@Lexus Nöyrä kiitos kanssasijoittajalta tiedon jakamisesta. Olen nykyisin Nokian katsomo-osastossa, mutta voin toistaa aiemman → Nokia on edelleen mielenkiintoinen ja sillä on paljon potentiaalia. Ohessa nykyaikaisten työkalujen avulla tuotettu graafinen tulkinta kirjoituksestasi. Kiitos.
Mobiili on niin viime vuotta, tuntuu olevan viesti – kun perinteinen mobiili on viime vuosikymmentä ja uusi mobiili, kuten kriittiset ja taktiset reunaratkaisut (edge), on tätä päivää.
Hän ilmoitti varhaisista toimituksista ja suunnitteluvoitoista (design wins) 800G ZR- ja ZR±tuotteilleen, mukaan lukien ”laajamittaiset käyttöönotot”. Hän mainitsi ”lisää edistymistä” IP-verkoissa (internet protocol), reititys- ja kytkentäkerroksessa, datakeskus-, yritys- ja metroyhteyksissä. Hän mainitsi ”tilauskertymän” datakeskuksissa sekä uuden kytkinalustan lanseerauksen (7220 IXR H6, joka käyttää Broadcomin 102,4 Tbp Tomahawk 6 -Ethernet-kytkinsirua), uuden agenttisen tekoälyratkaisun (agentic AI) tapahtumapohjaiseen automaation hallintaan sekä suunnitteluvoiton sen uusimmalle datakeskuskytkinalustalle.
”Nämä ovat rohkaisevia askeleita, ja uskomme edelleen liikevaihdon kasvavan ajan myötä, kun laajennamme läsnäoloamme näillä nopeasti kasvavilla markkinoilla”, hän sanoi. Samaan aikaan ”kiinteät verkot” – viimeisen mailin IP- ja optiset komponentit – polkivat paikallaan, osittain siksi, että yhtiö on marraskuun uudelleenjärjestelyssään siirtänyt tilaajapäätelaitteet (customer premises equipment) pois ensisijaisesta tärkeysjärjestyksestä. ”Tämä heijasti optisten linjapäätteiden (fiber optical line terminals) 16 prosentin kasvua, jota tasapainotti heikkous niissä portfolion osissa, joiden priorisointia olemme vähentäneet”, sanoi Hotard. Lisää tietoa yhtiön ylijäämän paloittelu- ja myyntistrategiasta löytyy alta.
Tästä mainittiin tulosjulkaisussa.
Nokia rekrytoi Ciscon avainjohtajan vauhdittamaan AI-kasvua
Nokia on palkannut Gregory Dorain IP-verkot-yksikkönsä (IP Networks) uudeksi johtajaksi (SVP ja General Manager). Dorai siirtyy Nokialle suoraan alan jättiläiseltä Ciscolta, jossa hän vastasi viimeksi yritysverkkoliiketoiminnasta.
Nokia hakee kasvua alueelta jota perinteisesti Cisco on hallinnut, ja samalla palkkaa sieltä myös henkilöstöä.
https://www.sdxcentral.com/news/cisco-enterprise-networking-svp-jumps-ship-to-nokia/
NORDEAn analyysi
30. tammikuuta 2026
NOKIA
Ennuste- ja arvostusmuutokset
Nokian Q4-raportti oli kokonaisuudessaan pitkälti odotustemme mukainen, vaikka varovainen vuoden 2026 ohjeistus saa meidät leikkaamaan vuosien 2026E–28E oikaistua liikevoittoa (adjusted EBIT) 2–4 %.
Vuodelle 2026 Nokia ohjeisti 2,0–2,5 miljardin euron oikaistua liikevoittoa, minkä tulkitsemme varovaiseksi (vastaavasti kuin CMD:ssä esitetyt vuoden 2028 tavoitteet). Nokia ohjeisti myös vuoden 2026 ensimmäisen neljänneksen (Q1) liikevaihdon (ilman Technologies-yksikköä) laskevan edellisestä neljänneksestä (q/q) enemmän kuin normaali kausivaihtelu edellyttäisi ja oikaistun liikevoittomarginaalin olevan vain hieman edellisvuoden tasoa korkeampi, mutta uskomme marginaalin ja tuloskasvun paranevan vuoden 2026 toista vuosipuoliskoa (H2) kohti.
Ennustamme vuodelle 2026 2,3 miljardin euron oikaistua liikevoittoa, mikä tarkoittaa 14 %:n kasvua orgaanisen myynnin kasvun parantuessa (kasvu 3 %; 2025: kasvu 2 %), Infinera-synergioiden, muiden kustannussäästöjen, myyntijakauman (mix) parantumisen sekä sen ansiosta, ettei Q1 2025:n 120 miljoonan euron kertaluonteinen sovintomaksu toistu.
Nämä myötätuulet auttavat kompensoimaan ensimmäisen vuosipuoliskon (H1) kasvuinvestointeja uusiin tuotelanseerauksiin (esim. datakeskuskytkimet) ja AT&T-sopimuksen menetyksestä johtuvaa jatkuvaa rasitetta. Osakkeella käydään kauppaa maltillisilla 2027E kertoimilla 9x EV/EBIT ja 14x P/E.
Tavoitehintamme 6,4 euroa (6,5) tarkoittaa vuoden 2027E EV/EBIT-kerrointa 12,8x. Sovellamme 16x kerrointa NI-yksikölle (verrattuna verrokkeihin Ciena: 34x; Arista: 35x; Cisco: 15x; Adtran: 16x) ja 9x kerrointa MI-yksikölle (verrattuna Ericssoniin, 11x).
- Toistamme Osta-suosituksen.
Millaiset ajatukset porukalla on mobiilin private-puolesta?
Luin asiaa sivuavaa keskustelua ja poimin siitä tärkeimmät talteen tänne lähinnä tiedusteluretken merkeissä sillä olen kiinnostunut, mutta en asiantuntija.
-
Nokia lanseeraa 5G/6G radion jossa AI on lähellä reunaa
- Eikö tämä mahdollista teollisen rakentamisen vallankumouksen, mikäli 6G mahdollistaa IoT? 6G mahdollistaa myös fyysisen paikallistamisen paremmalla tarkkuudella kuin GPS, eli autonomiset ratkaisut järkevöityvät. 5G tarve ei varmasti huku yleisessä käytössä, mutta onko 5G tarpeellinen teollisuudessa ts. onko Ericssonilla myös mahdollisuus lähteä kilpailemaan?
-
AI yksityisverkoissa
- ChatGPT yms. lisääntynyt käyttö on sekä toimarien että omistajien pahin painajainen. Voisko Nokia+Nvidia tarkoittaa lokaaleja minidatakeskuksia ilman tätä huolta?
- AI + radiot voisi korvata operaattoreita, mikäli ne yhdistetään @IoT. Ei teknisen alan ihmisiä tarvita, jos AI hoitaa saman homman.
- Onko tulevaisuudessa parempi investoida radioihin kuin esim. Ciscon kytkimiin? IoT mahdollistaa matalammat kaapelointikustannukset ja siten tarve paikallisille automaatiokaapeille vähenee.
- Voiko avotoimistojen kustannukset madaltua, jos käytössä on lokaali laskentatehoa lisäävä pilvipalvelu sen sijaan, että joka insinöörillä on oma läppäri joissa on kalliita palikoita joiden täyttä tehoa hyödynnetään vain harvoin? Keskittäminen yleensä kannattaa.
Private puoli on mielestäni vielä aika nuorassaan kiinni. Nokian yhdistelmäradiot + edge AI vaikuttaa oman tuntopohjani perusteella siltä, että se on se syy miksi NVIDIA halusi mukaan ja Nokia haluaa pitää radio-liiketoimintansa. En usko että hankalat operaattorit kiinnostaa NVIDIAA enkä siihen, että Nokia pitäisi alisuoriutuvista radioistaan kiinni vain asiakaslupausten takia. Privaverkoissa saattaa kyteä jotain kohtalaisen suurta etenkin, koska sillä saavutetaan lisää skaalaetuja.
Nämä siirtymävaiheeseen sopivat radiot voivat sopia sellaisinaan privaverkkoihin. Operaattorit eivät välttämättä innostu mahdollisuudesta jatkuviin softapäivityksiin, mutta tämä mahdollisuus on todella suuri etu normaalien yritysten puolella. 2025 privaverkkokehitys jäi heikoksi, mutta tämä vaikuttaa äkkiseltään pitkältä lapulta.
Tämä Nokian ja Nvidian N&N yhteistyö kyllä yllättää syvyydellään ja jos se vielä laajenee, mikä on todennäköistä niin en yllättyisi Nvidian lisäinvestoinneista Nokiaan.
Privojen AI edge ja laskenta on kyllä mielenkiintoinen konsepti ja todennäköisesti ekana lyö läpi. Yhdistettynä 7G sisätilan Mimo radioon se toimittaisi robotiikan ja henkilöstön ohjaamisen/seurannan, digital twin laskentaa, ym sovelluksia mitä ympäristö tarvitsee. Itse datansiirto, kuin me sen tunnemme, voi olla jopa minimaalista verrattuna muuhun toimintaan verkossa.
Miten olisi avoin rajapinta (sertifioinneilla Nokia web shopista ofc) ohjelmistoille vai onko tämä jo tuleville piireille?
Mielenkiintoinen kirjoitus muutaman viikon takaa tekijältä jolla lukee ex-Cisco ja ex-Ciena.
Tekoäly -yhteenveto.
1. Miljardin dollarin luottamuksen osoitus
NVIDIA sijoitti lokakuussa 2025 Nokian osakkeisiin miljardi dollaria (2,9 % omistusosuus). Tämä ei ole sijoitus kuluttajalaitteisiin, vaan vahvistus sille, että tekoäly tarvitsee toimiakseen korkean suorituskyvyn verkkoinfrastruktuuria, jota Nokia hallitsee.
2. Kumppanuuden kolme teknistä pilaria
- AI-RAN (Radio Access Network): Muutetaan matkapuhelinmastot pieniksi “tekoälytehtaiksi”. Perinteinen radiolaitteisto korvataan GPU-kiihdytetyillä järjestelmillä, jotka prosessoivat dataa verkon reunalla (Edge) sen sijaan, että kaikki lähetettäisiin keskuspilveen.
- Yhtenäinen käyttöjärjestelmä: Nokian SR Linux -verkko-käyttöjärjestelmä integroidaan NVIDIAn Spectrum-X Ethernet -verkkoon. Tämä luo yhtenäisen “kielen” mastolta aina palvelinsaliin asti.
- Optinen liitettävyys: Hyödynnetään Nokian (ja vasta hankitun Infineran) huippunopeaa valokuituteknologiaa yhdistämään massiivisia tekoäly-konesaleja.
Tarkalleen tämä kohta meni näin:
Nokia’s optical technologies, recently strengthened by its acquisition of Infinera (approved by the EU in February 2025), will be explored for future AI infrastructure. The big coherent pipes that connect data centres? Nokia now has a serious play there too.
3. Markkinoiden voimasuhteet muuttuvat
Nokia ja NVIDIA haastavat yhdessä alan perinteiset toimijat:
- Cisco: Suurin häviäjä. Nokia-NVIDIA-yhdistelmä iskee suoraan Ciscon hallitsemaan konesaliverkkojen markkinaan tarjoten yhtenäisempää integraatiota mastolta ytimeen.
- Ericsson: Joutuu vaikeaan asemaan. Ericsson on mukana samoissa innovaatiokeskuksissa, mutta siltä puuttuu Nokian ja NVIDIAn välinen syvä pääoma- ja teknologiasuhde.
- Arista & Ciena: Molemmat hyötyvät alan siirtymisestä kohti Ethernet-pohjaista tekoälyverkotusta, mutta niiden on pystyttävä erottautumaan NVIDIAn tiukasti integroidusta ekosysteemistä.
4. Riskit ja haasteet
Visio on hieno, mutta toteutuksessa on esteitä:
- Virrankulutus: GPU-pohjaiset mastot kuluttavat huomattavasti enemmän sähköä kuin perinteiset. Vuoden 2026 testit T-Mobilen kanssa ratkaisevat, onko teknologia käytännössä kestävällä pohjalla.
- Toimittajariippuvuus (Vendor Lock-in): Kriitikot pelkäävät, että NVIDIAn suljettu CUDA-ekosysteemi syö Open RAN -aloitteiden tavoitteleman avoimuuden.
Loppupäätelmä
Nokia on tehnyt kymmenen vuoden aikana kivuliaan matkan puhelinvalmistajasta infrastruktuurijätiksi. NVIDIAn miljardisijoitus on “leima passiin”: Nokia on nyt virallisesti osa tekoälyn globaalia kärkikaartia. Matopeli on ohi – tekoälypeli on alkanut, ja Nokia on noussut tasolle, jota harva osasi odottaa.
And Nokia, it turns out, was levelling up while nobody was watching.
Tuosta virrankulutuksesta kysyin vielä ChatGtp:ltä. Ilmeisesti se lisääntyy vasta kun tekoälylaskenta otetaan käyttöön. Operaattorit voivat siis investoida AI-päivitettäviin järjestelmiin ilman että virrankulutus peruskäytössä lisääntyy. Ehkäpä ihan olennainenkin yksityiskohta.
Lisäksi epäilen että pyritään kehittämään ratkaisu (ennen asennuksia) jossa GPU ei liikaa kuluttaisi virtaa. Tähän myös CPO / PIC/ InP liittyy läheisesti.. En ole varma miten nopeasti se saadaan tuotua aivan GPU:n kylkeen mutta siihen tullaan jossain vaiheessa menemään. Tämäkin olisi Nvidian yksi motiivi lisää jatkaa tätä kehitystyötä Nokian kanssa. AI-RAN vaatii operaattorinäkökulmasta nykyistä alhaisempaa virrankulutusta.
Podcast (17,9 t tilaajaa) Nokia nykytilasta, sijoitusprofiilista ja tulevaisuuden näkymistä.
Loppupäätelmä: What are we scoring this? We’re assigning a bullish score of 8 out of 10. That’s pretty high for a company that’s literally warning about a soft quarter. Thesis is simple. Nokia is no longer a legacy telecom play, it’s an under the radar AI infrastructure play. The valuation gap is hard to ignore. You’re getting a tech infrastructure play at a value stock price. You’re buying AI exposure without the AI bubble valuation. Downside seems limited compared to the potential upside.
Ja suomalainen versio.
Kummassakaan videossa ei mennä teknisesti kovinkaan syvälle. Optisten ja IP verkkojen tulevaisuuden kehitystä ja niiden tuomia mahdollisuuksia ei siis käsitellä. Ja nuo osa-alueet ovat AI:n seuraava aalto muistimuurin jälkeen. Ja tämä on sen takia että AI:n moottorit tarvitsevat moottoritien. Ilman niitä on kuin Ferrarilla köröttelisi 80 nopeusrajoituksella.
JPM ennallaan - osta ja target 6,90 €.
Heidän mukaansa vuoden 2027 P/E on 8 - ja liian halpa.
TradingView’n mukaan keskiarvoinen target on nyt 5,964 €. Viime viikolla tallensin lukeman 6,076 €. Eli aikalailla varovaisesti on muutoksia tehty.
Ei mene näin. Järjestelmän lämpöbudjetti lasketaan maksimitehoille ja jäähdytys suunnitellaan sen mukaan. Miksi operaattori investoisi etukäteen ylihinnoiteltuun GPU:hun ja ylimitoitettuun jäähdytykseen, kun (lähi?)tulevaisuudessa esitellään paremmalla lämpö/hinta/teho-suhteella varustettuja GPU-yksiköitä?
Nokia/Nvidia yhteistyössä on puheet pidetty, seuraavaksi pitää tulla näyttöjä.
Eikös tämä uutinen ole 2015 luvulta vai ymmärsinkö jotain väärin?
Tässä oli kyse sähkönkulutuksesta. Järjestelmä mitoitetaan luonnollisesti isoimman mukaan.
Sähkönkulutuksen kääntöpuoli on jäähdytys, joka on se vaikein osa-alue - etenkin jos sen on oltava passiivinen. Ratkaisut ovet kalliita hintavan teknologian ja eksoottisten materiaalien takia. Operaattoreita ei helpota lainkaan se, että käyttämätön GPU ei nyt kuluta virtaa, vaan se paljonko tuollainen järjestelmä tällä hetkellä maksaa olettaen että tulevaisuudessa sen sisältämää GPU:ta voi hyödyntää (johonkin).
Oletko siis sitä mieltä, ettei sähkökulutuksella ja sen hintalapulla ole merkitystä operaattoreille?
Tuli vastaan uusi Nokian työntekijän kirjoitus. Kuvan takana linkki kirjoituskeen.
Yhteenveto.
Yleiskuva: Datakeskusten kriisin ratkaiseminen
Kirjoitus käsittelee tekoälyn (AI) aiheuttamaa “datakeskuskriisiä”, jossa nykyinen infrastruktuuri törmää sähkönkulutuksen, lämmöntuoton ja tiedonsiirtonopeuden rajoihin. Butts käyttää analyysissään matemaattisia malleja (Bass Diffusion Modeling) ennustaakseen, milloin uudet teknologiat siirtyvät tutkimuksesta käytäntöön.
Analyysi jakautuu kahteen pääryhmään (klusteriin):
Klusteri 1: Valonnopeudella toimivat tekoälyverkot (AI Fabrics)
Tutkimus keskittyy verkkorakenteiden muuttamiseen staattisista sähköisistä verkoista dynaamisiksi ja optisiksi.
- Optiset liitännät (Photonic Interconnects): Siirtyminen kuparista valoon (photonic rails) on välttämätöntä latenssin poistamiseksi ja kaistanleveyden kasvattamiseksi.
- Älykkäät verkkokortit (SmartNICs): Tehtävien siirtäminen palvelimen pääprosessoreilta (CPU) älykkäille verkkokorteille vapauttaa tehoa itse tekoälylaskennalle.
- Dynaamiset topologiat: Verkot, jotka osaavat muuttaa muotoaan reaaliajassa liikenteen mukaan.
- Aikataulu: Tämä teknologia on kypsymässä (81 % tutkimusvaiheesta ohitettu). Hyperskaalaajien (kuten Google, Meta, Microsoft) odotetaan ottavan näitä käyttöön laajasti seuraavan 12–18 kuukauden aikana.
Klusteri 2: Energian ja laskennan koordinointi
Tämä osa-alue on vasta elinkaarensa alussa (vasta 9 % potentiaalista saavutettu), mutta se on kriittinen tekoälyn valtavan nälän tyydyttämiseksi.
- Hiilitietoinen laskenta: Ohjelmistot ja arkkitehtuurit, jotka säätävät tekoälykuormia reaaliajassa sähköverkon tilan ja hiili-intensiteetin mukaan.
- TCO-optimointi (Total Cost of Ownership): Päätöksentekoa ohjaa koko elinkaaren aikainen kustannustehokkuus, sisältäen FP8-tarkkuuden käytön, joka laskee inferenssin (päättelyn) kustannuksia.
- Sosiaaliset vaikutukset: Tutkimus huomioi konesalien aiheuttaman rasituksen paikallisille sähköverkoille ja vesivaroille (“The Cloud Next Door” -ilmiö).
Sijoittajalle ja teknologiajohtajalle tärkeimmät havainnot:
- Pullonkaula on siirtynyt: Ongelma ei ole enää vain sirun nopeus, vaan se, miten sirut keskustelevat keskenään (interconnect).
- Optiikka on välttämättömyys: Tutkimus viestii vahvasti, että optiset ratkaisut (joita Nokia ja Infinera kehittävät) ovat siirtymässä tutkimusvaiheesta valtavirtaan erittäin nopeasti.
- Energiatehokkuus on uusi valuutta: Datakeskusten kasvu ei ole enää kiinni rahasta, vaan siitä, saavatko ne tarpeeksi sähköä ja pystyvätkö ne hallitsemaan sen ympäristövaikutukset.




