Kyllä, ja sitä täytyy nostaa. Itseä itse asiassa hieman ärsyttää ettei tätä ole tehty. On mielestäni lähes päivän selvää että tuo ole nyt ajan tasalla. Miksi sitä ei ole nostettu? Luulen että liike on niin nopeaa ettei vielä olla osattu sanoa että kuinka paljon sitä tulee muuttaa. Ja toisaalta data centereiden sisällä tapahtuva uusi liiketoiminta on kenties vielä arvoitus. Toisaalta esimerkiksi Marvell päivittää noita huomattavasti nopeammin ja useammin - toivoisin samaa myös Nokialta.
11 tykkäystä
Mietin perjantain kunniaksi vähän post 2030 näkymiä.
Nokia ei kehitä vain valopohjaista kvanttilaskentaa, vaan myös valopohjaista laskenta laskentaa. Tekoälyn mukaan valopohjainen laskenta voisi olla huomattavasti energiatehokkaampaa ja ehkä muutenkin paremmin soveltuvaa tietynlaisiin laskentatehtäviin. Jos nyt asfalttiukko on parempi lapioimaan kuin bussikuski mutta useammin kännissä, niin tietysti parempi jättää lapiointi asfalttimiehelle ja ajaminen bussikuskille. Jos kuitenkin jonkun on pakko tehdä se lapiointi ja asfalttimiestä ei näy, niin parempi käyttää siihen bussikuskia kuin jättää työt tekemättä. Teknologia ei siis mielestäni ole vielä siinä pisteessä, että asfalttimiestä näkyisi, ja siksi sekä laskenta että kaikki muukin on vielä hyvin epä-optimaalista. Miettikää vaikka kännykkää ysärin alussa, tai tietokonetta kasarin alussa. Tapahtunut vähän kehitystä.
Nvidia hajauttaa laskentaa verkon eri kohtiin / “distributed AI”, mutta tuo ei tule olemaan endgame, jos energiatehokkaampia ratkaisuja löytyy. Verkko voisi tulevaisuudessa jopa päättää, että mihin pyynnön eri laskentatehtävät lähetetään parhaan lopputuloksen saamiseksi, eli GPU CPU vai tulevaisuuden LPU (lumen processing unit, tai miksi sitä haluaakaan kutsua) ja lopulta nitoa vastaukset yhteen ja antaa vastaus kyselijälle.
Myös valomuisti on teoriassa mahdollista, sillä laitteiston kehittyessä valolle saisi huomattavan monta tilaa eri taajuuksilla, intensiteeteillä jne. jne. ja yhdistelemällä kanavia tiloja saisi vielä paljon enemmän. Tällä hetkellä ollaan tasolla ~4 bittiä / 16 eri tilaa per valo, mutta vaikkapa 256 tilaa on täysin mahdollinen. Tuossa vielä selitys siitä mitä vaikka RAM itseasiassa on:
Valolaskenta ja muisti voisi siis toimia tärkeänä ja etenkin tulevaisuudessa helposti integroitavana osana sekä hajautettua laskentaa, sitä netwörkingiä että tekoälyä.
Nvidia vähän kuin raivaa Nokialle tilaa menestyä. Jos hajautetusta laskennasta ja AI:sta tulee todellinen hitti, niin valo → Nvidia → valo on vain ylimääräinen rajapinta suuressa osassa laskentaa, jos yhtälö voisi olla valo → valo → valo.
Nokialla on tässä erinomainen mahdollisuus olla jopa seuraava Nvidia, kun verkko älyllistyy ja valolaskenta, ja ehkä jopa muisti alkaa olemaan tätä päivää. Ainoa länsimainen end-to-end networkin toimittaja, vaikka sitten itseäni toistaen. Ehkä en enää mietikään niin suuren position myyntiä vielä odottamassani 6G:n piikkihinnassa.
Olen kuumotellut datakeskusrakentamisen hiljenemistä, vähenevää väestöä ja tarpeiden saturaatiota, mutta niin vaan ne älylasit alkavat puskemaan markkinoille vaikka ovat vielä hyvin beta-vaiheessa, ja 10v päästä Nokian verkot on osa datakeskuksia myös laskennan puolesta. Itse käytän AI:ta päivittäin kirjoitellakseni välillä perjantai-visioita tänne foorumille. Uskon jonkin asteisen tiedon varassa että valolaskennasta tulee jotain vallankumouksellista, ja mielestäni horisontti sen laajemmalle käyttöönotolle voi olla jopa alle 10v.
Yhdysvaltojen kannattaisi vaan ostaa Nokia pois, yhdistää se Nvidiaan ja rakentaa hyvä infrastruktuuri panostaen modulaarisuuteen/muokattavuuteen (tää on aika helppo, sillä sekä Nvidia että Nokia pitää koodikehitysväylän auki) ja siihen, että uusia laskenta- ja muistioptioita saadaan markkinoille asappina integroitavaksi osaksi ekosysteemiä. Nokian tarkoittama AI-verkko voi tarkoittaa tätä koodilla ja “pluggableilla” kehittyvää “omaa” verkkoaan, johon aina välillä päivitellään next gen hardwaret.
13 tykkäystä
Tämä oli paras lukemani aloitus pitkään aikaan 
.
Veikkaan kuitenkin, että vuoden 2030 jälkeen liikenteessä saattaa olla enemmän humalaisia bussikuskeja kuin asfalttityöntekijöitä. Ensin mainitut saatetaan korvata the autonomous vehicles (itsestään ajavilla ajoneuvoilla), mutta asfalttityöntekijöitä tullaan tarvitsemaan vielä ikuisuuksia.
Toivottavasti hallitus tajuaa jo sitä ennen, että teiden korjausvelka ei voi jatkaa kasvuaan vuodesta toiseen.
Bell Labsin entinen johtaja ja Nokian teknologiajohtaja Marcus Weldon arvostelee voimakkaasti Nokian nykyjohtoa Bell Labsin tutkimushenkilöstön leikkauksista. Hänen mukaansa tutkimushenkilöstö on hänen lähtönsä jälkeen vuonna 2021 supistunut yli 1 200 mahdollisesti noin 600. Weldon pitää kehitystä ”järkyttävänä ja ennenkuulumattomana” ja syyttää johtoa jopa Bell Labsin historian häivyttämisestä.
Nokia puolestaan sanoo Bell Labsin olevan edelleen erittäin tärkeä osa yhtiötä ja kertoo tutkimustoiminnan siirtyvän uuden johtajan Guru Parulkarin alaisuudessa uuteen vaiheeseen, jossa painopiste on läpimurtotutkimuksessa ja AI-aikakauden teknologiassa.
Artikkelissa todetaan, että Nokian kokonais-T&K-menot eivät ole vähentyneet: ne kasvoivat noin 4,3 miljardista eurosta vuonna 2023 lähes 4,9 miljardiin euroon vuonna 2025, ja H1/2026 menot kasvoivat vielä 6 %.
KOMMENTTI: Bell Labsin historia on epäilemättä poikkeuksellinen, mutta Nokia ei ole teknologiamuseo vaan osakkeenomistajilleen vastuullinen yhtiö. Jos tutkimus ei tuota Nokialle riittävää kaupallista arvoa, sen koon sopeuttaminen tai uudelleenorganisointi on täysin perusteltua. Olennaisempaa kuin Bell Labsin säilyttäminen nostalgiasyistä on se, kohdentaako Nokia T&K-panoksensa teknologioihin, jotka vahvistavat sen kilpailukykyä siellä, missä sillä on myös taloudellisesti suurin merkitys. Toki sellaisen symboliikan säilyttäminen, joka ei maksa mitään, mutta voi auttaa tutkijoiden rekrytoinnissa, on ihan varteenotettava asia.
LISÄYS: Alla on mielestäni Light Readingin artikkelia tasapainoisempi kirjoitus, joka sekä tukee tiettyjä saavutuksia mutta myös Nokian arvostusta Bell Labsin osaamista kohtaan. Ainakin teoriassa voihan myös olla, että ensi alkuun karsitaan suhteellisen tuottamatonta tutkimusta ja henkilöstöluku putoaa dramaattisesti mutta kun karsinta on ohi voidaan budjetin salliessa painopistealueilla jonkin verran lisätäkin tutkijamäärää Weldonin ilmoittamasta 600:sta.
7 tykkäystä
Voisiko nämä ylipitkät tekoälyjorinat laittaa piilotetussa muodossa, löytyy valikosta + alta:
Yhteenveto
Tämä teksti piilotetaan
15 tykkäystä
Totta kai! Pahoittelen, että näet ne sillä tavalla…
Yritän selvittää asian! On selvää, että tekoälyn käyttö tällaisissa muodoissa perustuu pitkälti omaan visiooni ja tietämykseni käsillä olevasta tilanteesta ja siitä, miten näen sen kehittyvän.
Myönnän, että voisin yrittää pukea ajatukseni sanoiksi myös ilman tekoälyä, mutta se veisi paljon enemmän aikaa. Näen tekoälyn hyvänä työkaluna ajatusteni yhteen kutomisessa!
Saanko kysyä, oletko tällä hetkellä sijoittanut Nokiaan?
Kyllä mutta en perusta sijoituspäätöstäni päättelyketjuun, joka sekoittaa todellisia uutisia, Nokian ja NVIDIAn oikeita teknologioita sekä uskottavan kuuloisia teknisiä yksityiskohtia AI:n tuottamaan päättelyketjuun, joka menee useissa kohdissa paljon pidemmälle kuin julkisesti todistettavissa oleva tieto. Fabulaatio on AI:n käytön ansa. Ongelma ei siis ole se, että kaikki olisi väärin. Päinvastoin: juuri todellisten faktojen määrä tekee tekstistä petollisen vakuuttavan.
Postauksesi on mielestäni hyvä esimerkki siitä, miten AI voi tuottaa erittäin vakuuttavan näköisen sijoitustarinan, jossa ehkä 60–70 % rakennuspalikoista on todellisia mutta niiden väliin rakennettu kausaaliketju on suurelta osin spekulatiivinen. Todellinen analyysiarvo syntyy vasta, kun nuo kaksi erotetaan toisistaan.
8 tykkäystä
Ihan reilu huomio ja ymmärsin kyllä! Rehellisesti sanottuna en ole vielä tutustunut tuohon yhteenveto-ominaisuuteen…
Uskon, että julkaisussa käsitellyt suunnat ja teknologiat pitävät 100-prosenttisesti paikkansa ja tulevat markkinoille ratkaisevalla hetkellä. Lukijan tehtävänä on tutustua asioihin itse!
Mielestäni jos katsot, mitä Japanissa tapahtuu, se antaa sinulle hyvän kuvan siitä, missä teknologia menee! He tulevat ottamaan julkaisussani kuvatut teknologiat laajasti käyttöön.
Tekoälyn ja NVIDIA:n aikakaudella asiat etenevät nopeasti… ja uskon 500 miljardin dollarin rahaston hyödyttävän Nokiaa valtavasti!
Epäiletkö AWS-kulmaa – että tekniset parametrit, arkkitehtoniset riippuvuudet ja useiden viranomaisten vaatimukset sanelevat sen, että Nokia nappaa aktiivisesti valtavan osuuden tämän käyttöönoton rakenteesta?
1 tykkäys
Nokian ja Amazonin (AWS) välinen suhde tähän tiettyyn ohjelmistoarkkitehtuuriin ei ole oletus vai markkinoiden huhu. Kesäkuussa 2026 Nokia ja AWS ilmoittivat virallisesti laajennetusta maailmanlaajuisesta kaupallisesta sopimuksesta, jonka tavoitteena on ajaa Nokian Autonomous Network Fabric -ratkaisua natiivisti AWS:n pilviinfrastruktuurissa.
Integroimalla SR Linuxin NVIDIA:n kehykseen (framework) ja pyörittämällä Autonomous Network Fabriciaan natiivisti AWS:ssä Nokia myy korkean katteen toistuvia ohjelmistolisenssejä.
Olipa kyseessä sitten suvereeni tai ei, Nokialla on elintärkeä rooli… ainoa puute oli DSX-integraation näkökulma (AWS ei tule käyttämään tätä alustaa). Muutenhan se on nykyisellään melko yhdentekevää Nokialle AWS:n osalta… Olen kuitenkin varma, että Nokia tulee hyödyntämään tämän NVIDIA-integroidun arvon muissa sopimuksissa.
Muutenmyöskään täytyy myöntää, että liiallinen tekoälyyn luottaminen ei ole terve lähtökohta. Aion rehellisesti pyrkiä eroon liiallisesta riippuvuudestani. Arvostan todella rehellistä palautetta ja nautin pienestä terveestä väittelystä (sääntöjen puitteissa tietysti). Kiitos ryhmälle tämän asian tuomisesta tietooni… Inhoaisin ajatusta siitä, että toistaisin vain tekoälyroskaa (AI slop).
3 tykkäystä
Sinä päivänä kun opit tekemään neutraaleja ei-johdattelevia kysymyksiä tekoälylle, on vastauksilla mahdollisuus olla muuta kuin omien ajatustesi kaiku.
@Parabolic Kysymys on heikko, koska se on johdatteleva. Jotta huomaisit, että jopa tekoäly on tätä mieltä, siteerasin kysymystäsi ja kysyin uudessa sessiossa Geminiltä seuraavaa: "Onko tämä hyvä kysymys tekoälylle? Miksi (ei)? (Huomaa, yritin olla johdattelematta.)
GEMININ VASTAUS:
Kysymys on heikko, koska se perustuu virheelliselle premissille.
-
Väärä oletus salailusta: Nokian ja Nvidian välistä suhdetta ei salata tai ”huskuta”. Yhtiöt julkistivat lokakuussa 2025 virallisesti laajan strategisen AI-RAN-kumppanuutensa sekä Nvidian tekemän miljardin dollarin sijoituksen Nokioihin.
-
Johdatteleva muotoilu: Väite siitä, että suhde olisi visusti piilossa, on faktuaalisesti väärä ja ohjaa tekoälyä vastaamaan harhaanjohtavasta lähtökohdasta.
-
Kilpailuoikeudellinen näkökulma: Vaikka suuryritysten kumppanuuksien herättämät monopolipelot ovat validi ja perusteltu puheenaihe teknologia-alalla, se on tässä tapauksessa kytketty olemattomaan salailuun.
22 tykkäystä
Niinpä saaniko kysyä, mikä kysymyksessä oli vikana? Ovathan he sentään kehittäneet tämän AI-RAN-alustan yhteisellä visiolla. Myös NVIDIA on nyt siirtymässä kohti fyysistä tekoälyä (physical AI)…
Lisäksi on tulossa yhteinen tapahtuma nimeltä… “AI-RAN: Rewiring the Radio Network for the AI Era”
The Fierce Network -virtuaalihuippukokous, jossa ovat mukana Nokia, NVIDIA ja SoftBank, on määrä järjestää 9. syyskuuta 2026.
Pääistunto: “Monetizing AI-RAN: Turning Next-Generation Networks into AI-Powered Revenue”, joka keskittyy nimenomaan siihen, miten nämä kolme jättiläistä siirtävät GPU-kiihdytettyjä verkkoja konseptuaalisesta suunnitelmasta tuottoisaksi kaupalliseksi todellisuudeksi.
Puhujalista: Kuulet suoraan tätä yhteistä visiota toteuttavilta johtajilta:
Pallavi Mahajan (Chief Technology and AI Officer, Nokia)
Soma Velayutham (VP, AI and Telecoms, NVIDIA)
Ryuji Wakikawa (Senior VP and CTO, SoftBank Corp.)
Laajempi alan edustus: Huippukokouksessa kuullaan myös näkemyksiä muilta teknologiaa testaavilta suurilta globaaleilta operaattoreilta, mukaan lukien T-Mobilen, AT&T:n ja Orange Groupin johtajilta.
1 tykkäys
Tässä on siis muutama muistutus siitä, missä teknologia menee:
NVIDIA/Nokia: “Yhteistyö mahdollistaa uusia tekoälypalveluita ja parannettuja kuluttajakokemuksia mobiilitekoälyliikenteen räjähdysmäisen kasvun tukemiseksi.”
“Nokia integroi RAN Digital Twin -ratkaisunsa AODT:hen yhdistääkseen edistyneet RAN-algoritmit kiihdytettyyn säteenseurantaan (ray tracing) tukiasemien sijoittelun optimoimiseksi ja keilanmuodostuksen (beamforming) validoimiseksi.”
Toivotaan että AI-RAN ajaa läpi Nokian ja Nvidian yhteisellä visiolla. Testaajaoperattorien joukko on hieman kasvanut, ja tänä vuonna kenttätestit alkavat. T-Mo Nokian suurimpana RAN -asiakkaana on nyt todella olellinen - jos se kelpaa heille laajamittaiseen käyttöönottoon, eli 50 prosentin osuuteen radioverkosta, tulisi sen kelvata sitten kaikille. Ja tosiaan vaikka hehkutusta tulemme kuulemaan tähän liittyen, tietenkin siis asiaa mainostetaan, täytyy samalla muistaa ettei tähän liittyen taida vielä olla yhtään varsinaista sopimusta. Toivotaan siis että ne jotka testaavat, innostuvat tästä. Nokialla ei lähtökohtaisesti ole mielestäni kuitenkaan kuin vaan voitettavaa. Tietty parhaassa skenaariossa tästä tulee iso juttu.
6 tykkäystä
“Spekuloidaakseen täytyy sijoittaa” (speculate to accumulate) on jotain, mitä me kaikki teemme tällä hetkellä (atm) Nokian sijoittajina. Kyllä, ymmärrän siihen liittyvät aikataulut, mutta olen pohtinut, mahtaako käyttöönoton AI-RAN-laajuus olla suurempi ja nopeammin etenevä kuin tällä hetkellä arvioidaan.
tuodaanko sitä aikaisemmaksi…epäilen sitä.
Ymmärrän, että monet eivät halua ajatella spekuloivansa liikaa, mutta totuus on, että Nokialla on edessään valtava toteutuksen vuosi – sekä NI:ssä että MI:ssä – joten tämä on erittäin spekulatiivinen positio!
Aika näyttää, ovatko kaikki ajatukseni pelkkää haaveilua omassa kaikukammiossani vai eivät.
3 tykkäystä
Olen heikkona hyviin lainauksiin, ja uskon, että Michael Dell osui naulan kantaan lokakuussa 2025…
”Telekommunikaatioala omistaa tekoälyn kannalta arvokkainta kiinteistöomaisuutta – verkon reunan (edge), jossa data syntyy”, totesi Dell Technologiesin hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja Michael Dell. ”Tämä AI-RAN-yhteistyö Nokian ja NVIDIAn kanssa tekee tästä potentiaalista totta. Olemme rakentaneet joitakin maailman suurimmista tekoälyklustereista, joissa on yli 100 000 GPU:ta. Nyt sovellamme tätä osaamista älykkyyden jakamiseen miljoonille reunasolmuille (edge nodes). Operaattorit, jotka modernisoivat infrastruktuurinsa tänään, eivät ainoastaan välitä tekoälyliikennettä – heistä tulee hajautetun tekoälyn verkkotehtaita, jotka käsittelevät sitä lähteessä, missä latenssilla on merkitystä ja datasuvereniteetti on kriittistä.”
Uskon, että tämä kiteyttää hyvin sen, mitä tulevina kuukausina tulemme todistamaan. Ajattelepa vain, missä teknologian on täytynyt olla jo silloin, kun tällaisia lausuntoja annettiin. Sekä Hotard että Huang antoivat samankaltaisia massiivisia lausuntoja!
4 tykkäystä
Sitten aina palaan tähän taloudelliseen puoleen.Suurin kysymys ei kuitenkaan ole tekninen vaan taloudellinen: kuka maksaa edge-AI:n laskennasta ja miksi olisi halvempaa tehdä se tukiasemassa kuin suuressa datakeskuksessa? Kuka kerää lopulta “voitot”.
Sitä tiettävästi ei vielä ole nähty.
1 tykkäys