Mutta voitonjako vaatii yhtiökokouksen päätöksen. Joten kutsutaanko tämän takia ylimääräinen yhtiökokous (mikä ei ratkaise sitä että tilinpäätöstä ei edes ole alkuvuodesta vielä H2:n alussa) vai miten tämä juridisesti hoidetaan? En siis epäile etteikö voisi jakaa, mutta saako jakaa?
3 tykkäystä
Juuri näin. Omien osto on hyvä voitonjakotapa ja ilman muuta käyttökelpoinen työkalupakissa mukana. Mutta koska ostan osakkeita omistajan asenteella, suhtaudun kriittisesti omien ostoon sokkona. Jos euroja saa ostaa 80 senttisillä, niin antaa mennä vain. Jos euroja saa ostaa euroilla, hyväksyn senkin veroedun vuoksi. Jos euroista joutuu maksamaan vaikkapa 1.20, sitten mieluummin rahat tänne ja antakaa minä yritän itse (ostaa vaikka jotain muuta yritystä).
Nordean lisäksi Sampo on kommunikoinut vastaavanlaisen strategian, jota pidän satunnaisia osinkojytkyjä parempana myös pitkäaikaisen omistajan kannalta. Näiden yritysten omien ostosta ei osinkostrategialla omistavallakaan ole mitään vastaansanomista (tähän mennessä). Omien ostolla ei osakkeen arvoon vaikuttavia taloussyklejä käännetä, mutta kasvava EPS on Oksaharjulaisen ilman lisäostojakin osinkoaan kasvattavan osinkosalkun etu.
Omissa varttislaideissasi olet kuitenkin selvästi osoittanut, että yhteisönä S&P500 omien ostajat ajoittavat ostoja hyvinkin vahvasti. Ostot kohdistetaan raketoineisiin kursseihin ja hintojen romahtaessa screaming buy tasolle ostot päättyvät lähes kokonaan. Tämä ei siis ole moite Nordeaa (tai Sampoa) kohtaan, vaan havainto menetelmän osumatarkkuudesta yleensä myös ilman Nokia-traumaa.
IMHO, tämä käänteinen VA ostostrategia on osin taitamatonta omien ostoa ja osin todellinen omien oston edullisuutta menetelmänä rasittava ilmiö, koska ostot luonnollisesti seuraavat kassaan kertynyttä rahamäärää ja keväällä 2020 oli vähän muutakin mietittävää kuin omien osto.
9 tykkäystä
Olettaisin että yhtiökokouksessa hallitukselle annetaan valtuutus jakaa osinkoa H1-tuloksen perusteella.
8 tykkäystä
Tuo edellisen tilikauden tulokseen perustuvuushan on nimellistä. Yrityshän voi maksaa osinkoa enemmän kuin tilikauden tulos tai vaikka tilikausi olisi ollut tappiollinen (ja näin usein tehdäänkin kunhan siihen on varaa). Yhtiökokous voi myös valtuuttaa hallituksen päättämään esim. enintään niin ja niin suuresta lisäosingosta joka mahdollistaa “väliosingon” suuruuteen joustavuutta.
8 tykkäystä
Eli osinko päätetään yhtiökokouksessa ja maksetaan kahdessa erässä kuten moni muukin pörssiyhtiö tekee(?)
2 tykkäystä
Jos tällainen haarukka on laillinen asia viedä yhtiökokouksen päätettäväksi, niin sitten voisi toimia. En tiennyt että olisi. Mutta jos sinä tai joku muu tunnette lainsäädännön tämän osalta niin hyvä niin.
Ei olisi ensimmäinen kerta kun kevään perinteinen yhtiökokous valtuuttaa johdon päättämään maksetaanko syksyn osinkoerää ja jos niin minkä suuruisena. Valtuutus annetaan tarkoitettuun maksimiin saakka, jolloin enintään valtuutetun suuruisen tai sitä pienemmän osingon voi maksaa tai olla maksamatta ilman erillistä yhtiökokousta.
5 tykkäystä
Eli sama olisi siis lopettaa osingon maksu kokonaan?
2 tykkäystä
Kyllä. Ei vaikuttaisi mitenkään tuottoihin likvideillä osakkeilla. Vrt. Apple tai Brk. Jatkot osinkoketjuun.
7 tykkäystä
Pakko tarttua kanssa tähän “rahan siirtäminen osakekurssista verottajan kautta tilille olisi jotenkin lisäarvoa luova asia.”
Jos osinko rapsahtaa tilille, ja siitä maksaa verot valtiolle ja kuitenkin itse siinä voittaa niin whats the problem? Kaikki siinä yhteiskuntaa ajatellen voittaa. Ei vain ahne sijoittaja joka yrittää maksimoida osakekurssin hyödyt.
4 tykkäystä
Tämä ei enää liity erityisesti Nordeaan, joten vastasin tänne (kyllä Nordeankin kannattaisi aina ostaa omiaan):
(En tästä aiheesta vastaa tänne. Mutta perustelut toisessa ketjussa.)
8 tykkäystä
Tästä esimerkit tämän vuoden yhtiökokouspäätöksistä CapManilta, Enentolta ja Inderesiltä. Näissä on tällainen hallitukselle annettu valtuutus jakaa harkinnan mukaan lisäosinkoa määriteltyyn rajaan asti:
- CapMan Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen päätökset - CapMan
- Enento Group Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen ja hallituksen päätökset - Enento
- Inderes Oyj:n vuoden 2025 varsinaisen yhtiökokouksen ja hallituksen järjestäytymiskokouksen päätökset
Toisaalta esim. Kesko maksaa osingon neljässä erässä mutta ilman tuota hallituksen liikkumavaraa:
5 tykkäystä
Markkina kuitenkin pettyi, enkä oikein edes ihmettele. Aina niin realistinen Nordea ottanut 15% roesta punaisen langan josta virallinen informaatio ei luovu. Ehkä markkina olisi halunnut nähdä vähän kevyemmän arvion tulevaisuudesta joka olisi helpompi nielaista.
Itse en usko että kuluja (henkilöstöä) voidaan tekoälyllä niin paljon vähentää että pienenevä korkotuotto voidaan kompensoida. Ehkä eivät itsekään usko nykyisen kurssin olevan kestävällä tasolla, tai ainakaan juuri nousevan, joten kurssin korjausliike korjaisi ongelman.
Itse en ole pankkialan minkäänlainen ammattilainen, vaan keskinkertainen yksityissijoittaja. Joten ajatukseni saattaa vanheta varsin huonosti. Kuitenkin kriittistäkin keskustelua hyvä pitää yllä näinkin mahtavasta yhtiöstä kuin Nordea.
7 tykkäystä
Tässä on Kassun pätevät kommat Nordean pääomamarkkinapäivistä. 
Nordean pääomamarkkinapäivä ei tarjonnut suurta muutosta yhtiön suuntaan. Uudella vuoteen 2030 ylettyvällä strategiakaudella fokus on vahvasti kasvussa, sillä pankki on kannattavuuden osalta jo erinomaisessa kunnossa. Samalla yhtiö pyrkii jatkuvasti tehostamaan toimintaansa ja pitämään kulujensa kasvun maltillisena erityisesti digitaalisia kyvykkyyksiään kehittämällä. Näiden tekijöiden summana Nordea tavoittelee kannattavuutensa ja tuloksensa selvää kasvua vuoden 2025 tasoon nähden, ja pankin julkilausuttuna tavoitteena on yli 2 euron osakekohtainen tulos vuonna 2030 (2025e: 1,40€). Pidämme tavoitetta hyvin kunnianhimoisena tuloskasvun ollessa vahvasti tuottojen kasvun varassa.
12 tykkäystä
Onko tähän tullut Nordealta jotain “virallista” kannanottoa tai onko asiaa esimerkiksi kysytty pääomamarkkinapäivässä? Eli onko tosiaan odotettavissa että “siirtymävuonna” 2026 maksettaisiin ns. 1,5-kertainen osinko?
En osta tuota tulkintaa. Eiköhän sieltä vielä kerrota asiasta selkokielellä.
5 tykkäystä
@Kasper_Mellas ruodintoihin Nordean pääomamarkkinapäivän viesteistä voi pitkälti yhtyä. Yhtiön tavoitteet esim. EPS:n kokoluokasta 2030 (yli 2 €) vedetty sen verran ylös, että töitä tehtävä hihat heiluen sen saavuttamiseksi. Toki toivon, mutta suhtaudun hieman epäilevästi, että ihan tuohon asti päästään.
Kulutehostusta esim. AI:n avulla tehdään harkitusti, kuten pääomamarkkinapäivillä ilmoitettiin, ja ihan pikamarssilla suuria tuottavuuden nostoja tuskin saadaan aikaan. Toiseksi ei henkilöstöä voida sumeilematta vähentää, jos tuottoja halutaan. Tuoreeltaanhan mm. Norjassa palkattu Nordeaan kymmeniä uusia - käytännössä kovapalkkaisia - ammattilaisia pullistamaan AUM:ia.
Kasper sekä myös USA:n Citibank arvioivat, että Nordean kovat näytöt aikaisempien tavoiteasetteluiden toteuttamisesta puhuvat silti puolestaan. Eivät nämä uudet tavoitteet ole kuitenkaan välttämättä epärealistisia. Mutta jos yli 2 € EPS:ää ei saavuteta vuonna 2030, niin mikä katastrofi se olisi? Esimerkiksi yli 15 % pääoman tuotto ja vaikkapa 1,90 € EPS 2030 sekä muuten vakaa meno tarkoittaisivat vallan mukavia päiviä omistajille.
Mielenkiinnolla pistin merkille, että mahdollista vakavaraisuussääntöjen löyhentämistä ei arvioida. Se vaikuttaisi aika lailla pankkien bisnekseen ja myös voitonjakoon. USA:ssa on tällainen hanke meneillään (FED:in ehdotukset jopa satojen miljardien alennuksista pääomapuskureihin). Ensi vuonna EU:ssa julkaistaan pankkien kilpailukykyraportti, jossa asia tarkastelussa. EU puolella tuskin suuriin säätelypurkuihin ryhdytään (finanssikriisin virheitä ei haluta toistaa). Mutta silti voi veikata jotain sinne viimeisellekin riville vaikuttavia muutoksia.
Onkohan Nordean yritysostoaikeet Tanskassa jo haudattu, vaikka siellä pankkikonsolidaatiojuna nytkähti liikkeelle? Nyt kasvupainopisteiksi nostettiin enemmän Ruotsia ja Norjaa, vaikkakin orgaanisen kasvun painolla. Ostettavaa voi olla tarjolla, mutta pankkialan arvostuksen kohottua hintalappu saattaa olla liian suolainen.
Joka tapauksessa Nordealla on tiedossa mainio ja varma yritysostokohde: ostaa itseänsä omien osakkeiden muodossa. Kunhan osakkeen hinta ei nykyasetelmilla nouse yli 15 € (noin käyvä arvo), niin hommassa järkeä. Pääomamarkkinapäivää seurannut kurssilasku olikin tervetullut omien ostojen näkökulmasta ja satoi omistajien taskuun.
Summa summarum: 2 kertaa vuodessa vuolaat osingot, täydentäviä omien ostoja ja vakaasti liiketoimintaansa kehittävä yhtiö, jonka tuotto omistajalle on selvästi indeksisijoittamista korkeampi. Osakepoimijan unelma? 
35 tykkäystä
Ei kai siirtymä kahden osingon per vuosi -malliin muuten onnistu kuin normaalin edellisen vuoden tuloksen johdosta jaettavan osingon jälkeen sitten vaan H1:n jälkeen taas osinko. Itselläni kokemusta Danske Bankista, joka jakoi H1-osingon viime (vai oliko se toissa…) vuonna. Danske Bank on sittemmin tosin linjannut, että jatkossa vain kerran vuodessa.
2 tykkäystä
Tietysti sen voi toteuttaa myös siten, että keväällä jaetaan vain “puolen vuoden” osinko 2025 tuloksen perusteella ja H1/2026 jälkeen sitten puolen vuoden osinko H1 toteutuneen tuloksen perusteella. Siksi tuota halusin kysyä, koska asiaa ei ole avattu missään (edit: tai siis en ole huomannut että olisi avattu) ja kumpikin malli on mahdollinen.
Tai en minä ainakaan näe mitään estettä kummallekaan.
5 tykkäystä
Juuri näin! Osingonmaksupäivien lukumäärää voidaan säätää juuri niinkuin parhaaksi katsotaan.
NOKkelimmat ovat jopa siirtyneet kvartaaliosinkoihin maksaen siirtymävuonna vain kolmen kvartaalin osingot ja siirtäen viimeisen neljänneksen seuraavalle vuodelle.
10 tykkäystä