Liike P/E 9.5 tasolta P/E 11 tasolle toisi kurssinousun hintaan EUR 15
EPV:n stressitesti kuvastaa Nordean liiketoiminnan korkeaa laatua
Euroopan pankkiviranomainen (EPV) julkaisi EU:n laajuisen stressitestin tulokset 1. elokuuta 2025.
Liike P/E 9.5 tasolta P/E 11 tasolle toisi kurssinousun hintaan EUR 15
Olisipa näitä pankkien skandaaleja useammin. Ostin aikanaan Nordeaa, sitten Danskea, Wells Fargoa ja viimeiseksi Toronto Dominionia. Vahvan ja ison pankin hankinta joko laman pohjalla tai vielä parempaa jostain skandaalista on melkein aina hyvä treidi.
Ja seuraava paikka voi kolkutella jo ensi kesänä, kun käynnissä oleva oikeudenkäynti Tanska vs. Nordean pitäisi ratketa. Jos Nordea todetaan syylliseksi, voi sakot nousta jopa miljardiluokkaan, jolloin yhtiötä voi hetkellisesti saada alennusmyynnistä (täysin omaa spekulaatiota).
Tämän tapauksen oikeudenkäyntiä seuraa ansiokkaasti Tanskan yleisradio DR. Kaikki tekstit toki tanskaksi, mutta kääntäjillä/tekoälyllä pysyy hyvin kärryillä.
On se Nordean kannalta tervettä. Nordea vetäytyi venäjän lisäksi idänkaupasta riippuvaisten yritystenkin rahoittamisesta jo ennen venäjän viimeisintä hyökkäystä. Markkinaromahduksesta ja työpaikkojen vähenemisestä on parin vuoden viive ennen kuin asuntolainoituksen luottotappiot alkavat kasvaa. Pohjoismainen ihminen ei helpolla kodistaan luovu ja työttömyystuet antavat aikaa työllistyä ja etsiä muita ratkaisuja kuin pakkohuutokauppaa. Asuntojen normaali hintojen vaihtelu ei ole Nordean vaan velallisen riski.
Tuo parin vuoden viive meni jo, eivätkä luottotappion kasvaneet yhtään mihinkään. Koronapaniikissa varattuja luottotappiopuskureita on purettu jo vuosia.
Mikä olisi se mekanismi, joka räjäyttäisi luottotappiot Nordean käsiin?
En osta tätä teoriaa, tai ainakin takaisinostojen vaikutuksen osoittaminen kaiken muun hintaan vaikuttavan informaation seasta on vaikeaa koska omien ostoa tehdään pitkällä ajanjaksolla eikä muita tapahtumia ympärillä voida jäädyttää.
Sen sijaan ostan teorian omien ostojen EPSiä nostavasta vaikutuksesta. Mitä siitä seuraa tai ei onkin sitten eri juttu.
tämä on ääriesimerkki, mutta uskon näin käyvän jos venäjä hyökkää baltiaan tai suomeen. tilanne olisi katastrofaalinen ja hyvin epätodennäköinen.
Stressitestin tulokset vahvistavat, että Nordean riskiprofiili on hyvin hallinnassa ja pääomarakenne vakaa.
Olen samaa mieltä arviostasi, mutta en näe tätä Nordean yrityskohtaisena riskinä vaan Suomen maariskinä joka koskee kaikkia yrityksiä.
Nordeaa sekin riski koskee kuitenkin keskimääräistä vähemmän, koska Nordea on pohjoismainen pankki jonka tuloksesta (muistaakseni?) noin neljännes tulee Suomesta.
Euroopan pankkiviranomainen on Nordean stressitestannut, ja hyväksi havainnut…
Euroopan pankkiviranomainen (EPV) julkaisi EU:n laajuisen stressitestin tulokset 1. elokuuta 2025.
Pitäisi lähteä kuskaamaan eilen pihan nurkasta kitkemäni kanadanpiiskut kaatopaikan haittalajikeräykseen, mutta laiskottaa, ja palasinkin hetkeksi koneelle ja yhden lempiosakkeeni, eli tietenkin Nordean, pariin.
Mietin erilaisia katalyyttejä osakkeen arvostukselle lähitulevaisuudessa ja vähän pidemmälläkin aikavälillä. Huomautan, etta paria poikkeusta lukuun ottamatta en huomioinut geopolitiikan geriatriaosastoa, eikä sitä mielestäni tässä ketjussa pidäkään sen enempää ruotia. Jotkut päivämäärät voivat olla hieman sinne päin, sillä niitä en tarkistanut. Mutta asiaan…
Lyhyen aikavälin seurattavat asiat (n. 3-6 kuukautta)
Pitkän aikavälin suoriutumiseen liittyvät tapahtumat (horisontti n. 6-18 kuukautta)
Noh, täytynee vetää kaatishousut jalkaan ja lähteä tästä aamuajelulle.
Tässähän kävi, kuten arveltiinkin – eli kurssi lähtee korjaamaan ylöspäin. Kuvassa sininen piste on viimeisimmän tuloksen julkaisuajankohta ja siitä on sitten rallateltu ihan mukavasti ylöspäin.
Syksy on pitkä ja suoraan sanoen odotin hieman maltillisempaa nousua vuoden loppua kohden, mutta otan kyllä tämänkin vastaan koska tahansa. Tosin eiköhän tässä jos jonkinmoista heiluntaa vielä nähdä.
En malta olla lisäämättä, että tämä taso on vähintäänkin ansaittu. Ruotsalaispankkien ROE:t näyttivät vielä viitisen vuotta sitten kaukaiselta haaveelta, mutta nyt Nordea on se, johon muita vertaillaan ja josta muut yrittävät ottaa mallia.
Ja jos nyt ei vanhat silmät harita minne sattuu, tämän hetken kurssilla (13.38€) Nordea on finanssikriisin jälkeisen ajan ATH:ssa – ja vieläkin on varaa parempaan.
Nordea Bank Oyj Pörssitiedote - Osakkeiden kokonaismäärä ja -äänimäärä 19. elokuuta 2025 klo 9.15 Suomen aikaaNordea on tänään mitätöinyt 6 264 504 yhtiön omaa osaketta Nordean hallituksen tekem...
Silppuri laulanut taas ja nykyisten omistajien omistusosuus kasvanut.
Tänä vuonna onkin sitten mitätöity yhteensä jo 44,8M osaketta, joten osakemäärä on pienentynyt vuoden alusta noin 1,3%. Näin se omistus kasvaa ihan huomaamatta.
Barclays alkoi negailemaan Nordean suhteen, olisiko heillä tarve täydentää positiota, voihan toki kyseessä olla myös joku shorttiliitännäinen Kauppalehden pikauutisista: Barclays laskee Nordean suosituksen vähennä-tasolle (aik. pidä), tavoitehinta 11,80 euroon (aik. 13,30 euroa)
Onko tarkempaa tietoa, miksi näin tai onko sinulla linkkiä tähän päivitykseen? Omaan silmään erikoinen suunnanmuutos, kun euriborit vaikuttaisi saavuttaneen 2% pohjatason ja orastavia merkkejä euroalueen talouden piristymisestä, joten luulisi myös tulevaisuudeessa pysyttelevän 2 tuntumassa tai sen päällä. Tähän muut kilkkeet päälle ja hyvä operatiivinen suorittaminen, niin ainakin omasta mielestä aika neutraali arvostus, mutta eriäviä näkemyksiä ottaisi mielellään vastaan.
Onko tarkempaa tietoa, miksi näin tai onko sinulla linkkiä tähän päivitykseen?
Barclay laskee, että Nordean tulot jäisivät alle konsensuksen, on kilpailupainetta ja että PE-luvulla tarkasteltuna Nordean osake kalliimpi kuin eurooppalaispankit keskimäärin. Aika näyttää.
Vaikka kurssi sai tänään takapotkun Barclayn arviosta, niin sillä suora myönteinenkin vaikutus omistajille. Omien osakkeiden osto-ohjelma tulee tuottoisammaksi:)
Myös näin;
Barclays downgraded Nordea Bank Abp (CSE:NDADK) to “underweight” from "equal weight,” citing weaker earnings expectations and revenue pressure.
The brokerage cut its price target on the stock to €11.80 from €13.30, reflecting an 11% reduction and a 13% downside from the August 20 closing price of €13.56.
“Despite our view that Nordea can beat consensus costs over FY26e-27e by 1%, our EPS estimates are 3-6% below consensus, driven by lower revenue expectations.” Barclays said.
The analysts expect revenue to come in 2% to 3% below market estimates, citing two main pressures, namely, competition squeezing lending margins and pricing concerns in asset management.
In Norway, Nordea’s retail funds are priced 55 to 75 basis points above the cheapest peers, while in Denmark and Finland the gap ranges from 13 to 26 basis points. Barclays said these pricing differences are unlikely to be sustainable over time.
The brokerage also flagged competitive mortgage and lending dynamics in Denmark, Norway and Sweden as headwinds for Nordea’s net interest income.
For example, DNB and Swedbank have already cut rates in Norway, and muted volumes in Sweden are expected to keep margins subdued.
While Nordea may be able to achieve some cost efficiencies, Barclays expects them to be back-end loaded.
The brokerage forecasts cost growth of about 1% annually between 2025 and 2028, with some savings from automation in financial crime compliance. Still, it said the near-term revenue outlook overshadows potential cost reductions.
In terms of profitability, Barclays projects a 15% return on equity for 2028, which it said is not exceptional compared to other European banks.
Eleven peers under its coverage are targeting 15% or higher. At an estimated 10x price-to-earnings ratio for 2027, Nordea’s shares are seen as expensive relative to the European sector average of 8.5x.
Barclayn suositus Wärtsilälle heinäkuussa 2023 oli 8,5 euroa ja vähennä…itse silloin vielä rohkeasti lisäilin Wärtsilää…Nordean suhteen pidän ne mitä on…yllättävän iso vaikutus kurssiin kuitenkin heidän suosituksellaan tänään oli…
Luottotappiovarausten purkaminen vuoden 2025 korkeilla konkurssimäärillä ja yhteisöverolla ei tunnu järkevältä.
Luottotappiovarausten purkaminen vuoden 2025 korkeilla konkurssimäärillä ja yhteisöverolla ei tunnu järkevältä.
Tässä huomauttaisin, että vaikka konkurssimäärät yritysten lukumäärällä tarkasteltuna ovat kasvaneet, niin henkilötyövuosissa mitattuna kehitys ei ole ihan niin heikkoa. Tämä tarkoittaa, että konkurssiin haetut yhtiöt ovat yhä keskimäärin pieniä. Vaikka tämä toki on heijastunut työttömyysasteeseen sekä yleiseen talouskehitykseen, on näillä yhtiöillä harvemmin pankkilainaa. Konkurssihakemukset ovatkin yleisemmin Verohallinnon tai työeläkeyhtiöiden vireille panemia. Esimerkiksi keväisessä tiedotteessa Verohallinto kertoi laittaneensa vireille 611 hakemusta Q1:n aikana, kun tilastokeskuksen mukaan vireille pantiin yhteensä 1059 konkurssihakemusta.
Lisäksi Suomi on Nordealle vain yksi markkina (about neljännes tuotoista), ja esimerkiksi Tanskassa ja Norjassa työllisyystilanne on selvästi parempi kuin Suomessa ja Ruotsissa. Tästä Nordean kvartaaliraportin makrokatsauksesta saa hyvän yleiskuvan pohjoismaisten talouksien kehityksestä.
Nordean reippaat varaukset taas ovat peruja koronakriisin keväältä 2020, joten tällä hetkellä ollaan jo tyypillisemmässä talousympäristössä. Luottotappiomääriä voi toki tulla tavanomaista enemmän, mutta tämä kuuluu pankkitoiminnan luonteeseen. Mikäli vakuudet ovat kunnossa, ei näitä vastaan tarvitse millään ylimääräisillä huomattavan kokoisilla puskureilla enää varautua. Siten en pidä näiden purkamistä ongelmallisena.