Pelko siitä, että työnjohtajana teen virheen. Vaikka ymmärtäisin asiat paremmin kuin yläpuolellani oleva.
Pelko siitä, että virkahenkilönä teen virheen. Vaikka asiat pitäisi mielestäni tehdä toisella tavalla.
Suomalainen elää pelosta. Se tuhoaa itsenäisen ajattelun. Suomalainen noudattaa joka ikistä lakipykälää, koska jos niitä rikkoo, seuraa rangaistus.
Kun EU asettaa direktiivin, kumartaminen alkaa. Vaikka direktiivi olisi kuinka älytön ja sopimaton otetaan se käyttöön. Sitä ei uskalleta muuttaa eikä vastustaa.
Sosiaalihenkilöstö pelkää. Siksi rahaa syydetään järkyttäviä määriä. Eihän se heidän rahaansa ole. Jos ei tukea tipu olet rasisti. Siinähän rakennat uraasi.
Poliitikot pelkäävät. Jos teen huonoja ratkaisuja, en pääse urallani eteenpäin.
Kuka poliitikko uskaltaisi ehdottaa turhien tukien poistamista niin että tästä lähdettäisiin nousuun.
Niinpä.
Tulee päivä, jolloin Kelan luukulla on lappu; ei rahaa. Mitenkäs sitten suut pannaan?
Kyllä suurin osa työttömistä haluaa töihin ja mahdollisimman nopeasti. Harvassa ovat ne, jotka tykkäävät työttömyydestä eivätkä halua töihin. Nämä ideologisesti työttömät ovat hyvin pieni marginaali, joista saadaan vain hauskoja trollaavia otsikoita.
Kyllä mä olen tavannut myös useita yksinhuoltajia jotka kylmästi toteavat ettei vain kannata mennä töihin. Tosin ajan kanssa ovat ehkä tajunneet, että ennemmin tai myöhemmin on pakko eikä pitkä tauko tee hyvää työn saannille.
Kyllä, mutta jos oman alan palkkatyötä ei heti löydy, uskaltaako työtön ottaa riskin edes pienimuotoisesta yrittämisestä tai muun alan sivutoimisesta keikkatyöstä? Ei, koska työtön menettää heti tuet kokonaan tai osittain, jos on jotain muuta kuin täysin työtön. Varsinkaan ansiosidonnaisella ei ole kiire takaisin työelämään, koska välitöntä taloudellista pakkoa ei ole. Sama koskee muuttoa toiselle paikkakunnalle uuden työn takia, joka usein ei ole taloudellisesti kannattavaa.
Nämä kannustinloukut, joita on paljon muitakin, aiheuttavat osaltaan sen, että riskinotto ei Suomessa kannata. Jos edes osa työttömistä uskaltaisi kokeilla yrittämistä ja loppuosa pakotetaan mihin tahansa työhön tukien vastineeksi, saataisiin talouteen ihan uudenlaista dynamiikka ja samalla julkisen puolen taakkaa kevennettyä.
Mutta mahdotontahan tämä on, koska kukaan ei äänestä poliitikkoja, jotka oikeasti saisivat jotain järkeä maailman anteliaimpaan sosiaaliturvaan. Itse asiassa sellaisia poliitikkoja ei taida edes olla olemassa tässä maassa.
Yrittäjäksi ei lähdetä ihan siitä syystä, koska siihen ei kaikista ole. Se, mikä tuntuu itselle selvältä ei isossa kuvassa ole sitä. Varsinkin kun kyse on yrittäjyydestä. Katsomosta asiaa on täällä foorumilla helppo huudella.
Muuttamiseen saa tukea Kelalta. Toki sopassa voi olla mukana mahdolliset lapset ja puoliso, joista jälkimmäinen voi olla nykyisellä kotipaikalla töissä. Näissäkään yhtälöt eivät ole selviä.
Tuet ovat nykypäivänä jo pienet eivätkä ihmiset halua niitten varassa elää muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Siksi iso osa haluaa nopeasti töihin eikä jo valmiiksi pieniä tukia ole järkeä pienentää lisää, koska työtä ei ole tällä hetkellä.
Ennen Ukrainan sotaa Suomen taloutta kannatteli yksityinen kulutus. Nyt se on pohjassa. Nyt vaan pidetään sitä kovempaa pohjassa. Nämä “mee töihin” -huutelut ovat turhia ilman aitoa konkretiaa.
En ole sanonut, että jokaisen työttömän pitäisi alkaa yrittäjäksi. Väitän kuitenkin että noin 300 000 työttömän joukosta löytyisi tuhansia ihmisiä, joilla on edellytyksiä yrittäjiksi jos heillä olisi siihen taloudellinen kannustin.
Tämäkin. Miksi työn perässä muuttamista tuetaan verorahoista? Jos Suomen työmarkkinat toimisivat markkinatalouden sääntöjen mukaan, mitään tällaista pelleilyä ei tarvittaisi.
Entä jos tukiin ei ole rahaa? Suomalainen hyvinvointivaltio on käytännössä huijaus, koska meillä ei ole vuosikymmeneen ollut varaa nykyisen kaltaiseen hyvinvointiin. Valtiontalouden näkökulmasta työttömyysetuudet pitäisi lopettaa kokonaan.
Ja jos työtä ei ole tarjolla, pitäisikö työttömien itse tehdä jotain hyödyllistä vai onko ok, että odotellaan että joku muu järjestää sen työpaikan? Samalla pienenevä työssäkäyvien joukko rahoittaa tämän odottelun maksamalla maailman korkeimpia veroja.
Valtiotalouden näkökulmasta pitäisi lopettaa paljon muitakin tukia, esimerkiksi yritystuet. On helppo huudella jos on sattunut syntymään kultalusikka suussa tai onnistunut perustamaan menestyvän yrityksen. Kaikilla ei ole tätä mahdollisuutta.
Se että valtion talous olisi ehkä hieman parempi, niin miltä valtio oikein näyttäisikään. Mallia voi katsoa vaikka Amerikan ihmemaasta. Näennäisesti kansalla menee hyvin mutta kun putoat työelämästä niin mitä jää jäljelle. Eipä oikein mitään, ellei satu olemaan sukanvarressa reilusti säästöjä. Työllä pitäisi myös pystyä elämään.
Eli mielestäsi kaikki on työttömän syytä ja keskiössä on vain työttömän laiskuus. Muut syyt ovat tekosyitä.
Taloudellinen kannustin on turha jos siihen yrittämiseen ei ole sitä aitoa paloa mitä se tarvitsee ja se suurelta osin puuttuu. Mihin sitä markkinataloutta tässä tarvitaan? Nykyisenä etätyöaikana ja kelan muuttoavun turvin ihmiset voivat hakea huomattavasti isommalta alueelta töitä ja työnantaja sitten saa isommasta massasta valita parhaimman. Eikö tämä ole kaikkeista tärkeintä?
Työttömät tekevät juuri sitä mitä pitääkin eli hakevat työtä. Eikö se ole työttömän tarkoitus? Kun työttömät saavat töitä niin työllisyysetuisuuksiinkin menee vähemmän rahaa.
Tämä on taas tätä populismia, että kaikki korjaantuu vain yhdellä pienellä päätöksellä. Totuus on kuitenkin aivan muuta.
Suomessa, jos missä, kaikilla on mahdollisuus menestyä. Täällä ei ole kastijärjestelmää joka tuomitsee ihmisen pysymään köyhänä. Ilmainen koulutus, hyvä infra, ei korruptiota. Jos ihmisellä itsellään on halu menestyä, se on edelleen mahdollista, vaikka hallitukset toisensa perään ovat tehneet parhaansa työn kannustavuuden tuhoamiseksi.
Suomella ei ole enää vaihtoehtoja. Jos jatkamme velaksi elämistä, joidenkin vuosien päästä tänne tulevat IMF:n ja EU:n komission herrat kertomaan miten säästökuuri tehdään. Kreikka on varoittava esimerkki, mitä seuraa kun tyhmä kansa ja politiikot ajattelevat lyhytnäköisesti omaa etuaan ja unohtavat markkinatalouden lait.
Suomessa ongelma onkin siinä, ettei kenenkään ole pakko tehdä mitään. Täällä voi elää vauvasta vanhukseksi velttoilemalla ja syyttämällä muita omasta saamattomuudesta. Aina on joku sossutäti pitämässä huolta ja antamassa lisää rahaa.
Jos työtön ei saisi euroakaan rahaa, taloudellinen kannustin mennä vaikka marjametsään tai pulloja keräämään löytyisi hyvin nopeasti.
Kun ketjun aihe on “Miten Suomeen pitäisi luoda talouskasvua?”, olisi mukava kuulla teiltä muutosvastarintaisilta, miten te luotte kasvua tähän maahan, kun mitään muutoksia nykysysteemiin ei saa tehdä?
Työttömyystuet ja työttömyys on ihan pikkurahoja tässä sirkuksessa, eikä niiden lakkauttamisella ja kaikkien työttömien pakottamisella töihin saataisi edes valtiontaloutta vielä tasapainoon. Veroista sekä veroluontoisista maksuista ylivoimaisen enemmistön vie eläkkeet, vanhainhoito ja vanhusten sairainhoito. Näistä täytyy leikata reippaalla kädellä ja kaikki indeksikorotukset jäädyttää toistaiseksi, jotta tämä niin kutsuttu hyvinvointivaltio voitaisiin pelastaa. Koska demokraattinen enemmistö ei suostu äänestämään itsellensä merkittäviä leikkauksia nauttimiinsa etuihin, eikä vähemmistö ole valmis tekemään aseellista vallankumousta, nykyiseen kriisiin ei ole olemassa poliittista ratkaisua.
IMF on jo antanut vinkkinsä Suomen talouden kohentamiseen ja ne ovat samansuuntaisia mitä nykyinen hallitus on tehnyt. Olematonta ruuvin vääntämistä ehkä lisää, mutta kertomasi pelottelut ovat aivan turhia. Eivätkä mitenkään Kreikan kanssa linjassa. Kreikan ongelma oli veronkierto. Jos porukka siellä olisi maksanut veronsa niin kuin pitää niin mitään muutoksia ei olisi tarvittu.
Kuvailemasi löysäily on yksittäisten ihmisten aikaa mitä tässä ketjussa on jo monesti sanottu. Kukaan ei henkilöä ahdistele jos hän ei halua nostaa tukia. Muutenkin meillä nyt on sellainen asia kuin perustuslaki, jossa mainitaan myös ihmisarvo.
Meidät on ohjattu ajattelemaan niin että syyllistetään helposti niitä yhteiskunnan vähäosaisimpia kuppareiksi vaikka ne isot rahat kupataan siellä virkakoneiston huipulla aivan surutta, vaikkapa sopeutusraha on yksi hyvä esimerkki kuinka vuosia pumpataan surutta veronmaksajien rahoja tai vaikkapa joku huippuurheiluyksikkön hallituksen tähtitieteelliset palkkiot mistä lopputuloksena on 0 mitallia. Jos itse saisin päättää omista verorahoista antaisin ne mielummin suoraan valmennukseen ja urheilijalle. Niin kauan aikaa kun tässä yhteiskunnassa keskitytään suomen heikkosta tilanteesta syyttämään jotaki onnetonta työtöntä niin asiat ei tule yhtään parantumaan.
Ovatko nämäkään niin isoja rahoja? Valtion alijäämä on 10 miljardin luokkaa ja eduskunnan vuosibudjetti on 66 miljoonaa euroa. Työttömyysetuuksiin menee muutama miljardi vuodessa. Vanhuuteen liittyvät kulut ovat niitä isoja rahoja, kuten @Pohjolan_Eka jo mainitsi.
Olen täysin samaa mieltä. Pelkkä vanhustenhoidosta tai eläkkeistä leikkaaminen ei kuitenkaan synnytä kasvua. 80+ ikäinen ei nouse hoivakodin sängystä takaisin työelämään, vaikka siinä kuinka paljon säästetään kustannuksia.
Työikäisten joutilaiden ihmisten saaminen mihin tahansa töihin sen sijaan toisi verotuloja ja kasvattaisi taloutta. Siksi työttömyysetuuksia pitäisi karsia rankalla kädellä, vaikka etuudet itsessään ovat pieni osa julkisista menoista.
Lillukanvarsiahan noikin ovat. Toki voidaan keskustella niiden moraalisesta oikeutuksesta, mutta vaikka kaikki sopeutumisrahat ja huippu-urheilutuet peruttaisiin, ei valtiontaloudessa muuttuisi mikään. (Oletan sinun tarkoittaneen noita kahta menoerää vain esimerkkeinä, enkä tarkoita nyt sen enempää tarttua näihin, mutta mainittakoon, että sopeutumisrahoja maksettiin viime vuonna reilu miljoona euroa ja huippu-urheiluun laitettiin jotain vajaa 20 miljoonaa euroa – pyöristäen ylöspäin näistä tulee 21 miljoonaa euroa, mikä vastaa n. 0,02% valtion budjetista.)
Myönnän itsekin yllättyneeni tuosta @Pohjolan_Eka jakamasta artikkelista (mulla ei ole hesaritilausta ja juttu on maksumuurin takana, mutta nettiä tutkailemalla sain yleiskäsityksen artikkelin teesistä). Tämä vahvistaa käsitystäni siitä, että yrittäjyyttä täytyy tukea enemmän luomalla paremmat edellytykset siihen hyppäämiseen. En tarkoita yritystukia, vaan pikemminkin yrittäjän henkilökohtaisen elämän turvaamista. Nykytilanteessa yrittäjäksi hyppäämiseen liittyy niin paljon epävarmuutta (sosiaaliturva, eläkkeet, jopa asuntolainan saanti) ja selvitettävää, ettei riskiä kaihtavampi sitä uskalla tehdä, vaikka ainekset hyvään yrittäjään olisi olemassa. Julkinen puoli pystyisi nimenomaan näitä yrittäjyyden overheadeja poistamaan ja siten helpottamaan yrittämistä useammalle.
Alkaa käymään vähän hämmentäväksi ainakin omiin rahoihin verrattuna että miljardit ja sadat miljoonat eivät ole juuri mitään, koska jokin toinen nippu on isompi, tai jopa selvästi isompi.
Turhan poistaminen ja tuottavuuden hakeminen on AINA erinomainen juttu, ja tehokkaan julkisen sektorin siemen.
Kyse ei edes ole varsinaisesta leikkaamisesta kun poistetaan turhaa.
Mitä tulee noihin työttömyyskuluihin yms niin kannattaa miettiä nimenomaan makrotalouden kannalta mitä tuilla eläminen pitkäaikaisesti todella kustantaa.
-työttömyyskulut
-perusturvakulut
-asumistuet
-harkinnnavaraiset tuet
Edit: sekä tietenkin työtön ei juurikaan osallistu yhteiskunnan laajojen menojen kustantamiseen, kuten infra, puolustus, terveyden hoito, koulutus, yms.
Toki varsinaisia nettomaksajia on toki muutenkin luokkaa suhteellisen vähän, oman osuuden maksajia sentään enemmän.
Todelliset työttömyyskulut ovat huomattavasti isompi asia kuin suorat työttömyysrahat
Lisäksi kannattaa pitää mielessä paitsi yksilön henkilökohtainen etu olla elämänsä parhaat vuodet osa aktiivista yhteiskuntaa, sekä ylisukupolvinen esimerkki lapsille, tai sukulaisille, tai ylipäätään kansalaisille.
Tänään oli Björn Wahlroos talousaamussa haastateltavana ja viesti on samantapainen kuin aiemminkin: tehdään oikeita asioita Orpon hallituksen toimesta, mutta muutokset ovat vain liian pieniä.
Pointti kai noissa leikkauksissa on aina se, että niiden jälkeen voidaan alentaa veroja, joka sitten ruokkii taloudellista toimeliaisuutta ja edelleen talouskasvua.
Mitä tulee vaikkapa eläkkeisiin ja sitten geneeriseen väitteeseen, että: “Kyllähän asioita tehtäisiin, mutta kun se on poliittisesti vaikeata”, niin nostetaanpa tähän esimerkki. Muistelisin nähneeni, että eläkerahastojen hallinnointipalkkiot ovat luokkaa 2 %, vai oliko jopa yli. Käytännössä pitävät aivan liian suurta tiimiä noita hoitamassa, jonka lisäksi maksavat vielä isoja palkkioita ulkomaisille hedgerahastoille varainhoidosta.
Vaikka eläkkeistä leikkaaminen tai vastaava voi olla poliittisesti vaikeata, niin siitä tuskin rollaattoreilla noustaisiin barrikaadeille, jos varainhoitoa hieman järkeistettäisiin. Mutta eipä näin tehdä. Eli vaikka on täysin selkeä kohta, jonka korjaaminen olisi vielä poliittisesti helppoa, niin ei. Se kertoo ainakin minulle ihan tarpeeksi ja voidaan lopettaa puheet: “Mutta kun se olisi poliittisesti vaikeata”. Ehkä, mutta kun ei ole edes halua silloin, kun tuota estettä ei ole.
Samassa jutussa oli myös linkki juttuun, mikä hyvin osoittaa että sama hallitus voi tehdä hyviä juttuja, mutta myös politiikkojen perussähläystä.
Taustana vielä sen verran, että kroonisten vajeiden pienentämisen hengessä hallitus päätti nostaa sähkön verokantaa jota mm teollisuus noudattaa, ja poistaa teollisuuden sähköistämisen tuet.
No huoli nousi että datakeskukset eivät tule suomeen ja päätettin että datakeskusten sähköverokantaa ei nostetakaan. Sitä kun ei nostettu niin nostamattomuus korvattiin kaivosverolla.
Nyt on Bolidenin hankkeet menossa säppiin, Outokummun kaivoksen laajennus samoin. Ehkä muutakin.
No elokapina ja vihervasemmisto pääsevät toki torille kun kansallisaarteet jäävät maahan, ja rahaa nyt riittää ilmankin kongolaistutaan vielä lisää.