Nordean isopomo oli loikkasen hastattelussa uutisextrassa.
Viisasta puhetta ja selkeästi tulee esiin miksi Suomessa ei ole talouskasvua.
Puuttuu rohkeutta ja intohimoa kasvaa, kaikki elementit on olemassa.
Tyydytään vähään ja pelätään pieniäkin virheitä.
33 tykkäystä
Lueskelin sunnuntaiaamun ratoksi niitä ja näitä. Tällainen tuli vastaan. Goldman Sachs on päivitellyt tiistaina (julkaistu keskiviikkona) Nordean tavoitehintaa ja jatkaa “Osta”-suosituksella.
27.08.2025 08:32:55
Goldman nostaa Nordean tavoitehinnan 15,25 euroon – “Osta”
NEW YORK (dpa-AFX Analyser) – Yhdysvaltalainen investointipankki Goldman Sachs on nostanut Nordean tavoitehinnan 14,50 eurosta 15,25 euroon ja pitänyt suosituksen “Osta”-tasolla. Analyytikot pysyvät tiistai-illan toimialakommentissaan optimistisina Euroopan pankkien suhteen hyvän kurssikehityksen jälkeenkin ja näkevät ne “parempi pidempään” -skenaariossa. Sijoittajien luottamus korkotuottojen keskipitkän aikavälin kehitykseen on noussut. Keskimäärin nousuvara päivitettyihin tavoitehintoihin nähden on noin kymmenen prosenttia, joissakin osto-suosituksissa jopa noin kaksikymmentä prosenttia. /ag/ajx
Alkuperäisen tutkimuksen julkaisu: 26.08.2025 / 21:23 / BST
51 tykkäystä
Jos ajattelee Nordean tulostason pysyvän nykyisellä tasolla (noin 0,35 e per osake per kvartaali) ja yhtiö ostaa noin kahdella miljardilla eurolla omia osakkeitaan seuraavien parin vuoden aikana, EPS kasvaa kahdeksalla prosentilla.
EPS olisi noin 1,51 euroa, josta 70 prosenttia jaettaisiin osinkoina eli 1,06 euroa. Mikäli hyväksytään seitsemän prosentin osinkotuotto, niin 15,14 euroa olisi ihan käypä hinta putiikista.
47 tykkäystä
Aki Pyysing on kirjoittanut muutamassa minuutissa luettavan kolumnin Nordeasta. 
*
Yritän sen sijaan välittää ideaa siitä, että viisaus ei välttämättä asu ulkomaisissa sijoittajissa. Vaan se saattaa Suomen markkinoilla asua hyvinkin meissä, vaikka Apulanta toista väittääkin.*
30 tykkäystä
Jatkona @OldFeki ja @Manfred1 pohdinnoille Nordean arvosta Ålandsbankenin osakepäällikkö ja SEB-pankki arvioivat tuoreeltaan samaa:
-Ålandsbankenin osakepäällikkö näkee, että jos lähivuosien tulokset pysyvät jotenkuten ennustetuissa, nousuvaraa osakkeen hinnalla on 20-25 %. Päälle osingot.
SEB näkee Nordean olevan alelaarissa. Nostaa toimintakehotuksensa ”Pidä”-tasolta ”OSTA”-suositukseen. Tavoitehinta nostetaan 16 € nurkille.
43 tykkäystä
Morgan Stanleykin lisää panoksia, Kauppalehden pikauutisista:
Morgan Stanley nostaa Nordean tavoitehintaa 16,20 euroon 14,70 eurosta, toistaa lisää-suosituksen.
52 tykkäystä
Eli 850 musd edestä vaihtovalkakirjoja, korko 6,75%.
Lisäpääoma AT1 kelpoisia, vaihdetaan automaattisesti osakkeiksi jos ydinvakavaraisuus laskee alle 5,125%.
Tuostahan voisi joku näppärä arvioida mitä viranomaisten pankille (pankeille) asettama vakavaraisuusvaatimus kustantaa.
Nordea Bank Oyj (”Nordea”) on tänään hinnoitellut eräpäivättömiä ja koroltaan muuttuvia ensisijaiseen lisäpääomaan sisältyviä vaihtuvakorkoisia vaihtovelkakirjoja 850.000.000 Yhdysvaltain dollarin edestä (”Velkakirjat”) osana Nordean Global Medium-Term Note -ohjelmaa.
Velkakirjat luetaan ensisijaiseen lisäpääomaan (AT1), ja Nordea laskee ne liikkeeseen säilyttääkseen vahvan pääomarakenteensa ja hyödyntääkseen suotuisat markkinaolosuhteet.
Velkakirjojen hinta on liikkeeseenlaskuhetkellä 100 prosenttia, ja niiden kuponkikorko on 6,750 prosenttia ensimmäiseen tarkistuspäivään 10. marraskuuta 2033 saakka. Tämän jälkeen Velkakirjojen korko tarkistetaan joka viides vuosi.
Velkakirjat ovat eräpäivättömiä, ja ne voidaan lunastaa takaisin aikaisintaan 10. marraskuuta 2033. Jos Nordean ydinvakavaraisuussuhde (joko emoyhtiön tai konsernin tasolla) laskee alle 5,125 prosenttiin, Velkakirjat vaihdetaan automaattisesti Nordean kantaosakkeiksi Velkakirjojen ehtojen mukaisesti. Velkakirjojen liikkeeseenlasku on osa Nordean tavanomaista pääoman hallintaa ja perustuu 20. maaliskuuta 2025 pidetyn Nordean varsinaisen yhtiökokouksen antamaan valtuutukseen.
Velkakirjojen liikkeeseenlasku on täyteen merkitty, ja sen selvityspäivä on 10. syyskuuta 2025. Nordea hakee Velkakirjojen hyväksymistä kaupankäynnin kohteeksi Euronext Dublinin Global Exchange Market -markkinapaikalla.
9 tykkäystä
Olisipa aika kiva päästä mukaan yksityissijoittajana näihin vaihtiksiin… Paljonkohan tuossa minimitiketti? Taitaa olla muitakin instikka-/pro-vaatimuksia…
10 tykkäystä
Kesällä julkaistiin ESBG:n, EBF:n ja EACB:n PwC:llä teettämä tutkimus digieuron (digital euro) kustannuksista pankeille. Tämä oli näemmä mennyt ainakin tässä ketjussa ohi.
Tutkimuksessa arvioidaan alkuvaiheen IT-kustannuksien olevan alkuvaiheessa keskimäärin per pankki 110 miljoonan euroa. Kun koko euroalue huomioidaan, kustannukset voisivat olla yhteensä jopa 18 miljardia euroa.
Nordea on toki iso pankki ja IT-järjestelmät skaalautuvat eli mainittu 110 miljoonaa olisi loppupeleissä aika pieni summa Nordean mittakaavassa. Pienten pankkien, kuten Aktia ja OmaSP kohdalla puhutaan toki hyvin merkittävästä summasta, jos keskimääräinen arvio on yhtään lähellä todellisuutta näiden kohdalla.
Nykyisen valmisteluvaiheen pitäisi päättyä ensi kuussa ja EKP:ltä odotetaan päätöksiä jatkosta tämän jälkeen. Parlamentti äänestäisi asiasta aikaisintaan keväällä 2026. Testausvaiheessa on ollut mukana 70 markkinatoimijaa. En löytänyt tietoa, onko Nordea osallistunut testaukseen.
Onko Nordea aiemmin antanut arviota, mitä luokkaa kehityskustannukset heidän kohdallaan voisivat olla? Oletko @Kasper_Mellas huomioinut ennusteissa arviota digieuron kustannuksia Nordean tai pienempien pankkien kohdalla?
Näin pankkimaailmasta täysin ulkopuolisena tuntuu haastavalta saada mitään otetta digieuron vaikutuksista. Kyseessä ei toki ole mikään läpihuutojuttu, jos olen ymmärtänyt oikein.
7 tykkäystä
Tässä varmaan pitää arvioida keskimääräinen eurooppalainen pankki. Nostavatko jätit “keskimäärää” kuinka paljon? Ja kuinka lähellä tai kaukana vaikka OmaSP tai Aktia on keskimääräisestä eurooppalaisesta pankista kokonsa puolesta. Lisäksi varmasti pankin IT:n lähtökohdat vaikuttavat kustannuksiin. Jossain korpisaksassa missä kassa sylkee Visa-logon päälle on varmaan eri lähtökohdat kuin Suomessa. Jos laskuharjoituksena tuon valtavan 18 miljardia jakaa vaikka EU:n pankkilaitosten lukumäärällä se olisi alle nelisen miljoonaa. Ja voisi kuvitella että rahasummien koko tässäkin painottuu jättejä kohti. Toki Nordea on iso, mutta sivuan tuota uhkaa pienemmille pankeille kun se esiin nostettiin.
8 tykkäystä
Ei kai digieurossa ole mitään kiinteätä kustannusta? Kyseessä lienee siis pitkälti ohjelmistokehitystä, ja sen kustannukset riippuvat tosi monesta tekijästä.
Voisi jopa ajatella että tossa saattaa tulla esille ketkä ovat ketteriä / uudistaneet IT-järjestelmiään ja ketkä ei.
5 tykkäystä