Mutta kuten Nokian esityksestä saattoi nähdä, viimeisen neljän neljänneksen tilaustahti oli n. 5,4 miljardia (ja 2,4 mrd. koko viime vuonna). Vaikka Q2-tilaukset (2,8 mrd.) olivat varmaan yli tämänhetkisen “normaalitason”, Q4 ja Q1 olivat miljardin luokkaa kummatkin eli vuositasolla juuri mainitut neljä miljardia. Tuskin kaikkea San Josén tuomaa lisäkapasiteettia on vielä myyty etukäteen ulos, joten lienee kasvuvaraa tilauksissa ja niitä seuraavassa myynnissä.
9 tykkäystä
Se, että he suunnittelevat jo nyt täysin uutta tehdasta (josta ilmoitettiin eilen), kertoo melko selvästi siitä, että kyseiset luvut tulevat kasvamaan merkittävästi tulevaisuudessa.
3 tykkäystä
Nokia on ns. aallonharjalla. Sillä on mitä asiakkaat haluavat, eikä pakosta vaan tarpeesta. Tämä on kertakaikkisen hieno tilanne.
Kun puhutaan tuhansista miljoonista euroista pitää busineksen olla valmis käsittelemään kaikki se voluumi. En epäile etteikö Nokia pystyisi siihen, mutta sijoitukset Arizonaan etc. kertovat voluumin kasvattamisen vaikeudesta. Tässä pelissä moni loistavakin yhtiö häviää.
Tämä on hyvä sijoitus.
12 tykkäystä
Muutama kommentti Nokian Q2-raporttiin liittyen. Jos yrittäisin laittaa subjektiiviseen tärkeysjärjestykseen raportin annin, tässä huomioni:
1. 2,8 miljardin tekoäly- ja pilvitilaukset. Luku oli hurja, vaikka Deutsche Bank olikin huhunnut merkittävästä Google-sopimuksesta. Koko viime vuoden vastaavat tilaukset olivat 2,4 mrd. euroa ja Nokian Q2-esityksessa olevan pylväskaavion perusteella tilauksia kertyi Q3 2025 – Q2 2026 noin 5,4 mrd. eurolla. Aiemmin tänä vuonna Hotard sanoi, että tilauksesta toimitukseen menee optisissa verkoissa noin 12–18 kuukautta ja IP-verkoissa hieman vähemmän. Tämä tarkoittaa, että vahva tilauskanta alkaa näkyä myyntinä pääsääntöisesti vasta ensi vuodesta alkaen. Esimerkiksi ensimmäisellä vuosipuoliskolla tekoäly- ja pilvitilaukset olivat 3,8 mrd. euroa, kun taas myynti oli vain 793 milj. euroa.
2. Tehdasinvestoinnit. San Josén InP-sirutehtaan ja Allentownin pakkaus- ja testaustehtaan lisäksi Nokia on vetämässä hihasta Arizonan Chandlerissa sijaitsevan tehtaan, jonka se ensin vuokraa ja vuoden 2029 alusta alkaen ostaa. Uusi optinen tehdas aloittaisi toimintansa aikaisintaan v. 2029, mutta investointina se kielii Nokian johdon vakuuttuneisuudesta kysynnän koosta ja jatkuvuudesta.
3. Kasvu ja kannattavuus. Verkkoinfrastruktuuri (NI) saavutti vahvaa kasvua liikevaihdon noustessa 12 % ja Optical Networksin 20 %, mutta kannattavuus pysyy vaatimattomana: ensimmäisen vuosipuoliskon liikevoittomarginaali oli 7,4 %. Samaan aikaan Mobiili-infrastruktuuri (MI) saavutti 11,6 prosentin liikevoittomarginaalin Q1:llä ja 10,3 prosentin liikevoittomarginaalin ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Radio Networks ja Core Software ovat kuitenkin selvästi heikommin kannattavia kuin tämä antaa ymmärtää (todennäköisesti lähes nollatuloksessa tai hieman tappiollisia), kun taas erittäin kannattavan Technology Standards -yksikön patenttilisensointi kannattelee koko MI-segmentin tulosta. Hypoteettisella 70 prosentin liikevoittomarginaalilla (viime vuonna 70,6 %) Technology Standards olisi yksinään kerryttänyt noin 554 miljoonaa euroa liikevoittoa ensimmäisellä vuosipuoliskolla, mikä on enemmän kuin koko MI-yksikön kerryttämä 532 miljoonaa euroa.
NI:n haaste on nyt skaalata toimintaa kasvaneiden tilausten myötä ja nostaa marginaaleja sitä kautta. MIä tarvitaan ensin kustannusleikkauksia (esim. Euroopassa, ks. seuraava kohta) kannattavuuden parantamiseksi. Toinen keino on toimintamallin muutos, jossa AI-RAN kasvattaa ohjelmistomyyntiä ja vähentää riippuvuutta omasta baseband-raudasta, kun Nokia siirtyy omista piirisarjoista kolmansien osapuolten ratkaisuihin, kuten Nvidian GPU ja kaupallisiin ASIC-piireihin.
4. Merkittävät uudelleenjärjestelyt. Kannattavuushaasteisiin liittyen Nokia on nostanut huomattavasti koko vuoden 2026 uudelleenjärjestelyarvioitaan Q4 2025 ja Q2 2026 välillä: tulosvaikutteiset kuluarviot kasvoivat 250 miljoonasta eurosta 800 miljoonaan euroon ja rahavirran ulosvirtaukset 450 miljoonasta eurosta 700–800 miljoonaan euroon. Vuosien 2023–2026 säästöohjelman lisäksi Nokia nopeutti Kiinan Nokia Shanghai Bell -integraatiota ja käynnisti lisätoimia Euroopassa. Light Readingin mukaan Euroopan uusi ohjelma voi johtaa noin 2 000 työpaikan vähennykseen. Nämä kasvaneet kulut saattoivat omalta osaltaan happamoittaa tunnelmaa tulosjulkistuspäivänä.
Kohdat 1 ja 2 kertovat markkinoiden vahvuudesta, kun taas kohta 3 kertoo, että Nokian kasvu ja varsinkin kannattavuus ovat vielä “vaiheessa” tämän vuoden osalta ja luettelee keinoja, joilla asiaan pureudutaan. Varsinkin suuret, nopeutetut uudelleenjärjestelykulut saattoivat markkinoita säikyttää. Omalta osaltani uskon, että sekä kasvu että kannattavuus ovat selkeällä kasvu-uralla ensi vuodesta alkaen.
Oliko sitten negatiivinen kurssireaktio perusteltu saadun uuden tiedon perusteella? Mielestäni negatiivisuus oli yllättävää, koska Nokiasta on tulossa yhä selkeämmin tekoälyn supersyklin hyötyjä. On ollut selvää jo pitkään, että tuloksellisesti 2026 ei ole erityisen vahva, vaan se on siirtymävuosi paljon vahvempaan tilanteeseen. Markkina kuitenkin painotti lyhyttä tähtäintä. Monelle tämä voi olla oiva paikka Nokian kyytiin nousemiseen.
28 tykkäystä
Oliko ensi vuonna enää tiedossa uudelleenjärjestelykuluja? Laitetaanko ne nippuun tälle vuodelle ja 2027 -2030 sitten mennään “tyhjällä” pöydällä niiden suhteen ja raportoitu ja oikaistu tulos alkaa mennä lähemmäs käsi kädessä.. ja isommalla tuloksella..
3 tykkäystä
Hyvä viesti.
Nokialla myös on ymmärtääkseni toimitusvaikeuksia komponentti-pulan johdosta, ellen sitten ymmärtänyt jotain väärin tulospuhelusta.
Chandlerin tehdas käsittääkseni alkaa ramppailemaan 2027 ja saavuttaa täyden kapasiteetin 2029. Voin olla väärässä, mutta tämmöinen mielikuva on.
Saa nähdä mitä uudelleenjärjestelyiden jälkeen jää viivan alle todellisuudessa.
Negatiivinen postaus mutta toivottavasti kestätte. Ostin toissapäivänä lisää Nokiaa 20k€:lla, mutta sen ei pitäisi tarkoittaa muille mitään. Hyvä ja vakavarainen firma ja teki mieli ostaa.
7 tykkäystä
Sulatellaanko tässä vielä Infineraa vai muutankin järjestelyä?
Yllä kopio Q4 2024 -raportissa esitetystä vuosien 2023-2026 kustannussäästöohjelmasta. Uudelleenjärjestelykuluja piti olla 250 miljoonaa vuonna 2025 ja 150 miljoonaa tänä vuonna. Toteuma vuonna 2025 oli 299 milj. mutta taisi sisältää myös Infineran 200 miljoonan vuosien 2025-2027 integraatio-ohjelman kuluja. Tälle vuodelle siis piti olla kuluja 150 miljoonaa, mutta nyt sanotaan näin:
“Uudelleenjärjestelyohjelma 2023–2026: Lokakuussa 2023 Nokia käynnisti ohjelman, jonka tavoitteena on saavuttaa 800–1 200 miljoonan euron bruttokustannussäästöt vuoden 2026 loppuun mennessä. Nokia pyrkii tällä hetkellä saavuttamaan tämän vaihteluvälin ylälaidan ja odottaa edelleen ohjelman päättymiseen liittyviä 250 miljoonan euron uudelleenjärjestelykuluja vuonna 2026.”
Summattuna:
- 2023-2026 kustannussäästöohjelma ilmeisesti päättyy tänä vuonna ilman kuluja ensi vuonna.
- Infineran integraatio jatkuu vielä 2027 siltä osin kuin 200 euro kuluja ei ole vielä tunnustettu vuosina 2025 ja 2026.
- Nokian toimintarakenteen yksinkertaistaminen Kiinassa: kuluja tänä vuonna 350 miljoonaa ja ensi vuodelle jää 0-50 miljoonaa kuluja.
- Uudet kustannustoimet Euroopassa: 200 miljoonaa kuluja tänä vuonna, ei mainittu, että kuluja olisi sen jälkeen luvassa.
Toisin sanoen tänä vuonna on korkeat, 800 miljoonan euron uudelleenjärjestelykulut ja 700–800 miljoonan euron rahavirran ulosvirtaukset. Vuoden 2027 uudelleenjärjestelykulut tulevat olemaan huomattavasti kevyemmät ja nykytietojeni mukaan koostuvat Infineran 200 miljoonan euron integraation rippeistä sekä 0–50 miljoonasta eurosta Shanghai Bell -yhteisyrityksen integroimiseksi osaksi Nokiaa. Samaan aikaan Nokian kustannusrakennetta trimmataan merkittävästi näiden ohjelmien ansiosta.
P.S. Tämän ja edellisen postaukseni yhdistetty versio löytyy myös Redditistä.
7 tykkäystä
Tehdas vuokrataan jo alkuvuodesta 2027, mutta tuotanto aloitetaan aikaisintaan v. 2029. Aikataulu liittyy paitsi tehtaan muuttamisen Nokian tarpeita vastaavaksi myös indiumfosfidin saatavuuden varmistamiseen, mihin niukassa saatavuustilanteessa voi mennä oma aikansa. Hotard analyytikkopuhelussa:
“Koskien esittämääsi indiumfosfidi-kysymystä, Simon, kommentoin sen verran, että tämä uusi tehdas tulee toimintaan aikaisintaan arviolta vuonna 2029. Jos mietit kapasiteettiamme, saamme merkittävän loikan ylöspäin San Josén myötä arviolta vuonna 2027, kun sen volyymituotanto kiihtyy myöhemmin tänä vuonna. Se kiihtyy vuonna 2027, ja sen jälkeen valmistaudumme vuoden 2029 tuotannon kiihtymiseen ja lisäkapasiteettiin.”
6 tykkäystä
Heillä on ilmeisesti tällä hetkellä kapasiteettia käsitellä lähes 3 miljardin euron arvoisia tilauksia neljännesvuosittain. Koska nämä prosessoidaan 18 kuukauden kuluessa, niiden on kai järkevää tulla toimitetuiksi Kaliforniasta, erityisesti tehtaalta, joka valmistuu myöhemmin tänä vuonna?
Jos he lisäksi katsovat tarvitsevansa lisää kapasiteettia vuodesta 2029 eteenpäin Arizonan lisätehtaan avulla, niin sehän kuulostaa siltä, että liikevaihto voisi olla reilusti yli 10 miljardia euroa vuodessa – valtavia summia, varsinkin kun se on kasvanut nollasta. Vai mitä minulta tässä jää huomaamatta? Lasketaanko siinä, että hinnat laskevat dramaattisesti muutaman vuoden kuluessa?
2 tykkäystä
Q2:n 2,8 miljardin tilaukset eivät tarkoita, että Nokia toimittaisi 2,8 miljardin edestä tuotteita yhden neljänneksen aikana. Tilaukset jakautuvat pidemmälle ajanjaksolle. Nokia sanoi raportissa:
“Arvioimme, että noin puolet näistä tilauksista realisoituu liikevaihdoksi seuraavan 12 kuukauden aikana.”
Eli 2,8 miljardin euron tilauksista noin 1,4 miljardia euroa realisoituisi liikevaihdoksi seuraavan vuoden aikana. Jos se jakautuisi tasaisesti, puhutaan noin 350 miljoonasta eurosta neljännestä kohden, mutta todellisuudessa toimitukset eivät tietenkään jakaudu näin tasaisesti. Tärkeämpää on kuitenkin katsoa kokonaisuutta. Nokia sai Q3/2025–Q2/2026 aikana noin 5,4 miljardin euron AI- ja pilvitilaukset, kun koko viime vuoden vastaava luku oli 2,4 miljardia euroa. Nokian kalvoilta voi silmämääräisesti arvioida tilausten olleen noin:
- 650 milj. € Q3/2025
- 950 milj. € Q4/2025
- 1,0 mrd. € Q1/2026
- 2,8 mrd. € Q2/2026
Tämä kertoo ennen kaikkea siitä, että tilausvirta on kiihtynyt erittäin nopeasti. Lisäksi Nokia on sanonut, että asiakkaat tekevät nyt pitkäaikaisempia tilauksia, koska saatavuus on edelleen alan suurin rajoite. Ei ole myöskään sanottu, että 5,4 miljardin euron tilaukset tarkoittaisivat suoraan 2,7 miljardin euron vuotuista tuotantoa. Tilaukset voivat toteutua eri aikatauluilla ja osa niistä ulottuu useille vuosille. Mutta suunta on mielestäni selvä: Nokia rakentaa parhaillaan huomattavasti lisää kapasiteettia, koska nykyinen kapasiteetti ei yksin riitä vastaamaan kysyntään.
Ja kannattaa huomioida, että kyse ei ole vain optisista verkoista. Myös IP Networks on ilmeisesti alkanut saada hyperskaalaajilta tilauksia, joten tekoäly- ja pilvikysynnän vaikutus Nokiaan on laajempi kysymys kuin optisten komponenttien kapasiteettilaskelmista voi olettaa.
8 tykkäystä
Mielenkiintoinen analyysi X:stä koskien Nokian AI-tilauskannan kasvua.
@TemptInvest käy läpi Googlen massiivisten pääomainvestointien ja Nokian Q2 AI-tilausten välistä yhteyttä sekä sitä, miksi nykyinen uudelleenjärjestelyt muovaavat Nokiasta puhdasta AI-infrastruktuuriyhtiötä.
6 tykkäystä
Hiljaa hyvä tulee. Defencen puolella tapahtuu nyt paljon Nokialla. Mikko Viitaniemi on nimetty vetäjäksi ryhmälle, Bittium (vanha kunnon Elektrobit - puolustusvoimien Kajaanin porukan vanha hovitoimittaja) taustalla muuten.
Suomessa vedetään arkkitehtuuria ja radioverkon purkit vedetään mil-standardin mukaisiksi tuoteryhmäkohdittain. Pientä fixausta vain.
Mutta sitten tuleekin nämä kaikki uudet värkit, jotka tulee mm. satelliitteihin. Jenkkeihin on nyt kuulemma perustettu oma t&k-porukka tukemaan jenkkiasiakkaita näissä hankkeissa ja suurin ja kaunein niistä on ao. Locheed Martin hanke. Amerikan rahaa on taas tulossa ovista ja ikkunoista.
5 tykkäystä
Mielenkiintoinen ja varsin optimistinen analyysi Nokian AI-strategiasta, jossa Infinera ja NVIDIA nähdään toisiaan vahvistavina osina paljon laajempaa AI-infrastruktuurin kasvumahdollisuutta. Infinera antaa Nokialle vahvan aseman AI-datakeskusten rakentamisessa jo nyt, kun taas NVIDIA, anyRAN ja Nokian olemassa oleva asennuskanta voivat avata merkittäviä pitkän aikavälin mahdollisuuksia AI-RANissa, ohjelmistoissa, edge-AI:ssa ja 6G:ssä.
Artikkelin lopussa on mielestäni hyvä tiivistys Nokian sijoitusteesistä:
Sijoitusteesi ei siis perustu siihen, että Nokiasta tulee ”AI-yhtiö”. Tuo määritelmä on Nokian tapauksessa liian epämääräinen ollakseen hyödyllinen.
Infinera tekee Nokiasta jo nyt relevantimman toimijan AI-infrastruktuurissa. NVIDIA puolestaan tekee yhtiön pitkän aikavälin ohjelmisto- ja mobiilistrategiasta uskottavamman. Nokian olemassa oleva telekommunikaatioasiakaskunta ja -asennuskanta antaa näille teknologioille reitin kaupallisiin verkkoihin tavalla, jota puolijohdeyhtiö ei pystyisi nopeasti rakentamaan yksin.
Jos Nokian optinen teknologia yleistyy AI-verkoissa, SR Linux saa jalansijaa kiihdytetyissä datakeskusverkoissa ja anyRAN muuttaa osan AirScale-asennuskannasta ohjelmoitavaksi infrastruktuuriksi, Nokia on rakentanut useita toisiaan vahvistavia jakelukanavia saman kasvavan kysynnän ympärille.
Jos Nokia onnistuu, merkittävin lopputulos ei ole yksittäinen neljännes, jolloin optinen liiketoiminta kasvaa nopeasti, tai onnistunut AI-RAN-pilotti.
Se on se, että lähes huomaamatta telekommunikaatiolaitteistaan tunnetusta yhtiöstä on tullut osa sitä infrastruktuuria, jonka kautta tekoäly todella liikkuu.
1 tykkäys