Kyllähän tämän vuoden tuloksen pystyy suunnilleen laskeskelemaan jokainen. Se että osuuko eps 0.05e tarkkuudella oikeaan on ihan toinen juttu. Mutta jos rahastot haluavat toteutunutta faktaa, niin sitähän saadaan sitten ensi vuoden helmikuussa. Onneksi meillä tavallisilla tallailijoilla ei moisia rajoituksia ole, niin voimme tehdä päätökset omaan arvioonkin nojautuen
Tässä on nyt oma ensimmäinen nopea roiskaisu ensi vuoden tuloksesta. Varmaa on vain epävarmuus, mutta kyllä tuosta jo vähän suuntaviivoja alkaa näkemään. Jatkuva liikevaihto lienee tätä arviota suurempi, sillä viime vuoden lopulla ja tänä vuonnakin on myyty paljon laitteita jotka kasvattavat jatkuvaa liikevaihtoa.
Terapialiiketoiminnan laitteistomyyntiä on myöskin ennusteltu laittamalla 100% kasvu vuoden 2024 lukuihin (tänä vuonna laitteita on myyty kappalemääräisesti kumulatiivisesti 100% enemmän kuin viime vuoden lokakuun loppuun mennessä). Uskoisin että yhdistelmälaitteiden myynti alkaa vetämään taas kovemmalla vauhdilla nyt kun diagnostiikallekin on myyntiluvat.
Saa ja pitää haastaa!
Edit. Oli jäänyt ostot -riville teksti että Brainlab olisi poissa laskuista, mutta todellisuudessa sekin on mukana.
Ei ole tosiaan kallista tähän kun peilaa. Olisikohan @Antti_Siltanen antaa vastaavia arvioita nyt jo toteutuneiden myyntilukujen puolesta? En ihan itse ainakaan ymmärrä näin suurta eroa. Mikä painaa Nexstimin EPS:ä noin kovasti Inderesin arviossa vs. Kyhnykeisarin arvioon?
Toki Kyhnykeisarilla melkein tuplat myynti
Ja jälleen, haluaisin ymmärtää paremmin tuota Inderesin arviota.
Olen itsekin tuota Brainlabin noin 100 laitteen vuosimyyntiä pyöritellyt. Mutta koen kovaksi tuon oletuksen tasaisesta jakautumisesta. Jos ensi vuonna menisi 83 laitetta, ja ostajat ovat tyytyväisiä, niin uskon seuraavana vuonna menevän enemmän. Siksi ennustan itse laitemäärän kasvavan 3 seuraavan vuoden aikana tuonne 100 laitteen tienoille. Mitä sen jälkeen tapahtuu, en ole ennustanut. Jotenkin näin: 2026 - 50 laitetta, 2027 - 75, 2028 - 100.
Mikäli sikäli olen oikein ymmärtänyt niin käytännössä kaikki myynti siirtyy brainlabille. Olen optimisti ja oletan että tuo lukumäärä olisi enemmän
Vain diagnostiikkalaitteiden myynti tietyillä markkinoilla siirtyy Brainlabin yksinoikeudeksi. Nexstimille jää diagnostiikkalaitteiden myynti Suomessa ja tiettyjen valittujen asiakkaiden kanssa. Myös terapialaitteiden myynti ja Sinaptican kaltaiset yhteistyöt jäävät Nexstimille.
“Nexstim nimittää Brainlabin tiettyjen tuotteidensa jakelijaksi Brainlabin liiketoiminta-alueella. Poissulkien markkinat, joilla Nexstim tekee suoraan kauppaa asiakkaiden kanssa tai toimii yhteistyössä muiden jakelijoiden kanssa, Brainlab tulee toimimaan yksinomaisena jakelijana leikkausta edeltävässä kartoituksessa ja neurokirurgista interventiota tarvitsevien potilaiden neuromodulaatiohoidoissa. Brainlab saa nimittää haluamansa määrän alijakelijoita. Yksinoikeudellinen neurokirurgiamarkkinan jakelu alkaa välittömästi yhteistyössä Nexstimin myyntiorganisaation kanssa Yhdysvalloissa, Kanadassa, Saksassa, Itävallassa, Sveitsissä, sekä maissa, joissa Nexstimillä ei ole tällä hetkellä omaa jakelijaa neurokirurgiamarkkinoilla. Maissa, joissa Nexstimillä on jo jakelukumppani neurokirurgian alalla, sovelletaan siirtymäaikaa yksinoikeudelliseen jakeluun leikkausta edeltävässä kartoituksessa ja neurokirurgista interventiota tarvitsevien potilaiden neuromodulaatiohoidoissa. Nexstimin oma myyntiorganisaatio jatkaa meneillään olevaa myyntiä valittujen neurokirurgian asiakkaiden kohdalla siirtymäajan aikana. Nexstim jatkaa myös suoraa myyntiä myös neurokirurgian alalla kotimarkkinallaan Suomessa.
Brainlabin yksinoikeuksien ulkopuolella Nexstim jatkaa itsenäisesti tuotteidensa ja palveluidensa kehittämistä, markkinointia, ja myyntiä kaikilla markkinoilla nykyisten ja tulevien neurotieteen tutkimuksen ratkaisujen sekä terapiasovellusten osalta. Tämä sisältää kaikki neuromodulaatiohoidot, joita ei anneta neurokirurgisen intervention yhteydessä käyttäen transkraniaalista magneettistimulaatiota ei-invasiivisesti. Nexstimin oma myyntiorganisaatio, yhteistyössä muiden jakelijoiden ja liikekumppanien kanssa, jatkaa työtä näillä alueilla.“
Nexstimin julkaisu linkedinissä. Aika hyvin pähkinänkuoressa laitteiston käyttöä leikkauksen suunnittelussa.
Aika hauska pousti. Voisi kysyä, kuinka eettistä onkaan että Suomessa nimenomaan vältetään panostuksia erikoissairaanhoitoon ja sen edellyttämään teknologiaan oikein hallitusohjelmien tasolla.
Asia on kyllä juuri päinvastoin, että Suomessa on viime vuosikymmenet vältetty panostuksia perusterveydenhuoltoon. Erikoissairaanhoidon rahoitus on kasvanut moninkertaiseksi samalla kun PTH on pysynyt melkein samalla tasolla. Erikoissairaanhoito on loputon nielu. Jos priorisointia ei tehdä, niin kulut kasvavat loputtomasti. Se on toinen kysymys, voisiko TMS-hoidot olla kustannusvaikuttavampia kuin jotkin muut hoidot, mihin rahaa kaadetaan ilman siitä saatavaa merkittävää terveyshyötyä. Uskon että vastaus on kyllä. Tässä pitäisi myös huomioida sairauspoissaolojen aiheuttamat kustannukset, sillä usein esim masennuspotilaat ovat työikäisiä mutta eivät -kykyisiä.
Itse postaus sen sijaan lupailee hyvää. Hyvinvointialueuudistuksen myötä rahat ovat vain entistä tiukemmassa ja sairaaloiden sisällä eri erikoisalat kilpailevat rahoituksesta keskenään. En odota Suomen julkisesta terveydenhoidosta mitään merkittävää ajuria Nexstimille. Enemmän uskon, että yksityinen alkaa tuottaa TMS-hoitoa enenevässä määrin, sillä työterveydessä ymmärretään työkyvyttömyyden hinta. Se on nimittäin erittäin kova.
Ymmärrän näkemyksesi. Tulen nyt esittämään mielestäni “totuuden”, joka selittää miksi ESH kustannusten hillintähalu on johtanut PTH:n lässähtämiseen. Varoitus, sisältää näkemyksen jolla en saa kavereita.
Pari faktaa:
- Käytännössä 1998-alkaen jokainen hallitusohjelma on sisältänyt kirjauksen (lupauksen) siirtää painopistettä ESH:sta PTH:oon;
- Silti ESH:n kustannukset nousevat ja PTH:n ovat jämähtäneet;
- Tästä huolimatta Suomessa on enemmän yleislääkäreitä kuin Ruotsissa, väestömme on puolikkaan kokoinen (lähde: euroopan unionin tilastopalvelu, on toki mahdollista että suomalaiset valehtelevat);
- Suomessa käytetään suurempi %-osuus kustannuksista ennaltaehkäisyyn ja PTH:oon kuin Ruotsissa;
- Suomessa elinajanodote 60-vuotiailla on matalampi kuin Ruotsissa, miehillä ja naisilla;
- Ruotissa on väestösuhteutettunakin huomattavasti enemmän erikoislääkäreitä, kuin Suomessa;
- Esimerkiksi Ekhva eli Etelä-Karjalan hyvinvointialue valittaa uutisissa, että heillä pitää tehdä yt:tä: samalla valitetaan, että perusterveydenhoitoon ei ole hakijoita;
- Niin THL kuin eräs Aallon tuotantotalouden yksikkö ovat mitanneet ja tulkinneet, että suomalainen terveyskeskuslääkäri tapaa päivässä noin 6 potilasta.
Väitän:
ESH:n kustannusten nousussa on sama ilmiö, kuin putkiremontissa: Kun lykkäämme pieniä kustannuksia vuositasolla, riski realisoituu ja kustannukset nousevat usean vuoden tasolla.
Kun sanotaan että käytämme liikaa rahaa ESH:oon, on kuin sanoisi että käytämme liikaa rahaa putkiremontteihin. Väite on totta, mutta se ei sisällä ymmärrystä syy-seurauksesta.
Suomalainen kuvantamistekniikka on vanhaa, uusia innovaatioita ei käyttöönoteta (koska ei ole rahaa), mutta kasvava ESH:n kysyntä nostaa sitten kustannukset pilviin.
PTH sitten liitelee siinä vieressä, valittaen resurssien puutetta. Ikuinen virsi, veisaajat ovat vain vaihtuneet sosialisteista vapaamarkkinoiden kannattajiin(???)
PTH ja ESH ovat linkissä toisiinsa. Hyvin varustettu ESH on myös PTH:n etu. Tämä johtuu siitä, että ajan saatossa teknologisoituminen siirtää vastuita erikoisaloilta. Esimerkiksi äärimmäisen matalan kentän magneettikuvantamista voi harjoittaa sairaanhoitaja tai ensiapu, kun tänään magneettikuvaajaa ei pääse sorkkimaan kuin radiologi.
Mutta on kovin vähän sairaanhoitajia jotka kehittävät magneettikuvantamista, kovin harva yleislääkäri kehittää työkaluja. Ne tulevat ESH:sta, lähes kaikki, ja valuvat alas muille, koska tarpeet ovat niin paljon vaativampia.
Rahoitusta tähän on ollut Suomessa noin nolla euroa ja kas, ESH paisuu ja PTH kuihtuu.
Haastan tässä välissä:
Olisitko ystävällinen ja etsisit jostakin esimerkiksi anekdootin tasolla, ennaltaehkäisevän toimenpiteen tai PTH:n palvelun, joka olisi tänään 30-kertaa kustannusvaikuttavampi kuin 50 vuotta sitten?
Väitän ettet sellaista keksi. ESH:ssa näitä on niin että kompastuu.
Kun siis Suomessa olemme päättäneet jättää ESH:n panostamatta, hoidamme vanhalla tekniikalla kasvavassa määrin sairastavaa väestöä. Innovaatiot jäävät täysin tekemättä ja ne ostetaan sitten aikanaan ja kalliilla ulkomailta.
Tulee kalliita putkiremontteja, kannattaa siis hankkia sairauskuluvakuutus hyvissä ajoin ja ostaa palvelut esimerkiksi Saksasta tai Ruotsista. Maista, joissa panostetaan PTH:oon vähemmän kuin Suomessa.
Ja ehkä hieman rahvaalampi kysymys: kun Suomen tulevaisuuden vienti lääketieteen tekniikan alalla tahtoo tulla Nexstimeistä, Revenioista ja etenkin listautumattomista yrityksistä kuin Planmeca, on tämä mielestäsi ihan vaan puhdasta sattumaa että ne kaikki pohjaavat ESH-työkaluihin, mutta Suomesta ei oikein ole mitään PTH-tavaraa vietäväksi? Ovatko muut maat nyt vaan idiootteja kun panostavat ESH-työkaluilhin ja me olemme Suomessa etevämpiä, kohta kaikki kopioivat meidän DDR-malliset terveyskeskukset?
(kaikella rakkaudella)
Nexstimin laite ollut mukana tutkimuksessa. Hyvää meininkiä
Nexstimin asiakkaan sivuilla on nostettu laite merkittävään rooliin ja asiakkaille kerrotaan suoraan että käytössä oleva laite on parasta mitä rahalla saa.
How Effective Is Nexstim SmartFocus TMS?
NeuroHealth Treatment Centers adopted the Nexstim SmartFocus® device because of its proven effectiveness. FDA-cleared for the treatment of major depressive disorder (MDD), clinical data from Nexstim show that transcranial magnetic stimulation with SmartFocus® consistently outperforms other devices.
- 71% of the first 55 patients to undergo Nexstim SmartFocus® TMS experienced a clinical response (i.e., experienced a 50% or greater improvement in MDD symptoms). 40% of patients who completed treatment entered remission.
- A clinical response was observed in 74% of the first 108 patients to receive Nexstim SmartFocus® TMS for MDD, with remission in 42% of cases.
- The clinical response improved to 76% in the first 208 patients to get transcranial magnetic stimulation with Nexstim SmartFocus®. Furthermore, remission occurred in more than 50% of cases.
- Clinical response was observable in more than 76% of the first 311 Nexstim SmartFocus® patients, with a remission rate of over 50%.
- Both the 76% clinical response and approximate remission rate of 50% remained consistent in the first 403 patients.
Bottom line: Nexstim SmartFocus® continually outperforms other TMS devices when it comes to the treatment of major depressive disorders. Superior clinical results mean better outcomes for our patients, making SmartFocus® TMS an integral part of depression therapy at NeuroHealth Treatment Centers.