Aika näpertelyillä mennään, mutta kaipa se on niin että kun uutta konseptia ajetaan konservatiiviselle alalle niin pieniä ovat ensiaskeleet.
2 tykkäystä
uusi Pohjois-Karjala projekti?..
Mielestäni hyvä esimerkki mihin NH:n menetelmällä voi pyrkiä Suomessa ja vastaavasti muuallakin vanhenevissa länsimaissa. Hoidettavien määrä kasvaa ja rahoittajien määrä vähenee ja hoidotkin tuntuu kallistuvan. Usein kustannustehokkainta on ennaltaehkäisevä hoito ja uskoisin että tarkempi statiinien määräminen on vain jäävuoren huippu. NH:n analytiikka parantaa riskimittaria ja lisäksi antaa täsmätietoa eri osa-alueiden parantamiseen, mielestäni uskottavammin kun mikään aiemmin käytetty. Jää sitten nähtäväksi kuinka tämä realisoituu elintapoihin, joilla uskoakseni suurin vaikutus voidaan saada aikaan.
Kun katsoo kansantalouden tilaa, jossa 7-9% (copilot) valtion budjetista kuluu “ennaltaehkäistäviin “ sairauksiin/vaivoihin, olisi lähes pakko siirtää painotusta sairaudenhoidosta terveyden ylläpitoon. Tämä on tietysti vaikeaa kun vastuussa on kansalainen itse, mutta kaikki apukeinot ovat tervetulleita.
8 tykkäystä
Liekö analyytikolla tietoa mahtaako Etelä-Savon kokemukset käyttöönotosta olleet positiivinen ponnahduslauta Pohjois-Karjalalle? (tuloksiin perustuva innostus olisi tietty vasta vuosien päässä)
2 tykkäystä
Combined clinical, metabolomic, and polygenic scores for cardiovascular risk prediction.
European Heart Journal (2025), 15. joulukuuta https://doi.org/10.1093/eurheartj/ehaf947
Kannattaa lukea myös itse julkaisu. Tässä toki hyödynnettiin Nightingalen tekemää veriarvojen mittausta, mutta tässä tutkimuksessa ei käytetä Nightingalen riskimalleja, eli ehkä sitten yhtiön verianalyysia, mutta ei riskianalyysia. Riippumaton tutkijaryhmä on kehittänyt tässä omia tilastollisia mallejaan ennustamaan kardiovaskulaaritapahtumien riskiä. Nämä eivät ole NG:llä käytössä.
Tässä tutkimuksessa myös 11 kliinisen kemian yleistä laboratoriokoetta (mm. HbA1c ja D-vitamiini, CRP) olivat selkeästi ylivertaisia riskiluokittamisessa verrattuna NMR-mitattuihin metaboliitteihin. Tulos oli perinteisen kliinisen kemian erävoitoksi 11,6 % sydäntapahtuman saaneista paremmin luokiteltu vs. 8,9 % kattavilla metabolomimittauksilla. NG:n oma riskimalli olisi vielä varmasti paljon huonompi koska se mittaa vain joku 36 veriarvoa, mutta tässä tutkimusmallissa niitä oli 106 kpl. Jos asian kehystäisi samalla tavalla kuin NG otsikoi lehdistötiedotteensa: “Merkittävä tutkimus: tavallinen verikoe auttaa estämään enemmän sydäninfarkteja ja aivohalvauksia verrattuna nykyiseen Nightingale Healthin verianalyysiin”
Toki voi aina argumentoida kuten tässä artikkelissa, että yhdistämällä nämä kaikki päästää parhaimpaan tulokseen jne., mutta jos rahaa on vain yhteen näistä niin Nightingalen mittausta ja riskimallia ei kannata tämän perusteella valita.
Tämän artikkelin kokeellinen luonne on myös aika kaukana tosielämästä: ihmisille pitäisi tehdä SCORE2-riskitesti (mitata mm. verenpaine), ottaa kliinisen kemian labrat, NG:n metaboliapaneeli ja vielä geenipaneeli, jotta voidaan päättää “parhaiten” aloitetaanko kolesterolilääke 
Kustannus olisi varmaan päätä huimaava, mitä ei tässä käsitelty lainkaan. Mutta pelkästään jos NG:n testi maksaa 200 €, niin tämän artikkelin tiedoilla yhden estetyn sydäninfarktin hinnaksi tulisi 217 000 euroa (kun 100 000 ihmistä seulotaan tutkimuksen NMR riskimallilla+SCORE2). Tässä myös kolesterolilääkkeiden vaikutus on oletettu hyvin optimisesti, joten hinta olisi tosielämässä merkittävästi korkeampi.
12 tykkäystä
Ja silti tulee paljon halvemmaksi maksaa nuo kaikki verinäytteet, saada kattava riskikartoitus tehtyä ja hoito aloitettua jo sen perusteella. Sairastuneen hoito maksaa aina niin paljon enemmän kuin ennaltaehkäisy, että rahat löytyvät kyllä kunhan tutkimuksella voidaan osoittaa (juuri niin kuin tässä on tehty), että näistä kaikista maksamalla säästetään kokonaiskustannuksessa. Kts. graafin alin rivi ja vertaa sitä kahteen punaisella ympäröityyn riviin.
6 tykkäystä
AI kertoo myös, että Etelä-Karjalassa olisi tällä hetkellä reilut 7000 työtöntä. Ihan kelpo tuloahan tämäkin taas NG:lle on, jos kaikki nämä henkilöt saavat tämän palvelun vaikka seuraavan vuoden aikana ja yksi näyte maksaisi vaikkapa satasen. Näistä ’näpertelyistä’ kertyy nopeasti sievoinen liikevaihto ja senhän NG on jo kauan aikaa sitten osoittanut, että heidän labransa toimittavat kyllä, kunhan näytteitä saadaan sisään.
4 tykkäystä
Homeros pohtii hyvin tutkimustuloksia yllä. NG:n lisäteho riskiryhmien löytämisessä hyvin vaatimaton. Säästöä ei ole osoitettu yhtään missään.
1 tykkäys
Muun muassa hyvinvointialueet tekevät laskelmia siitä, mitä sairauksien hoitaminen maksaa, ja käyttävät niitä päätöksenteossaan. NG:n testien käyttöön ottaminen kertoo siitä, että säästöjä odotetaan saataviksi, vaikka sitä ei ensimmäisenä meille täällä piensijoittajafoorumeilla kerrota. Dataa löytyy varmasti, jos osaat hakea sitä oikeasta paikasta.
Ainoa säästövinkki toistaiseksi löytyy NG.n mainoksista = sitä ei oikeasti ole. Parin pienen hyvinvointialueen pienet pilotit tulevat tähän todennäköisesti kaatumaan.
En kommentoi näitä ajatuksia, mutta sen verran korjaan tuota testin hintaa että sen ovh. hinta on 24€ ja kulu NG:lle on noin 5€. Sinällään hauska ettei Homeros tätä tiedä vaikka tuntuu kaiken muun tietävän
4 tykkäystä
Niin, riippuu mistä hinnasta puhutaan. Terveystalo myy tuota testiä ulos hintaan 199 €.
1 tykkäys
NG:n testin ennustekykyä pitää verrata siihen ettei tehdä riskiennusteita ollenkaan. Koko pointti on siinä että NG:n teknologialla riskiennuste on tehtävissä niin edullisesti ja vähällä työaikavaatimuksella että se on mahdollista tehdä laajassa skaalassa.
Aiemmat työkalut eivät tätä mahdollista, ja siksi väestötason ennakoivan terveydenhoidon riskikartoituksia ei tehdä.
11 tykkäystä
No mutta eikö kannattaisi puhua oikeasta hinnasta siinä vaiheessa jos puhutaan kuluista esim. hyvinvointialueelle? Tuossahan Homeros hakee vaan lisää negatiivisuutta, niin kuin kaikissa muissakin kirjoituksissaan.
Totta, näinhän se menee. Mikä se oikea hinta on? Tuskin tuo TT:n ulosmyyntihinta mutta en usko että sitä HVA:kaan millään ovh hinnalla saa.
Eikö Suomessa kannattaisi koko väestö( täysi-ikäiset) testata kerran vuodessa ja siihen kylkeen tapaaminen ( sairaanhoitaja riittäisi), jossa pidettäisiin kädestä kiinni? Testillä saisi riittävän selkänojan keskustelulle elämäntapamuutoksista jne jne, vaikka Pera tuskin sittenkään makkarasta sekä oluesta luopuu tai vaivautuisi lenkille. Mutta porukka tietäisi aina odottaa neuvolakäyntiä ja olisivat väliajan pois kuormittamasta terveydenhuoltoa. Ei se sen parempaa tai vaikuttavampaa hoitoa olisi, mutta miljarditolkulla halvempaa kuin nykyinen puuhastelu😁 Suomessa tuskin nopeita liikkeitä nähdään, mutta on NH:lla mahdollisuus monessa muussa maassa, jossa muutosta pidetään mahdollisuutena.
2 tykkäystä
En varsinaisesti tiedäkään mitään, vaan yritän ainoastaan keskustella avoimesti NG:n itsekin viittaamista tutkimustuloksista. Ei täälläkään tunnuttu tietävän mitä NG:n oma testi maksaa lopulta hyvinvointialueille, saatika mikä on kokonaiskustannus, koska tuohon pitää lisätä vielä näytteenottokulut ja muut epäsuorat kulut, kun terveystaloudellista tehokkuutta aletaan laskea. Mutta hintaa pitäisi kyllä painaa alaspäin tuosta Terveystalon sivuilla ilmoitetusta.
Noin suuripiirteisesti länsimaissa ajatellaan että terveydenhuollossa yksi laatupainotettu elinvuosi (QALY) saa maksaa maksimissaan 20 000 - 50 000 euroa. Sydän ja verisuonitapahtumiin liittyy keskimäärin 1,5 QALY:n menetys, joten kun tuossa tutkimuksessa käytetyllä NMR riskimallilla seuloo 100 000 ihmistä ja ehkäisee näin 92 sydäntapahtumaa, niin NMR-verianalyysin kaikki kustannukset saisivat olla maksimissaan 30-70 euroa, jotta tämä seulonta olisi juuri ja juuri raja-arvoisesti kustannustehokasta. Ongelma on on vaatimaton lisähyöty metabolomin mittaamisesta. Parempiakin vaihtoehtoja näyttää olevan kuten tässäkin vanhat perinteiset labrat.
Miksiköhän tästä dataa ei laiteta etusivulle isosti, jos se kertoo että NG:n testien olevan hirveän hyviä ja kustannustehokkaitakin? Ainut kova data mitä on julkaistu on se NG:n kirjoittama Naturen artikkeli, jossa vertaisarvioi totesi, että esitettyjen tulosten perusteella riskitestit eivät sovellu terveydenhuollon käyttöön. Tämä tuorein EHJ:n artikkeli antaa samanlaista kuvaa, hyöty on kyseenalainen.
8 tykkäystä
Kumpikaan väitteesi ei pidä paikkansa: hyöty/kustannussuhde ei ole hyvä, on siis kokonaan osoittamatta ja työajan säästöä en ymmärrä ollenkaan. Todellisesta elämässä NG ei toimi niin, että ihminen laittaa sormensa mri-laitteeseen ja saa sieltä samalla toimivat ja ymmärrettävät ohjeet elintapojensa muuttamiseen.
väestötasolla NG:tä paremmin ja halvemmin toimii pelkkä ldl-kolesteroliin määritys.
Homeroksella on selkeästi luonnontieteellistä, terveystaloustieteellisestä ja lääketieteellistä ymmärrystä asiaan.
1 tykkäys
Tämä vuoden 2022 Naturen artikkeli ei ole NG:llä töissäolevien kirjoittama. Kyseessä oli vuoden 2023 Nature-artikkeli. Lisäksi keskustelussa toisinaan unohtuu se, että NG:n yhdestä testistä ei mitata lopputulemana riskiä sairastua yhteen tiettyyn tautiin, esim. verenpainetauti, vaan riskiennusteet saadaan useampaan yleiseen kansansairaukseen.
Vuoden 22 artikkelin discussionista strength/limitations:
In our perspective, 1H-NMR metabolomics profiling is an attractive candidate for a single-domain, multidisease assay. Because many countries already recommend regular check-ups entailing blood tests in the prevention of selected common diseases, our results indicate the potential of NMR metabolomic profiling in combination with simple demographic, but also with comprehensive laboratory predictors to estimate disease risk. In addition, metabolomic risk profiles could be of potential value in the guidance of pharmacological and lifestyle interventions. This is especially relevant for diseases such as T2D, where interventions on modifiable risk factors have been shown to delay disease onset and prevent subsequent comorbidities. Similarly, the Lancet 2020 commission suggested that up to 40% of worldwide dementia may be preventable by interventions on modifiable risk factors. This is particularly compelling because today’s pharmacological treatment options for dementia are scarce. However, the efficacy of various lifestyle interventions is disputed, calling for further experimental investigation.
Before application in routine care, substantial challenges remain. While the 1H-NMR assay is robust and cheaper than mass-spectrometry-based alternatives, sensitivity is lower. Also, current metabolite coverage is relatively narrow and lipid focused. Although a future expansion of metabolite coverage is expected, it presents a limitation for clinical utility to date. Further, downstream quantification from raw NMR spectra needs to be harmonized for the reliable application of multivariable prediction models. While our study population is more healthy and less deprived than the general UK population, the results of external validation in four independent cohorts indicate general transferability of metabolomic states. However, the scope of validation was limited by the available endpoint information, constraining the replication to a subset of seven endpoints. In light of these limitations, we recommend careful scrutinization before application of the metabolomic state model beyond the validated conditions or in specific populations outside the research context. Ultimately, a broad rollout of NMR metabolomics for clinical care requires multiple logistical questions to be addressed, including both sample processing and transport.
3 tykkäystä
Kävin kyselemässä Teemulta syksyn ja alkutalven kuulumisista videolla 
hyvää joulua ketjuun! 
19 tykkäystä