En nyt ihan ymmärrä suoraan mitä tarkoitat. Kyllähän se yritysjärjestelyissä EV eli yritysarvo tai velaton arvo on se kulmakivi, jonka pohjalta diilejä määritellään. Kauppahintahan voi olla EV:tä korkeampi mikäli osto/myyntikohteella on nettokassa. Mutta ei sillä kaupan arvostukseen ole väliä, kun asioita katsotaan kuitenkin tuon yritysarvon kautta.
Joo, siis tarkoitin juurikin, että EV olisi pohjalukema josta lähdettäisi haarukoimaan viimeinen hinta.
Mutta EVkin pohjautuu market cappiin, joka listaamattomassakin on oma juttunsa.
Tästä jää kuitenkin se preemiopuoli pois? Eli markkinaosuudet/strategisuus, kasvunäkymät.
Ehkä minulla nyt pätkii ajatus, toivottavasti eivät Nokiaa myy EV:hen
Kiitos selvennys yrityksestä kuitenkin
Näyttäisi siltä, ettei ASN:stä saadaan juuri kahvirahoja enempää:
“Nokia has inked a deal with the state – specifically the Agence des participations de l’Etat (APE), a body that holds the government’s strategic assets – to sell an 80% stake in Alcatel Submarine Networks (ASN) at an enterprise value of €350 million. It did not provide further financial details, but according to various French press reports, including La Tribune, once debt is taken out of the equation the state will pay around €100 million.” https://www.telecoms.com/telecoms-infrastructure/nokia-finally-sells-alcatel-submarine-networks
Kytkettävän optiikan datakeskusmarkkinat kasvavat räjähdysmäisesti 12,35 miljardiin dollariin vuoteen 2031 mennessä, teknologiajättien hallitsemana – Coherent Corp, Nokia Corp ja Cisco Systems Inc | The Insight Partners
En tiedä onko tällä nyt sitten merkitystä - ilmeisesti.
Nokian Infinera-osto hyväksytty Brasiliassa - BN tänään klo 14.45 ∙
Finwire Telekommunikaatioyhtiö Nokian amerikkalaisen Insineran hankinta on hyväksytty Brasilian viranomaisten toimesta, kertoo Bloomberg News.
Kauppa julkistettiin viime kesänä ja tarkoittaa, että Nokia ostaa Insineran 2,3 miljardin dollarin yritysarvolla. Kaupan odotetaan toteutuvan vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla.
NOKIA: BERNSTEIN STARTS COVERAGE WITH MARKET PERFORM
∙
STOCKHOLM (Nyhetsbyrån Direkt) Bernstein begins coverage of Nokia with a market perform recommendation and a target price of 4:65 euros.
En tiedä liittyykö tämä mihinkään, mutta laatuyhtiö CommScope näytti aika lailla perinteisen oloista tulosta, missä ei ainakaan kahden tunnusluvun perusteella ollut juuri mitään muutosta viime vuotiseen sukellukseen.
Ainoa pikku muutos vuoden takaiseen se, että osake tässä välillä noin 6-kertaistunut. Ei siellä mörnitä.
Toki sitten tänään ne yli 20% alas. Mm. Hexatronic jatkoi laskua myös, joko osanotosta tai sitten Trumpin takia, koskapa CLD ja GLW olivat nousussa.
Matkapuhelinverkoissa ei oikein ole yhdysvaltalaista tarjontaa, jolloin tulleilla ei saada oikein mitään muutosta kilpailutilanteeseen, toki sillä voi yrittää houkutella tuotantoa USAan.
OP oli jokin aika sitten sitä mieltä että Nokia olisi potentiaalinen hyötyjä mikäli Trump tulee valituksi. Pörssi on ollut viime päivinä erimieltä. Toki välillä on myös tultava laskua, eli vaikeaa sanoa mikä johtuu mistäkin.
Edit:
Palaan vielä tähän, sillä kävin uudestaan kurkistamassa mihin tämä perustuu.
Jos Harris olisi voittanut olisi Nokian kohdalla ollut ++ merkintä hyödyistä, ja Trumpin kohdalla on +.
Ja perusteena toimii ositain Infineran osto ja näin USA -painon kasvu. OP uskoo että aluille laitettu Infra -paketti ottaa tuulta purjeisiin myös Trumpin alaisuudessa, potentiaalisesti siihen kylläkin tehdään joitakin muutoksia. Kuitenkin Nokialla on Made In USA leima.
BEADin osalta epävarmuutta aiheuttaa Trumpin äänekkääksi tukijaksi muodostunut Elon Musk, jonka vaikutusvalta ei välttämättä ole Nokialle vain myönteistä.
Musk – who owns satellite broadband service Starlink – has a strong incentive to push for changes to BEAD policy, particularly the current government preference for fiber. After all, every penny spent on fiber is a penny put toward Starlink’s competition.
“Why would he want BEAD money to fund fiber deployments that would reduce his addressable market?” Levin asked.
@Jarnis Valitettavasti politiikassa ei säännönmukaisesti valita kansantaloudellisesti optimaalista ratkaisua, mikä käy ilmi siitäkin, että poliitikkojen vuosikausien jahkailu on johtanut Suomen kansantalouden niin surkeaan jamaan, että olemme häpeällinen poikkeus pohjoismaisessa vertailussa. Ja tämä ei ole puoluepoliittinen kannanotto, koska pelko tehdä vaikeita mutta välttämättömiä ratkaisuja on ominaista kaikille puolueille.
En olisi tuosta niin huolissani - Starlink ei sovellu vähänkään suurempiin asiakastiheyksiin. Käytännössä odotan että korjataan se epäkohta että Starlinkkiä ei hyväksytty tuon piiriin isoilla alueilla jossa se on taloudellisesti helposti järkevin ratkaisu (koska poliittiset syyt) ja tuloksena ei sinne kukaan sitä kuituakaan vetänyt. Molemmille on markkinalla tilaa - siellä missä käyttäjiä on enemmän, kuitua koska Starlink ei kykene hoitamaan niin isoa määrää asiakkaita per neliökilometri ja sitten siellä missä asiakastiheys on pieni ja kuidun vetomatka pidempi, toisin päin.
Mutta katsotaan, yhdyn kritiikkiin jos tuloksena Starlink menee kuidun edelle alueilla joissa kuitu on taloudellisesti järkevämpi. En jaksa tähän uskoa.
Myös Starlinkin teknologia on vielä melko kaukana valmiista. Starlink ei täytä esimerkiksi vaatimuksia kuinka paljon se saa aiheuttaa häiriötä maanpäällisiin laitteisiin.
Toisaalta Musk yrittää nyt Trumpin avulla saada FCC:n muuttamaan vaatimuksia alemmas:
Starlinkillä on myös kilpailija, AST SpaceMobile.
Spacemobilen teknologia on jo pidemmällä kuin Starlinkin. Nykyiset Bluebird satelliitit täyttää jo vaatimukset mitä Starlink ei.
Tulevaisuudessa nämä yritykset saattaa aiheuttaa ainakin jonkin asteista kilpailua Nokialle ja Erkalle.
Starlinkin teknologia on ihan valmista, tuo juttu on direct-to-cellular -puolesta joka on vielä vaiheessa - vain pieni osa satelliiteista sisältää tämän tuen ja systeemi on toistaiseksi testauksessa eikä ole tietääkseni julkisessa käytössä (poislukien poikkeuslupa käyttää sitä pienellä alueella jossa paikallinen verkko oli poissa pelistä hurrikaanin ja tulvien vuoksi). Hiukan eri asia.
Ja käytännössä tämä sama kuuluvuusongelma on myös ratkottavissa muilla tavoin, mutta saattaa vaatia uuden sukupolven satelliittimallin. Tarkoitus on alkaa pistämään isompia Starlink-satelliitteja isolla kädellä taivaalle heti kun Starship on operationaalisesti käyttövalmis (ehkä 2025 lopulla?) satelliittilaukaisukäyttöön. Ennustan että ongelma ratkeaa viimeistään siinä vaiheessa jos FCC ei halua muuttaa sääntöjä. Mutta tämä siis koskee vain suoraan normaaleihin 4G/5G -kännyköihin tulevaa yhteyttä, ei varsinaista Starlink -laajakaistaa.
Nuo Starlinkin laajakaistaa tarjoavat satelliitit aiheuttaa tutkimuksen mukaan ihan samanlailla häiriötä. Tutkimuksessa mainittu V2 mini ja myös direct-to-cellular.
Sekä ei tuo direct-to-cellular mikään pieni markkina ole mihin esimerkiksi AST SpaceMobile on pistänyt paukut, ja siellä myös SpaceX on kilpailemassa. Arvioiden mukaan 110 AST:n satelliitilla voidaan kattaa maailman laajuinen 5G-verkko.