset ovat saatavilla.
Sarajärvi kertoi ylle jo monesti linkatussa Urheilulehden haastattelussa, että Stadionin tapahtumista tulevilla tuotoilla katetaan kaikki stadionin kulut. Tilinpäätöksestä tätä on vaikea havaita, sillä tilinpäätöksen mukaan yhtiö teki 528 tuhannen euron liikevaihdolla 588 tuhatta euroa tappiota:
Tilinpäätöksen perusteella yhtiö ei ole pystynyt myöskään lyhentämään pankkilainojaan maksusuunnitelman mukaisesti ja siirtovelkojen lähes 400 tuhannen euron kasvu viittaa myös lainojen korkomenoista valtaosan jääneen maksamatta:
Tilinpäätöksen liitetietojen mukaan tilanne on kuitenkin hallinnassa, eikä pelkoa oman pääoman menettämisestä ole, koska stadionin arvo ylittää kirjanpitoarvon. Vuonna 2023 laaditun arviokirjan lienee kirjoittanut Fincapin arviointijohtaja, joka siirtyi sieltä OmaSp:n pääarvioitsijaksi? Velkojen uudelleenjärjestelystä käydään myös neuvotteluja rahoittajan kanssa:
Tuo viittaus velkojen uudelleenjärjestelyistä viitannee akordiin, sillä nykyisellä maksuohjelmalla velka tulisi kuitattua n. 44 vuoden kuluessa.
Alkuvuodesta kirjoittelin tämän himmelin rahoitustarpeista, näin:
Tässä on puolestaan tiivistetty kooste 30.11.2024 päättyneen tilikauden tuloksista:
SJK ei laadi konsernitilinpäätöstä, mutta tein tilinpäätöksistä koosteen konsernin selkeästi lähipiirin ulkopuolisista varoista ja veloista:
Taulukon ostoveloissa ja myyntisaamisissa on todennäköisesti osin konserniyhtiöiden ja stadionin keskinäisiä velkoja. Yli 1,6 miljoonan euron ostovelat ja yhteensä yli 3 miljoonan euron lyhytaikaiset velat kertoo mielestäni varsin selkeästi rahoitustilanteen heikkoudesta.
SJK-emon taseen pysyvät vastaavat koostuvat pääosin tytäyhtiöiden ja stadionin osakkeista ja vaihtuvat vastaavat konsernin sisäisistä saamisista, sekä Akatemia-joukkueiden taseeseen aktivoiduista kuluista. Näillä kuluaktivoinneilla on kaunisteltu tulosta jo useampi vuosi, mutta niistä kerrottiin vasta viimeisimmässä tilinpäätöksessä. Tilintarkastaja ei antanut SJK:lle puhdasta kertomusta, vaan kiinnitti asiaan myös huomiota:
Tilintarkastuskertomusta ei oltu luonnollisestikaan sisällytetty seuran verkkosivuilla julkistettuun tilinpäätökseen. Tilinpäätöksen julkaisu 30.4 mennessä on yksi liigalisenssin vaatimuksista.
Ymmärrän ettei tätä vuosien aikana rakennettua himmeliä ole millään tavalla yksinkertaista purkaa, mutta onko pankin siltikään millään aikajänteellä järkevää jatkaa tämän tappiollisen liiketoiminnan pönkittämistä? Nuo stadionin 10 miljoonan euron velat ei tule jalkapallojoukkueen toimesta koskaan maksetuksi, kun ensimmäinen haaste on saada seura tulemaan omillaan toimeen.
PS. Tässä kokonaisuudessa on viety kassanhallinnan optimointi ihan huikealle tasolle, 21 miljoonan euron yhteenlasketulla taseella operoivien yritysten kassassa oli tilikauden päättyessä lähes 5000 euroa rahaa.
73 tykkäystä
Helteet kun jatkuu, niin onkin sopiva aika kirjoittaa pieni pätkä Fincapin rahastoista. Haapa Finance Oy on 1.7 tiedottanut ostaneensa Fincap Kiinteistörahastot Oy:n osakekannan, kauppa vaatii valvovan viranomaisen eli Finanssivalvonnan hyväksynnän:
Kovin kauas entisistä toimijoista rahastoyhtiön omistus ei ole muuttamassa, sillä Konnos toimi rahastoyhtiön toimitusjohtajana vuoteen 2023 saakka ja ollut Fincap Fund II rahaston prokuristina katkeamattomasti vuodesta 2018 lähtien. Toinen esille tuotu vastuuhenkilö Kivimäki oli vielä viime vuoteen saakkaan Fincapissa johtotehtävissä. Molemmat ovat myöskin ainakin aiemmin olleet Fincapin osakkaina Noomi Partners Oy nimisen yhtiön kautta.
Pankin kannalta asiasta tekee mielenkiintoisen se, että pankki on 5 miljoonan euron yhtiöpanoksella Fincap Fund II rahaston ylivoimaisesti suurin sijoittaja lähes 30% osuudella panoksista. Pankin sidokset rahastoon ja rahastoyhtiöön eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään sijoittajan rooliin, sillä se on ollut rahoittamassa rahastoyhtiön rakennuttamia kerrostaloja ainakin Turussa ja Porissa. Näillä asunnoilla ovat käyneet kauppaa pankin lähipiiriin kuuluvat henkilöt varatoimitusjohtajaa myöten ja niiden yhtiölainat on Oma Säästöpankista. Asiasta on uutisoinut aiemmin mm. Talouselämä:
Esimerkiksi Porin taloyhtiöiden omistajissa on Fincap Fundien lisäksi suuri määrä entisiä ja nykyisiä Fincappilaisia ja heidän lähipiiriään. Joukossa on mm. Fincapin entinen toimitusjohtaja, entisiä osakkaita, Deleway Projectin toimitusjohtaja ja Sarajärvi perheyhtiönsä kautta. Rahasto omistaa myös huoneistoja Oma Säästöpankin talosta Seinäjoella, josta pankilla on jo suoraan yli 30% omistusosuus ja sen yhtiölainat ovat pankista.
IlkkaPohjalainen uutisoi maaliskuussa Fincap Fund II rahaston talousvaikeuksista:
Jutussa silloinen viestintäjohtaja Sillanpää kieltäytyi pankkisalaisuuteen vedoten kertomasta, onko pankki lisärahoittanut rahastoa. Tilinpäätöksen liitetietojen perusteella lisärahoitusta on tarvittu myös jatkossa:
Itseäni kiinnostaisi tietää, kuinka suuri osuus tuosta rahaston omistamien asuntojen 42 miljoonan euron yhtiölainasta on Oma Säästöpankista myönnettyä lainaa ja paljonko on Oma Säästöpankin saamiset näiltä taloyhtiöiltä on kaikkiaan? Pankki ei ole tästä rahastosijoituksesta kertonut millään tavalla omissa raporteissaan ja pankin riskit tähän kokonaisuuteen liittyen eivät selvästikään rajoitu 5 miljoonan euron yhtiöpanokseen. Luottamuksen palauttamisen voisi aloittaa näistä ”pienistä” asioista, eikö vain?
Fincap Fund II rahaston tuloslaskelma näyttää tältä:
ja tase tältä:
Näistä luvuista laskettuna rahaston asuntojen velaton arvo on tilikauden lopussa noin 60 miljoonaa euroa ja bruttotuotto pyöreästi 5,3%. Hoitovastikkeiden ja rahaston perimien kulujen jälkeen tuotto on pyöreästi 3,1%. Tuloslaskelmasta ei käy ilmi taloyhtiölainojen korkojen lyhennysten osuus, mutta varsin turvallisesti voi todeta rahaston saaman tuoton olevan nykyiselläkin korkotasolla lähellä nollaa ilman lyhennyksiä. Näiden lukujen perusteella rahaston lisärahoitustarve tulee jatkumaan vielä pitkään, eikä tilinpäätöksen liitetiedoissa haaveiltuja voitollisia myyntejä ole hetkeen tiedossa.
Tilitarkastajakin uskalsi olla antamatta tässä tilanteessa puhdasta kertomusta:
Haapa Financen tiedotteen perusteella Fincap Fund I rahasto ei ole enää aktiivinen. Rahastoa ei ole kuitenkaan lopetettu ja silläkin on nimenmuutosprosessi meneillään, uusi nimi on Haapa Asuntorahasto I. Selitys asiaan saattaa löytyä rahaston viimeisestä tilinpäätöksestä 31.12.2023 ja sen liitetiedoista:
Nuo vipit lähipiirille on rahaston sääntöjen vastaisia, mutta saatavat on varmasti jo maksettu takaisin eikä viivästys rahaston sulkemisessa johdu varmaankaan noista saatavista, eihän?
Lopuksi toivotan valtavasti onnea ”uudelle” rahastoyhtiölle, tältä pohjalta on hyvä ponnistaa. Tämä sillä varaumalla, että Fiva tällaiselle järjestelylle hyväksynnän antaa.
93 tykkäystä
Aivan mielettömän duunin tekee kyllä “ValkoinenPeura” jälleen kerran perkaessaan näiden herrojen tekemisiä. Semmoisen sopan ovat kyllä keittäneet etteivät voi tätä keissiä lakaista enää maton alle. Ja kuten “ValkoinenPeura” mainitsi aikaisemmassa viestissa, niin tilintarkastaja oli jo ilmaissut huolensa velkaantumisesta.
47 tykkäystä
Erittäin ansiokasta selvitystä Valkoiselta peuralta! Jännä nähdä, milloin ja miten nämä veivaukset ratkeaa.
13 tykkäystä
Erään vuokrasopimuksen myytävästä porin kohteesta välittäjänä oli porilainen huippuvälittäjä (pitäisi olla LKV). Siinä oli peitetty pdf:stä vuokranantajan ja vuokralaisen tietoja, jotka sai esiin poistamalla palkin päältä :). Pohja oli Fincapin ja OmaSP asiakasliiketoiminnan johdon kaveri (vieläkin töissä) oli vuokranantajan allekirjoittajana. Sopimus on vieläkin tallessa. Tällä pankin henkilöllä oli oma kotiosoite vuokranantajan osoitteena (oletus kun katsoin mihin osuu). Sitä vähän ihmettelin, mutta siellä lienee edelleen porukkaa jatkamassa, vaikka vähän ohuella jäällä olisikin, että koska oma naama nousee esiin.
9 tykkäystä
Jaa ei se edes porilainen välittäjä ollut. Jussi Takala, Versus Asunnot Oy, Seinäjoki. Sopii hyvin kuvaan
4 tykkäystä
On ihan tavallista että rakentamattomalle kiinteistölle haetaan valmiiksi niin suuret kiinnitykset että ne kattavat myös tulevan rakennuksen arvon.
Vastaavasti tässä yrityskiinnityksessä on voitu ottaa kasvunvaraa niin ettei tarvitse hakea uutta kiinnitystä kun yritys hankkii lisää omaisuutta. Yrityskiinnityksen määrällähän ei ole mitään vakuusarvoa, ainoastaan vakuutena olevalla omaisuudella. Kiinnityksen määrä on kuitenkin maksimi, jonka velkoja eli kiinnityksen haltija voi sen nojalla saada maksukyvyttömyystilanteessa.
Lueskelin aikani kuluksi pitkälti läpi tämän keskustelun ja aikamoisia juonenkäänteitä jotka toki jo mediasta osin tuttuja. Mutta paljon oli uuttakin tietoa.
Teinkö oikean huomion että näiden Sjoen liikemiesten ja OmaSp n väliset räikeät järjestelyt ajoittui korona aikaan? Uusia yhtiöitä joissa pankki osakkaana sekä rahoittajana ja joihin myyty vanhoista liikemiesten yhtiöistä kiinteistövarallisuutta isolla kädellä? Onko koronaa edeltäneen ajan rahoitukset olleet asiallisempia, tai ainakin hyvässä suhdanteessa ne on onnistuneet ja projektit olleet voitollisia? Riskiä ollut pankin harteilla silloinkin mutta laskelmat toimineet eikä luottotappioita ole syntynyt?
Jahka tämä kaikki on kunnolla perattu ja mahdollisesti oikeutta istuttu ja jaettu, niin mielenkiintoista olisi vaikka kirjan muodossa lukea koko tarina. Joku tässä keskustelussa jossain kohtaa sen mainitsi, jotenkin tähän tyyliin että “tylsemmistäkin jutuista on kirjoja kirjoitettu”
4 tykkäystä
Niin kummastako kirja pitäisi kirjoittaa ?
Hiukan on mennyt OmaSP:n ja kiinteistömoguli-asiakkaiden tekemiset ja synnit sekaisin.
Toki välillä em. tahot istuvat samalla puolen pöytää, mikä on itseäni eniten ihmetyttänyt.
Ehkö ko. asialla on saatu siirettyä ongelmien pintautumista ja pomopaikan pysymistä omissa näpeissä. Vielä näkisin, että OmaSP talousjohtajaa olisi vaihdettava, jotta vanha kulttuuri lähtisi ovesta ulos.
Uusi OmaSP johto tekee voitavansa pankin edun ajamisessa, ainakin näin luulen ja toivon. 
1 tykkäys
Kyllä se on nimenomaan pankin synti, jos esim. vakuudet arvostetaan markkina-arvoon nähden aivan tolkuttomiksi. Ja se vielä on ns. pankin tapa.
Sen lisäksi pitäisi vielä vaihtaa pääomistajat, mikä onkin hieman haastavampi rasti. OmaSP:n omistajarakenne on niin epäterve kuin olla ja voi, ja se viimekädessä on mahdollistanut sen että kaikenmaailman Pasit ovat voineet yhtiössä sählätä haluamallaan tavalla.
OmaSP:n kilpailuvaltti on ollut “joustavat” lainaehdot. Ja vastineeksi lainamarginaaleja on voinut sitten nostaa korkeiksi. Jos pankki alkaa toimimaan normaalin riskinhallinnan puitteissa, katoaa sen hyvin kyseenalainen kilpailuetu.
12 tykkäystä
Kai kirjan pääaihe olisi tuo pankki ja nimenomaan Pasien aikakausi. Itse uskon että jahka kaikki tutkinta on valmis ja julkista niin aika mehevää materiaalia riittää ja kyllä siihen nämä kiinteistönogulit varmasti liittyy olennaisesti.
Sinänsä haluan uskoa että nää mogulit itseasiassa lainoitti aika uskottaviin kohteisiin ja joiltain osin on voinut myös olla ihan perusteltua että lainoituksen kohde toimii 100% vakuutena lainalle. Itse ainakin pidän ihmeellisenä jos isommassa pelissä on täysin tinkimätön periaate se että vaikkapa 30% kauppahinnasta tultava käteisenä tai että sille oltava muu vakuus. Tietenkin kohde on silloin oltava ihan oikeasti vastaavasti alihintainen, eikä vedätetysti, suotuisan välittäjän optimistiseen arvioon perustuen.
Oon ihan varma että jos ei yksittäisten diilien arvoa katsota, niin huonoimmat pankin diilit löytyy ihan muiden kuin näiden mogulien asiakkuuksista. Ja kyllä niistäkin loppuviimein kokonaisuutena löytyy luottotappioita aiheuttava isohko voluumi. Nimittäin tuossa ehti olla melkoinen asuntosijoittamisen trendi helposti 10 vuoden ajan, jolloin erilaiset “varallisuus konsultit” auttoi uusia sijoittajia alkuun ja kanavoi näille surkeaa materiaalia salkkuun saaden palkkiot näiden kohteiden myyjiltä. Huonolla sijainnilla olevia loppuunajettuja jonkun vuokrasäätiön tms taloja osti isommat tahot ja ne jaeltiin tälleen hetkessä hölmöille jotka saattoi myös tälle konsultille maksaa palvelusta. Myös viisaammat sijoittajat tuota reittiä tiputteli salkustaan pois huonoja kohteita. Myöskin nämä uudet ylihintaiset kt osakkeet joihin pääsi kiinni pienellä rahalla jaettiin pitkälti tällaisten kuvioiden kautta innokkaille mutta sitäkin luottavaisimmille noviiseille. Nää konsultit ja erilaiset välittäjät sitten myös auttoi sopivan rahoituskanavan löytymisessä ja uskon että OmaSp ollut liian usein vastaus tähän tarpeeseen. Vielä karkeasti heitettynä 2000-2010 oli huikea vaihe laajemminkin Suomessa jolloin oli ihan tyypillistä PK seudulla että ostit yksiön ja teit pintarempan ja ihan kuukausien sisällä otit arvion jossa sen verran arvonnousua että pääsit ostamaan seuraavan ilman omaa rahaa. Eli se edellinen arvioitiin niin paljon ostosummaa kalliimmaksi, että vaikka 100% laina ei ollut lyhentynyt yhtään, niin sieltä löytyi vakuutta niin että seuraavan pystyi ostamaan jälleen 100% lainalla. PK seudulla asuntojen hintakehitys ja vuokrien nousu oli pitkään niin huikeaa että tuosta villistä vivutuksesta ei tullut ongelmia pankeille eikä velallisille. Tuon seurauksena moni onnistuneesti kerrytti pk seudulle valtavia varallisuuksia. Useimmat pankit kuitenkin alkoi ajoissa ennakoida tulevaa ja hommaa viisaasti kiristeltiin. Pelkään että OmaSp on muista poiketen jatkanut tuota. Toki paljon on varmasti mennyt rohkeasti myönnettyä lainaa hyvällä korolla myös ihan viisaille asuntosijoittajille joiden omat tulot ja muu- sekä jo kertynyt kiinteistövarallisuus on sitä luokkaa että hoitavat vastuunsa ja pärjäävät vaikka on tiukempi kausi. Onko näissä pienemmissä asuntosijoittajissa jopa niin paljon näitä jotka tulee pärjäämään rohkeasti myönnetyn lainan kanssa, että siltä osin tilanne tulee olemaan OmaSp n etu ja vahvuus? Mielestäni tämä on hyvä kysymys. Myöskään kiinteistömogulien kohdalla ei ilmeisesti ole mitenkään kiveen kirjoitettua että kaikki kaatuu pankin niskaan ja riskit realisoituu? Ymmärtääkseni kyseessä kuitenkin kyvykkäät liikemiehet jotka toiminut eteenpäin mennen ja aikeet ollut ihan sinänsä puhtaat ja valmistuneitakin kohteita niin paljon että osin ymmärrettävää että pankki luottanut heidän hankkeisiin? Aika suuri ero kuitenkin jokatapauksessa siihen että pankki olisi rahoittanut suunnitelmallisia talousrikollisia jolloin voisi realisoituvat luottotappiot olla pankille ihan toista luokkaa. Tai että massiivisesti olisi annettu lainaa jolle ei lopulta olisi mitään vakuuttaa. Nyt päästäänkin mehevään aiheeseen, eli onko OmaSp tilanne sittenkään niin huono? 
Joko tankataan? 
Se minua kuitenkin mietityttää, että kaadettiinko koronavuosien aikana uusien yhtiöiden niskaan kaikki mogulien ongelmat? Yhtiöiden joita OmaSp lainoitti ollen lähes 50% osuudella myös yhtäaikaa osakas? Nämä järjestelyt väkisin näyttää kyseenalaisella, olisiko muutoin kaikki romahtanut ja siten Pasien “pakko” suostua tuohon. Sitten se ratkaiseva kysymys että oliko diili kohtuullinen vai ylihintainen ja voiko taitavalla asiainhoidolla tappiot jäädä lopulta kohtuulliselle tasolle?
2 tykkäystä