Taas hieman myöhässä ehti syventymään H1 rapsaan ja Orsilan haastatteluun. Itselle tämä on ollut varsin mielenkiintoinen sijoitustarina ja jo useamman vuoden omalla seurantalistalla. Näitä kolmea (kevyt-strategista) riskiä itse vähän pohdin… Laittakaahan hyviä vasta-argumentteja, niin ehkä uskallan hypätä matkaan?
Ovatko 36 projektia oikeasti 36 erillistä mahdollisuutta?
Jos olen oikein ymmärtänyt, Modulightin projekteissa käytetään pitkälti samaa teknologia-alustaa, tehdasta ja pilvipalvelua. Tämä tietenkin tehokasta ja alentaa kustannuksia ja turvaa strategiset inhouse-elementit, mutta samalla myös yhden yhteisen ongelman vaikutus voi levitä moneen projektiin?
Esim. puolijohdeprosessin laatuongelma, pilvipalvelun häiriö, kyberongelma tai viranomaisen vaatima päivitys voisi osua useaan asiakkaaseen yhtä aikaa. Ja eikös FDA edellytä verkottuneilta lääkinnällisiltä laitteilta jatkuvaa haavoittuvuuksien seurantaa ja päivityskykyä..? Eli 36 projektia ei välttämättä tarkoita 36 täysin riippumatonta arpalippua, vaan pohdin tuota kumuloituvaa riskiklusteria?
Kasvava toimipaikkamäärä = automaattisesti parempi kassavirtaa?
PPT-mallissa Modulight joutuu käsittääkseni asentamaan, validoimaan, ylläpitämään ja suojaamaan laitteen jo ennen kuin hoitoja tehdään riittävästi. Jos esim. lääkkeen korvattavuus viivästyy, potilasvoluumin varianssia, lääkeaineen toimitusongelmia tai hoitomalli ei muuten juurru sairaalaan. Modulightille jää laitteen kustannukset mutta ei vastaavaa hoitotuloa.
Oman sijoitustarinan kannalta olisi mielestäni oleellista saada Modulightin raportointiin toimipaikkojen lukumäärän sijasta ennen kaikkea hoitomääriä, käyttöastetta ja liikevaihtoa toimipaikkaa kohden. Näissä edellisissä KPI:ssa muutama kvartaali kasvua X toimipaikkojen skaalaus = PPT-konseptin luottamus. Olisi hieno kuulla näistä lisää, ja uskon että avoimuuus tässä kasvattaisi sijoittajakenttään sitä ”Hervannan kanjonissa” majailevaa luottamusta.
USA:n paikallinen tuotanto = päällekkäisiä investointeja?
Modulight on kertonut edistävänsä paikallista tuotantoa Yhdysvalloissa. Tämä tietysti asiakkaiden tai geopolitiikan kannalta ja tariffien Risk-managementin kannalta ymmärrettävää, mutta kuulostaa myös mahdollisesti kalliilta. Tampereen tehtaan kapasiteetti ei varmasti ole täydessä käytössä, ja säädellyn tuotannon käynnistäminen toisessa maassa vaatii laitteita, henkilöstöä, laadunvarmistusta, prosessiosaamista ja auditointeja jne…
USA-tuotanto kuulostaa enemmän lisärahoituksen ja osakelaimennuksen alulta, kuin kasvumoottorilta…?