Aika pieni tulee vaikutus olemaan koko vuoden tulokseen, ellei tuo nyt ihan kuukausiksi mene kiinni. Öljyä on merellä sen verta paljon liikkeellä ja ylituotantoa muualla, että globaali systeemi kestää kyllä hyvin lyhytaikaiset Hormuzin sulkemiset ja palataan pian taas normaalihintoihin kunhan sota päättyy.
Siltähän tuo vaikuttaa, että voi vielä jatkua pitkäänkin. Iran tuskin haluaa antaa periksi ja Trumpin ego estää enää peruuttelemasta. Äskettäin öljykin avasi WTI:n ja Brentin osalta jo lähes 110$ per tynnyri. Hinnoissa alkaa taas olemaan ja miten kauan lie kestää. Trumpilla tietty kova tarve saada hinta taas alas, kun jenkeissä gallonat kallistuu ja äänestäjät alkaa kysellä että mikäs homma. Ja välivaalitkin loppuvuodesta alkaa luoda painetta kattilaan.
Seuraavaksi odotettavissa Amerikan ja Kiinan hätävarastojen käyttöönotto, koska ne on suunniteltu juuri tällaiseen tilanteeseen ja sitä kautta saadaan monta miljoonaa päiväbarrelia lisää markkinoille. Mikäli Hormuz saadaan tällä tai viimeistään ensi viikolla auki, niin kyllä se hinta normalisoituu nopeasti ja öljy-yhtiöiden tuloskasvu jää kohtuulliseksi. Jos taas sulku jatkuu sen pidempään, niin öljysijoittajat tekevät valtavan tilin ja koetaan globaali inflaatioshokki.
Asiaa oikeasti tietävät korjatkaa tätä tekoälyn tekelättä pyydän, jos tämä on väärässä. Nyt puhutaan paljon 20 miljoonan barrelin päivävajeesta, mutta kiertoteitä pitkin saadaan siitä 3-5 miljoonaa kuitenkin liikkeelle hiljalleen (?).
Kusessa on oikeastaan kaikki muut Lähi-Idässä paitsi Saudi Arabia (ei varmaan yllätys että juuri Saudien on raportoitu olevan hyökkäyksen kannalla).
USA/Kiina varmaan pääsee muutaman viikon sisään miljoonaan barreliin kumpainenkin hätävarana, joskin Kiinan kapasiteetti ja nopeus on kysymysmerkin alla.
Kai muualta maailmastakin nyt lisäreserviä löytyy jos tuotantokapasiteetti nostetaan 100%. Kipeää tekee, muttei maailmanloppu?
Varmasti välivaalit ja kotimarkkina vaikuttaa Trumppiin. On kuitenkin asioita joihin Trump ei voi enää vaikuttaa. Iran ja USA Iranissa käyvät jo öljyinfran kimppuun. Iran pystyy pitämään Hormuzin kiinni ja upottamaan tankkereita niin halutessaan. Pointti on se, että homma ei ehkä ole enää USA:lla täysin hanskassa. Iran ei kaatunut eikä valta vielä vaihtunut haluttuun suuntaan. Trump on oman agendansa vanki. Öljystä on tullut Iranille iso ja hyvä ase. Markkinapsykologia ohjaa ohjatusti markkinaa kohti kiehumispistettä, josta seuraa uskoakseni pidempi markkinavaikutus - jos tilanne faktisesti rauhottuu psykologia ei rauhoitu hetkessä. Epävarmuus ja infran tuho vaikuttaa markkinaan keskipitkällä aikavälillä vähintään. Öljy ja varsinkin kaasu ovat nyt sijoittajan aarreaitta. Erityisesti katseeni kääntyy AFRIKAN, VENEZUELAN ja BRASILIAN tuottajiin. USA varjelee omaa varantoaan ja ehkä muuttaa eetosta Kanadaan päin ainakin toistaiseksi öljyn saatavuuden turvaamiseksi. Mitä tekee KIINA, jolta öljy loppuu aikanaan jos tilanne pitkittyy. Mitä seuraa Kuuban öljysaarrosta? Öljy on palannut maailmanpolitiikan, maailmantalouden ja maailmanrauhan keskiöön. Onneksi pohjoinen pallonpuolisko lämpenee kesää kohden, vaikka tuotantotoimintamme todennäköisesti kärsii ja häiriintyy..Öljy nyt yli 110$/barreli…
Me lähdettiin tähän kaaokseen luokkaa 3,5 - 4 miljoonan päiväbarrelin ylitarjonnasta. Yhdysvallat saa varastoista ulos realistisesti 3 miljoonaa päiväbarrelia ja Kiina on kerännyt pidemmän päälle varastoja, joista saadaan 1 miljoona päiväbarrelia. Siihen päälle tulee kysynnän tuhoutuminen öljyn hinnan piikittäessä ja merellä jumissa olevien Venäjän laivojen öljyt, niin kyllä globaali energiasysteemi kykenee ottamaan vastaan shokin, mikäli Hormuz on vain muutaman viikon kiinni.
Jos kiinniolo jatkuu pidempään kuin muutamia viikkoja, niin sitten ollaan tietysti kaikki kusessa. Kiina ja Persianlahden maat kuten Iran ja Iraq eniten kaikista. Vaikka amerikkalaiset ovat autoyhteiskunta, niin tuottavat itse öljyä eniten maailmassa ja kykynevät lisäämään tuotantoa nopeasti, joten heillä on myös paljon öljykriisin voittajia tallissansa.
Epäilemättä kuten kirjoitat. Joillan mailla kuitenkin saatavuus on turvattu pidempään kuin toisilla. Mutta on alueita jotka ovat kusessa as per heti =) öljyn hinta. Esim Eurooppa pl Norja… Taloudellinen shokki on välitön. Sitten kun öljy on loppumassa VENÄJÄSTÄ tulee monen maan kaveri ja mm. Eurooppa keikkuu puun ja kuoren välissä… Between a rock and a hard place…
Kuinka pitkään uskot että tämä kyvykkyys säilyy? Vai ajatteletko että tämä on pysyvä tilanne? Mietin kysymystä siitä näkökulmasta että salmen sulkeminen tulisi niin kalliiksi maailmantaloudelle että siihen reagoisi muutkin maat kuin USA ja USA:kin olisi pakotettu suojaamaan salmea.
Niin. Hätä keinot keksii molemmin puolin. Mitä diiliä US tavoittelee ja mihin kaikkeen Iran voi taipua? Iranin paras ja tehokkain ase saattaa loppupeleissä olla öljy & sen markkinan kriisiyttäminen. Siihen Hormuz on hyvä /oiva pelinappula. Voiko salmea ja sen liikennettä suojella loputtomasti esim droneja vastaan? Riittääkö dronen tuhovoima? En tiedä. Molemmat osapuolet tekevät kuten parhaaksi katsovat…Aika näyttää kuinka käy ja menee..
Nyt kun öljyn merkitys on korostunut markkinoilla niin mieleeni juolahti nämä kohdat Inderesin sisällöissä. Ehkä tämä on optimaalisin ketju aiheen suhteen. Tässä uusimmasta Mariannen makrokatsauksessa käytetään öljyssä West Texas Intermediatea (WTI).
Tätä edeltävässä ja aiemmissa on käytetty kuitenkin pääosin Brenttiä.
@Verneri_Pulkkinen on puolestaan käyttänyt WTI:tä vartissa.
Mielestäni öljymarkkina on jo muutenkin hyvin sekava markkina seurata niin laatujen vaihteleminen sekoittaa sitä entisestään. Ehkäpä foorumin päivystävä öljyparoni @Pohjolan_Eka voisi kertoa meille plebseille, mitä näistä on mielekkäintä seurata, spottina vai futuurina?
Mielestäni selkein tapa olisi varmaan merkata jo graafeihin mitä raaka-aineen hintaa on käytetty, kuten joskus on makrokatsauksissa tehty.
Lyhyt vastaus:
Brent spot on paras approksimaatio öljyn maailmanhinnasta ja kolme neljäsosaa maailman öljykaupasta määritetään Brentin avulla. Amerikan paikallisöljyn hinta West Texas Intermediate todennäköisesti päätyy @Marianne_Palmu ja @Verneri_Pulkkinen esityksiin vahingossa, koska Internet on rakennettu amerikkalaisia varten ja useimmat palvelut tarjoavat sitä ensimmäiseksi vaihtoehdoksi öljyn hinnaksi.
Pitkä vastaus:
Maaöljyllä tarkoitetaan montaa erilaista kemiallista seosta, jotka pääsääntöisesti jaotellaan raskauden tai keveyden mukaan (tervaista vai vetistä) ja makeuden tai kirpeyden mukaan (rikkipitoinen öljy maistuu pistävämmältä) joten tarvitaan jonkinlainen ennalta määritelty referenssikemia, että mitä öljyllä tarkoitetaan.
Myös maantiede vaikuttaa, koska sisämaassa tuotettu öljy (esim. Amerikan WTI, Venäjän Urals), voi kohdata putkiin ja varastoihin liittyviä pullonkauloja tehden siitä epälikvidimpää verrattuna rannikoilla ja merellä tuotettuun öljyyn, johon voit lähes aina ajaa tankkerin viereen. Tästä syystä kun Covid-19 iski, hinnoiteltiin amerikkalainen WTI-öljy hinnoiteltiin hetkeksi negatiiviselle hinnalle varastotilan loppumisen vuoksi, kun taas Brent säilyi positiivisena.
Moni maa, mm. Saudit eivät yleensä myy öljyä spotti-hintaan ollenkaan, vaan hinnoittelevat tähän päälle jonkin dollarimääräisen ‘preemion’ tai ‘discountin’ omalle öljyllensä, joka lasketaan jonkin toisen öljylajin päälle. Tyypilliselle sijoittajalle riittää, että ymmärtää kolme pääasiallista öljylajia, joiden avulla saa hyvän yleiskuvan öljystä:
Brent: Entinen “Pohjanmeren öljy”, mikä on samalla myös paras yksittäinen hinta globaalille öljyn hinnalle. Nykyään Brentin koostumukseen kuuluu myös hieman kummallisesti WTI Midlands, joten Pohjanmeren öljyn sijaan pitäisi puhua Atlantisesta öljystä.
WTI: Amerikan (liuske)öljy. Hyödyllinen arvioidessa Yhdysvaltoihin keskittyvien öljy-yhtiöiden kilpailukykyä ja voitollisuutta.
Murban (tai Dubai): Käytetään arvioidessa Lähi-idästä Aasiaan virtaavan maaöljyn hintaa.
Jos haluaa oikein hienostella, kuten maailmanpankin hienohelmat, niin näistä kolmesta voi myös laskea keskiarvon “Crude oil, average” ja käyttää sitä Brentin sijasta:
Sitten on kaikenlaista erikoisempaa referenssiä minkä hyöty on rajallinen. Venäjän Urals on epälikvidi ja sanktioiden ja varjolaivaston vuoksi ei myöskään kovin hyvin kuvaa todellista hintaa millä venäläistä öljyä myydään. Opec reference basket, Mexican basket, Indian basket yms. lajikkeiden hinnalla taas ei tavalliselle sijoittajalle yleensä ole mitään merkitystä. Riittää kun keskittyy noihin kolmeen isoon ja jos niistä pitää valita yksi, niin kannattaa seurata vain Brenttin spottia.
Futuurimarkkinan tulkinta nousee sitten taas monimutkaisuudessa ihan omaan luokkaansa, joten parempi olla katsomatta ollenkaan, jos vain voi siltä välttyä ![]()
Yhdysvallat ainakin väitetysti on alkanut saattamaan öljytankkereita Hormuzin lävitse:
Öljyn hinta vapaapudotuksessa:
“Yhdysvallat ainakin väitetysti on alkanut saattamaan öljytankkereita Hormuzin lävitse”
** Uutisankka, kts: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/oljyn-hinta-sukelsi-kun-yhdysvallat-vaitti-saaneensa-oljytankkerin-hormuzinsalmen-lapi-mutta-ministeri-ei-puhunut-totta/9308284
Moikka! Kiitos tarkkanäköisestä kommentista ja @Pohjolan_Eka hyvästä täsmennyksestä. Yleensä käytän Brent-laatua makrokommentissa ja onhan se meidän kannaltamme olennaisempi. Vastedes mainitsen joko Brentin tai molemmat laadut, jos tarpeen on ![]()
Tässä on tviitti öljyn historiallisista hintapiikeistä ![]()
https://x.com/LeverageShares/status/2031748879612342397
@Elina_Lappalainen:n ja @Alex_af_Heurlin1:n vieraana oli energia-asiantuntija Vesa Ahoniemi ![]()
Yhdysvaltojen, Israelin ja Iranin konflikti on ajanut koko Lähi-idän sekasortoon ja öljyn hinta on noussut jyrkästi.
Jaksossa energia-asiantuntija Vesa Ahoniemi kertoo, miksi Hormuzinsalmi on maailmantalouden kriittisin pullonkaula ja mitä tapahtuu, jos liikenne siellä häiriintyy pidemmäksi aikaa.
Raakaöljystä, maakaasusta, dieselistä ja monesta muusta hiilivetytuotteesta uhkaa tulla huutava pula. Miten nopeasti vaikutukset näkyvät bensapumpulla, lentolipuissa ja inflaatiossa? Entä riittävätkö maailman strategiset öljyvarastot? Voiko Saudi-Arabia tai Yhdysvallat lisätä öljyntuotantoa?
Studiossa Vesan kanssa toimittajat Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Helmi Sundström.
Tässä alla on ajankohtainen juttu öljyn liittyvistä jutuista. ![]()
Öljyn hinta on nyt noussut mm. siksi, koska markkinoita huolestuttaa edelleen Hormuzinsalmen kuljetusten turvallisuus.
Yhdysvallat yrittää puhua suojakoalitiosta, mutta sen toteutuminen on epävarmaa eikä mitään konkreettisia toimia ole vielä nähty. Iranin hyökkäykset ovat vähentäneet laivaliikennettä tällä tärkeällä reitillä, mikä lisää tietysti pelkoa tarjontahäiriöistä.
“Mixed messages are coming from the Trump administration on the war’s duration, as the market focusses more on the actions on the ground that remain escalatory,” said Saul Kavonic, head of energy research at MST Marquee.
https://www.cnbc.com/2026/03/17/oil-prices-wti-brent-hormuz-coalition-shipping-trump.html
Brent-wti spread sukeltanut poikkeuksellisella tavalla.
Mahdollisia syitä:
- Yhdysvaltain treasuryn interventio öljymarkkinoille (tästä puhuttu paljon, treasury kieltänyt)
- Trumpin puheet Venezuelan öljyn tulosta markkinoille (ylösajoa ei ainakaan ole tapahtumassa pitkään aikaan)
- Maga-väen yleinen vahvempi usko trumpin puheisiin öljyn hinnan tulevasta laskusta, ja sitä kautta pienempi pelkopreemio
- Lähi-idän akuutti öljypula. Fyysiset barrelit huitele jopa 150 usd, mutta ongelma on lähiajan saatavuus. Tässä Brent on nopeammin perillä.







