Tämä ketju on jatkoa kommentille: Nokia sijoituskohteena (Osa 3) - #11430 käyttäjältä 0-Kelvin.
Edellinen ketju:
3 tykkäystä
Nonniis uusi ketju avattu,
Mielenkiintoinen asia tuli linkkarista vastaan.
Markkinoilla liikkuu spekulaatioita konsortiosta (todennäköisesti Microsoft ja Meta), joka kehittää standardia hitaammille mutta leveämmille 25-50G-yhteyksille käyttäen perinteistä NRZ-koodausta (Non-Return-to-Zero).
Teknisenä haasteena optinen monimutkaisuus: Jotta kuitumäärä pysyy hallinnassa, tarvitaan useita aallonpituuksia (WDM). Tämä vaatii paljon tehoa tai integroituja lasereita, mikä voi olla “painajainen” järjestelmän luotettavuuden kannalta.
FibeReality mainitsee, että pii-pohjaiset rengasmodulaattorit ja integroidut laserit piillä ovat haastavia lämmönhallinnan ja luotettavuuden vuoksi. Tarvitaan siis luultavasti jälleen InP (Indiumfosfidi) -teknologiaa, sillä se on luonnostaan parempi materiaali lasereille ja optisille komponenteille kuin pii huomattavasti korkeamman lämmönkestävyyden vuoksi - lisäksi se on energiatehokkaampi.
Siinä mielessä tämä on Nokialle jälleen myönteinen huhu, sillä optinen osaaminen on jälleen keskiössä. Molempien Microsoftin ja Metan on mielestäni huhuttu olevan Nokian (Infineran) datakeskusasiakkaita, joten sikäli linkki Nokiaan olisi luonnollinen myös tämän kehityksen osalta.
Yksi tekoälyhuomio:
Tarkastelin Nokian (ja Infineran) tuoreita patenttihakuja. Erityisen mielenkiintoinen on patentti, joka käsittelee “monikanavaista integroitua optista lähetintä, jossa on passiivinen lämmönhallinta”.
- Miksi tämä on tärkeää? fibeReality mainitsi, että monen aallonpituuden (mux/demux) hallinta voi olla “painajainen” luotettavuuden kannalta.
- Nokian ratkaisu: Nokia on patentoinut tavan integroida nämä lasereiden aallonpituudet Indiumfosfidi-sirulle (InP) niin, etteivät ne vaadi jatkuvaa sähköistä lämmitystä pysyäkseen vakaana. Tämä poistaa sen “painajaisen”, josta Microsoft ja Meta ovat huolissaan.
24 tykkäystä
Toisella palstalla väitettiin, että 1) Nokia ei ole Ciena ja 2) Nokian ja Ericssonin kurssikäyrät menevät varsin samanlaisesti. Vaikka kumpikin väite faktisesti onkin totta (esim. kurssikehitys vuoden alusta Nokia +16% ja Ericsson +20%), on syytä tarkastella kumpaakin asiaa tarkemmin.
1) Ciena/Nokia
Voidaan kärjistäen myös sanoa, että puolisen vuotta sitten ei myöskään Ciena ollut Ciena. Puolessa vuodessa sen kurssi raketoi 270% n. 90 dollarista 335 dollariin. Ciena on toki edelläkävijä vahvalla tilauskannalla, mutta Nokialla on optisissa verkoissa etuja, kuten vertikaalinen integraatio, joita ei Cienalla ole. Lisää aiheesta linkistä.
2) Ericsson/Nokia
Katsotaanpa P/E:tä Marketscreenerin lukujen perusteella.
Ericsson: 10.6 (2025) 17.4 (2026) 15.9 (2027)
Nokia: 46.4 (2025) 26 (2026) 21.5 (2027)
Toisin sanoen Nokian nykyvoittoa arvotetaan paljon Ericssonia korkeammalle heijastaen Nokian odotettavissa olevaa tulosparannusta. Nokia nähdään nyt “AI-infrastruktuuriosakkeena” Infineran ja optisten verkkojen kasvun ansiosta, kun taas Ericsson on Nokia paljon riippuvaisempi hitaasti elpyvästä RAN-markkinasta.
3) Mikä jarruttaa Nokian voitollisuutta?
Matkapuhelinverkkotoiminta tietysti on Nokialla pitkään ollut murheenkryyni, mikä heikentää lukuja. NVIDIA-yhteistyö ja suurempi ohjelmistopainotteisuus oman raudan kehittämisen sijaan voi jollakin aikavälillä tuoda helpotusta kulukurin lisäksi.
Nokia on myös alkanut panostaa enemmän NI:n tuotekehitykseen: €1,536 milj. viime vuonna (+€329 milj. kasvua edellisvuodesta). Kuitenkin NI:n t&k-panostukset sisältävä bruttomarginaali on pysynyt varsin vakaana. Se oli 44,6 % (Q4/2025) ja 45,4 % (Q4/2024) sekä koko vuoden osalta 41,1 % (2025) ja 42,0 % (2024). Tämä viittaa tuotteiden kilpailukykyyn ja hinnoitteluvoimaan.
Infineran integrointi tähtää 200 miljoonan euron vuosittaisiin synergioihin, mutta se vaatii etupainotteisia panostuksia. Merkittävä kuluerä on San Josen optoelektroniikkatehtaan modernisointi, joka on määrä saada tuotantokuntoon vuoden 2026 aikana. Jos hanke onnistuu, InP-sirujen tuotantokustannukset laskevat merkittävästi uuden automaation ja suurempien 6 tuuman (150 mm) kiekkojen myötä (2,25x pinta-ala nykyiseen 4 tuumaan verrattuna). Tulosvaikutus näkyy täysimääräisesti vasta vuoden 2027 luvuissa.
14 tykkäystä
3 tykkäystä
Tuohon voisi lisätä vielä P/B arvon. Nokia 1,48,Ericsson 2,74ja Ciena 9,81 ( lähde marketsreener) Otetaan osa tekoälyn kannanotoista seuraavaan. Jos arvioidaan P/b mukaan, markkina ei odota Nokialta suurta kasvua. Muuten tuo Nokian P/e arvo voisi olla myös noin 20, se vastaa todellista arvoa.Mm.Inderes käyttää sitä.Kuvastaa enemmän “tuottoa.” Alla tekoälyn analyysi.
Tärkeä oivallus: P/B ja P/E yhdessä = ROE-odotus
On olemassa yksinkertaistettu yhteys:
Kun tämän ajattelee käänteisesti:
Eli korkea P/B + korkea P/E tarkoittaa, että markkina hinnoittelee erittäin korkeaa tulevaa pääoman tuottoa.
Cienalla markkina odottaa:
joko erittäin vahvaa ROE-parannusta
tai pitkää, nopeaa kasvujaksoa
Nokialla markkina ei hinnoittele vastaavaa parannusta
5 tykkäystä
Laitan vastineeni viestiisi toisella palstalla myös tänne.
- Kasvun laatu: Vertaus Pirkan Hiihtoon ontuu, koska kyse ei ole pelkästä “kovempaa yrittämisestä”. AI-investointisykli on supersyklin vahvuinen ulkoinen voima.
- “Ei ala mennä tavaraa hurjalla katteella”: Tammikuun 2026 luvut vahvistavat optisten verkkojen 17 % kasvun ja tilauskannan nousun. Oma tuotanto puolestaan mahdollistaa korkeamman katteen suurempien sirukiekkojen ja välikäsien välttämisen myötä.
- Arvostusero: Ciena on hinnoiteltu täydelliseen onnstumiseen vaikka sen optinen liiketoiminta viime vuonna oli jopa Nokian vastaavaa pienempi. Toki sen tilaukirja nyt on toista luokkaa kuin Nokialla, mutta se onkin teknologinen edelläkävijä, jota Nokia on ottamassa kiinni. Cienan tilauskirja heijastaa sen etumatkaa viime vuonna ja tämän vuoden tilaukset ovat tavallaan uudella viivalla jolloin Nokian teknologiapariteetti ja oma tuotanto punnitaan toden teolla
- Geopolitiikka suojana: Nokian merkittäviä tehdasinvestointeja (San Josén sirutehdas & Bethlehemin kokoonpanotehdas) on tuettu US CHIPS Act -rahoituksella. Tämä antaa tuotannolle “virallisen leiman” ja luo kilpailuedun niin saumattomalla vertikaalisella integraatiolla kuin suuremmalla toimitusvarmuudella.
Historiallinen taaperrus toki on totta, mutta vuoden 2026 Nokia on eri yhtiö kuin vuoden 2020 Nokia. Markkina ei ole vielä herännyt siihen, mitä Nokian teknologiapariteetti ja oma tuotanto merkitsee Nokian optisten verkkojen kilpailukyvylle.
6 tykkäystä