Uusimmassa The Economistissa on kahden sivun juttu Nvidiasta otsikolla Space Nvader. Nokiaa ei mainita nimeltä, mutta viittaus löytyy oheisesta kuvakaapauksesta.
Totta, tämä ei ole joko–tai-valinta. Nokia jatkaa todennäköisesti omaa SoC-kehitystään myös 6G:tä kohti. Oma piisuunnittelu keskittyy vakaaseen “peruskauraan”, energiatehokkuuteen ja pitkiin elinkaariin eli erityisesti maaseudun ja matalamman kuormituksen saiteille. Nokia vastasi juuri tähän tarpeeseen MWC:ssä lanseeraamallaan Doksuri-radiolla. Kysymys on työnjaosta: NVIDIA-pohjainen ratkaisu kohdistuu suorituskyvyn eturintamaan ja tekoälyinferenssiin kaupunkiympäristöissä. Säästö syntyy siitä, että Nokia välttää kalliin kilpavarustelun juuri siellä missä NVIDIAn T&K-koneisto on ylivoimainen.
Cloud RANin “nolla asiakasta” -väite ei enää pidä paikkaansa. Telefónica Germany teki viisivuotisen sopimuksen laajasta käyttöönotosta, ja Deutsche Telekom on laajentanut yhteistyötä AI-natiivin Cloud RANin suuntaan. Eteneminen on silti hidasta ja vaiheittaista, koska kyse on koko RAN-arkkitehtuurin muutoksesta, ei pelkästä ohjelmistosta. Syy, miksi tämä voi kiihtyä, on taloudellinen: keskittäminen parantaa resurssien käyttöastetta, ja AI-kuormat tekevät samasta infrastruktuurista monikäyttöisen. Samalla siirtoverkkoja päivitetään muutenkin, mikä madaltaa käyttöönoton lisäkustannusta. Sekä C-RAN että AI-RAN puoltavat laskennan keskittämistä hubeihin, mikä yhdessä todennäköisesti nopeuttaa käyttöönottoa verrattuna aiempaan.
Keskeisin asia on silti tämä: kaikkia saitteja ei tarvitse muuttaa. Jos 10–20% saiteista käyttää keskitettyä tai GPU-kiihdytettyä laskentaa, se on silti taloudellisesti merkittävä osa verkkoa eli juuri siellä, missä on suurin osa liikenteestä ja uusista käyttötapauksista.
AI for RAN, AI in RAN, AI on RAN. Nokia lobbaa jälkimmäistä ja puffaa reunalaskentaa, vaikka tuota markkinaa ei ole olemassa. Operaattorit ovat hyvin varovaisia, koska ilmeistä korrelaatiota ARPUn selvään parantumiseen ei ole toistaiseksi olemassa. Ericsson korostaa evoluutiota alkaen AI for RANista ja edeten AI in RANiin kun OPEX/CAPEX edut ovat ilmeiset.
Nokian strategia vaikuttaa hätiköidyltä - jopa utopistiselta, koska
Mobiiliverkkojen kehitys ei ole koskaan perustunut revoluutioon, vaikka 3GPP on sellaisia mahdollisuuksia spekseihinsä ujuttanut. Koska ARPU ei kehity, ovat operaattoreiden investointisyklit pitkiä, mikä johtaa evolutionaariseen ja installed basea korostavaan investointistrategiaan
Nokian AI on RAN on konfiguraationa “too much - too soon”, operaattori valitsee mieluummin Ericssonin ajaman AI for/in RAN lähestymistavan koska se sopii paremmin investointistrategiaan.
Installed base tuen on jatkuttava vuosia. Nokia luo AI on RAN rarkaisussa täysin uuden konfiguraation joka vaatii lisää R&D resursseja vuosikymmeneksi eteenpäin. Baseband SoC-kehityksessä voidaan säästää muutamia kymmeniä miljoonia vuodessa, mutta tämä ei kompensoi kasvaneita R&D kuluja.
PS. Nykyisen Cloud RANin asiakaskunta hiipuu väistämättä Nvidia yhteistyön edetessä. Cloud RANin vaatimat kiihdytinkortit ovat olleet show stopper useimmille operaattorille ja nyt ne ovat sitä entistä enemmän. Demoilut ja trialit eivät jatku koska tuotteella on edessä EOL.
muutama aika ilmeinen provo tuossa, hauska kommentti tuli AI:ltä
alla olevaan liittyen täytyy pitää mielessä edelläkävijät ja perässähiihtäjät (esim TMO ja Softbank), ottamatta kantaa N&E roolijakoa, toki N:n pitää tehdä liikkuja, että pääsee hiihtäjästä kävijäksi, Erkki se hallitsija, voi toki käydä Nokiat matkapuhelinmaailmassa jos ei uskalla liikkuja tehdä..
Operaattorit ovat toki konservatiivisia, mutta C-RAN (ja sen muoto Cloud RAN) etenee todennäköisesti pitkällä aikavälillä taloudellisista syistä, koska basebandin keskittäminen on taloudellisesti järkevää. Ajoitus riippuu monesta tekijästä, koska kyse ei ole pakotetusta investoinnista vaan optimoinnista. Cloud RAN ei myöskään ole sidottu yhteen toteutustapaan, vaan kyse on arkkitehtuurista, joka voi kehittyä useaan suuntaan.
Yksi keskeinen ajuri voi olla muutosten yhdistäminen: kun siirrytään hubipohjaiseen arkkitehtuuriin, AI-RAN voidaan tuoda mukaan samaan investointisykliin. ROI ei tällöin välttämättä tule ARPUsta vaan käyttöasteesta, kun keskitetty laskenta ja AI-kuormat parantavat resurssien hyödyntämistä. Pidetään myös mielessä, että AI-RAN ei vaadi koko verkon muutosta. Jo noin 10–20 % kaikista saiteista, eli tyypillisesti korkean kuorman kohteet, voivat olla taloudellisesti ratkaisevia, koska ne kantavat suuren osan liikenteestä. Näissä kohteissa laskenta voidaan toteuttaa joko kevyemmin paikallisesti tai keskitetysti hubeissa, ja oletettavasti usein näiden yhdistelmänä kuormasta ja latenssivaatimuksista riippuen.
Iso peukku kommentistasi! Myönnän, että hieman kulmikkaasti esitin asian jotta tulisi kommentteja. Revoluutio on toki mahdollista ja siihen Nokian on pakko uskoa jotta voisi vallata edes osan mega-cityjä Ericssonilta. Mutta kuinka todennäköistä se on, on eri juttu. Rural alueella ei tarvita AI on RANia kun vasta viimeisissä vaiheissa.
Nokia käyttää AI-RANia myös laboratoriona, josta poimitut parhaat opit ja algoritmit se siirtää omiin ReefShark-piireihinsä. Näin se saa ASIC-piirin energiatehokkuuden mutta AI:n älykkyyden. Nokia hyödyntää NVIDIA Omniverse -alustaa luodakseen digitaalisia kaksosia (Digital Twin) reaaliaikaisista verkoistaan.
• Miten se toimii: AI-RAN-verkoista (kuten SoftBankin AITRAS) kerätään valtavia määriä dataa siitä, miten L1–L3-kerrosten algoritmit käyttäytyvät eri kuormitustilanteissa.
• Oppi ASIC-suunnitteluun: Tämä data syötetään simulaatioon, jossa kokeillaan miljoonia eri variaatioita ReefShark-piirin parametreista (esim. virranhallinta, muistin allokointi tai ajoitus). AI löytää optimaaliset arvot, jotka sitten “kovakoodataan” seuraavan sukupolven ASIC-piireihin. Näin kiinteästä raudasta tulee “AI-optimoitua”.
Nokia on kehittänyt ohjelmistokerroksen (HAL), joka irrottaa radio-ohjelmiston fyysisestä raudasta.
• Tämä mahdollistaa sen, että samat AI-pohjaiset L1-kerroksen (fyysinen kerros) kiihdytykset, joita ajetaan GPU-pohjaisessa AI-RANissa, voidaan siirtää suoraan optimoimaan ReefShark-piirin prosessointilogiikkaa.
• Nokia oppii AI-RANin avulla, mitkä laskentatehtävät (kuten kanavaestimointi tai beamforming) hyötyvät eniten tekoälystä, ja rakentaa näille tehtäville dedikoidut kiihdyttimet (Hardwired AI Accelerators) seuraaviin piireihinsä.
Vaikka ASIC-piiri on fyysisesti kiinteä, sen sisällä pyörivät mikrokoodit ja parametrit (kuten kymmenet tuhannet L1-L3-muuttujat) ovat säädettävissä.
Näin Nokia hyödyntää AI-RANia SoC kehityksessä ja parantaa siten perinteisen RAN raudan energiatehokkuutta ja kilpailukykyä.
Tuo SoC -kehitys on vaan hyvin kallista. Onkohan rahkeita jatkaa tätä kovinkaan pitkään päällekkäin?
Toki tuota voisi yrittää tutkia Marvellin ja Broadcommin suunnasta. Heillä on kyllä muitakin teleasiakkaita, kuten Samsung, joten ei siis kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä voi tehdä.
On tässä Nokialla nyt kohtuullisen ison riskin tilanne. Mikäli AI-RAN ottaa tuulta purjeisiin ja GPU -kehitys sallii selkeästi aiempaa alhaisemman virrankulutuksen.. ja sitten toisaalta tulisi uusia käyttötarpeita, ja ihan suoria -vaateita, niin sehän olisi oikea hienoa ja Nokia olisi MI -puoleltakin voittajana ulkona.
Sitten mikäli operaattori-investoinnit jäävät tässä vaatimattomalle tasolle, on Nokia tältä osin ongelmissa. Eivät minun näkemyksen mukaan pysty ajamaan kaksilla rattailla kovinkaan pitkään.
Mutta kuten on aiemmin tullut sanottua, ei Nokian osakekurssihinnoittelu tähän kaadu vielä muutamaan vuoteen. Ja toisaalta vastaavasti potentiaali tulee myös nähdyksi myöhemmässä vaiheessa.
Hiukkasen olen kuullut talon sisältä että porukka on tämän AI-RAN osalta aikalailla kahtiajakautunutta. On tätä perinteistä RAN -porukkaa, kuten täällä foorumilla, ja sitten kuulemma toisaalta löytyy uutta sukupolvea uusien AI -näkemyksien kera.
@Lexus@Dibadoo Hyviä huomioita molemmilta. Nokia ilmeisesti siirtyy hybridimalliin, jossa GPU- ja ASIC-kehitys elävät rinnakkain. AI-RAN toimii tällöin paitsi mahdollisena uutena tulovirran lähteenä, myös kehitysalustana, kun taas ReefShark säilyy energiatehokkaana perusratkaisuna. Tämän mallin kestävyys riippuu lopulta kahdesta asiasta:
Muuten kahden rinnakkaisen polun ylläpito voi pidemmällä aikavälillä olla raskasta.
Yksi mahdollinen taustatekijä tässä Nvidia-“hypyssä” voi olla myös kustannusrakenne. Voi olla, että oman huipputason ASIC-kehityksen skaalaaminen AI-aikakauteen olisi ollut Nokialle valmiiksi heikolla kannattavuudella sekä Ericssonia pienemmällä markkinaosuudella haastavaa.
Nvidia-yhteistyö on sekä riski että mahdollisuus, mutta sitä voi tulkita myös tapana välttää omin varoin tapahtuva T&K-kilpavarustelu Ericssonin kanssa. Samalla painopiste voi siirtyä SoC-perusratkaisuihin ja Nokian oman osaamisen soveltamiseen Nvidian teknologiaan ja CUDA-ohjelmistoalustaan erityisesti korkean suorituskyvyn käyttökohteissa.
Sehän tässä on että SoC/ ASIC -kustannus on käsittääkseni kehittämisen osalta pääosin kiinteä, ja skaalaetu on siis suuri. Toisin sanoen ei ole suurta merkitystä tuotekehityskulujen kannalta että monistetaanko SoC 10k vai 10 M kertaan. Näin ollen sitä ei voi tehdä tavallaan puoliteholla - joko on siinä kehityksessä mukana tai sitten ei ole. Sehän tässä on Nokialla ajatuksena että pidemmällä aikavälillä GPU -liitoksen tulisi sallia huomattavasti pienemmät tuotekehityskustannukset. Tämä vie myös toisaalta pois alalletulemisen rajoitteita, eli kilpailu voi periaatteessa lisääntyä. Toisaalta uskon että mikäli asiat tekee hyvin, voi Nokia tässä pärjätä erittäin hyvin. Kaikki on nyt kiinni siitä miten ja miten nopeasti AI-RAN menestyy. Tosiaan itsellä hieman vaikeaa nähdä tilanne että Nokia jatkaisi pitkään täysimääräistä SoC -kehitystä, kun on päätetty lähteä vaihtoehtoiseen kelkkaan mukaan. Nokia varmaan kyllä saa tuohon jotain tietotaitoa mukaan 5G -alkuvaiheen FPGA seikkailusta.
Marvell laskuttaa tuotekehityskustannuksensa eri tavalla riippuen voluumista. Mitä pienempi voluumi, sitä suuremman takuusumman Nokia joutuu maksamaan Marvellille tuotekehityksestä. Nokian aikaisemmin antamat ylioptimistiset voluumit ovat tehneet Marvellin varovaiseksi, mikä dilutoi skaalaetua.
En usko että tuotekehityskustannukset tulevat laskemaan merkittavästi edes pitkällä aikavälillä (5-10 vuotta) vaikka basebandin päässä siirryttäisiin GPU;lle. L1low on edelleen radion päässä SoCilla. Olemassaolevat radiotaajuudet siirretään pikkuhiljaa 6G:lle, joten uudelleenohjelmointi vanhoilla alustoilla tulee jatkumaan pitkään vaikka Nvidia kehittäisi radio-SoCit korvaavan teknologian Nokialle.
Lopuksi, en tiedä voiko Nokia oppia 5G FPGA:sta muuta kuin sen, että jos asiat aikaistuvat yllättäen, niin labra-protolla on tyhmää mennä kaupallisille markkinoille vaikka olisi millainen pakkorako kysymyksessä. Seuraa vain markkinaosuuden romahdus. Eli jos AI on RAN konkretisoituu jo 5GA aikakaudella TMO US:n vetämänä, niin silloin Nokia on vahvoilla.
Miten Pareto sopii tähän?
pieni osa tekijöistä tuottaa suuren osan lopputuloksesta
Mutta ei täysin puhdas 80/20
1. Sopimusrakenne
Arvosana analyysille: