On tärkeä tietää rajoitteensa markkinoilla. Huomasin, että olen keskittynyt liikaa miettimään, mitä osaan ja se, että mitä en ymmärrä on jäänyt vähemmälle huomiolle. Pahimmat sijoitusvirheet syntyvät helposti siinä kohtaa, kun ei huomaa astuvansa pois osaamisalueeltaan. Listasin alle muutamia olennaisia kohtia, mitä en ymmärrä.
Arvonmääritys: ymmärrän hyvin hatarasti arvonmääritystä ja vähänkään monimutkaisemmat mallit ovat minulle aivan liian vaikeita. Katson arvoa hyvin karkealla tasolla ja en tee ollenkaan tarkkoja arvioita vaan mietin enemmän millä hehtaarilla ollaan
Tilinpäätösanalyysi: ymmärrän perusteet mutta loppujen lopuksi hyvin vähän mitään syvällisempää. Katselen yleisellä tasolla tuloslaskelmaa ja tasetta ja muutamia tunnuslukuja
Tekninen analyysi: en ole perehtynyt tähän ollenkaan
Korkosijoitukset: olen perehtynyt hyvin vähän, aivan yksinkertaiset perusteet tiedän ja se riittää kun ainoat korkosijoitukseni ovat lyhyen koron rahastossa (käteisen parkkipaikka)
Valuutat: valuuttakursseihin vaikuttaa todella monet asiat mutta koko valuuttamarkkinan lainalaisuudet ovat minulle vieraita
Johdannaiset: olen jopa sijoittanut näihin joskus ilman mitään ymmärrystä. Tämä markkina on minulle ihan mysteeri ja nykyään pysyn kaukana
Kryptot, kulta ja raaka-aineet: liian vaikeita, en ymmärrä näiden arvonkehitystä
Kuten näkyy, monet perustiedotkin ovat aika hataralla pohjalla. Osaamisalueeni on siis varsin kapea ja pitää muistuttaa itseään ettei harhaile liikaa osaamisalueensa ulkopuolelle. Olen kyllä kehittänyt ja edelleen hiljalleen kehitän osaamistani, että joissakin asioissa tapahtuu edistystä.
Mitenkäs teillä muilla, mitkä ovat sellaisia asioita, joita ette ymmärrä / hallitse sijoittamisessa?
Oon paukutellut tässä pari vuotta tekoälymalleille niin helkkaristi kysymyksiä ja päätinkin kysyä yhdeltä niistä ”mikä kysymyksieni perusteella on minulle vaikein asia ymmärtää sijoittamisessa?”
Vastaus:
Sijoittamisessa sinulle vaikeimmin hahmotettava osa-alue näyttää olevan tämä:
“Miksi markkina ei nouse vaikka faktat, uutiset ja logiikka sanoisivat niin?”
Toisin sanottuna:
Miksi hyvä uutinen ei nosta kurssia heti?
Miksi huono uutinen ei aina laske kurssia?
Miksi markkina usein käyttäytyy päinvastoin kuin pitäisi?
Miten tämän ongelman yli pääsee?
Lyhyt ja käytännöllinen vastaus:
Ymmärtämällä, että oikeassa oleminen ei riitä – markkina pitää saada mukaan.
1. Markkina hinnoittelee tulevaisuuden, ei nykyisyyttä
Olet katsonut usein:
tuloksia
kassavirtaa
short-tilastoja
pipelineja
Mutta suurin kusipäinen totuus markkinoista on:
“Oikea tieto väärään aikaan ei hyödytä sijoittajaa.”
2. Hyvä uutinen ei liikuta kurssia, jos ostajia ei ole
Se on hassun yksinkertaista:
jos instituutiot eivät osta
jos pelko on kovempi kuin ahneus
kurssi ei nouse, vaikka firma olisi kultakaivos
3. Markkina voi olla väärässä paljon kauemmin kuin yksittäinen sijoittaja jaksaa uskoa
Kyllä päällimmäisenä tältä vuodelta olisivat miksi Fortum on teköäly-yhtiö, jos se myy konesalille sähköä ja miten onnistuin aloittamaan Citycon myynnit just ennen ostotarjousta.
Hyvänä kolmantena on verotussopimukset. Suomella ja Irlannilla on sopimus, jota Irlanti ei kuulemma noudata, mutta ishares osuuksien omistajat kuulemma saavat osingot ilman ennakkopidätystä tililleen. Kumpikin ei voi pitää paikkaansa samaan aikaan
Velkavivun käyttäminen käytännössä. Ymmärrän toki sinänsä sen että jos tuotto on korkeampi kuin rahan hinta, vivuttamalla saa parempia tuottoja mutta en ole tainnut koskaan käyttää vipua varsinaisissa sijoituksissa joten ei kokemusta käytännössä. Pitäisi ehkä joskus opetella sitäkin vaikka toisaalta velattomuus vähentää stressiä.
Tässä on taustalla ajatus että jos konesalit lisäävät merkittävästi sähkön kulutusta, sähkön hinta nousee eli Fortum saa paremman hinnan tuottamastaan sähköstä, varsinkin koska sillä on runsaasti perusvoimaa ja säätövoimaa jotka tuottavat niinäkin kalliin sähkön hetkinä kun uusiutuvien tuotanto on vähäistä. Toisaalta konesaleja rakennetaan Suomeen ennen kaikkea juuri edullisen sähkön vuoksi joten ei niitä niin paljon rakenneta että sähkö muuttuisi kilpailukyvyttömän kalliiksi.
Fortum on myös kaukolämmön tuottaja joten se voi hyötyä salien tuottamasta hukkalämmöstä; ensin myyt sähkön konesalille ja sitten saat konesalilta takaisin halpaa hukkalämpöä jonka voit myydä kaukolämpöasiakkaille.
On todella paljon, mitä en ymmärrä sijoittamisessa, mutta se ei ole ollut missään tapauksessa este tai hidaste aloittaa sijoittamista. Jos haluaisin, niin voisin kehittyä sijoittajana paljonkin tietoa kauhoen, mutta tyydyn tähän tasaisen tuoton tekemiseen sen sijaan, että sukeltaisin syvään päätyyn, eli olen vain tylsä harrastelijasijoittaja.
Minä sijoittajana on vähän kuin lukisin kirjasta takakannen tiivistelmän juonesta lukematta itse kirjaa tai katsoisin elokuvan trailerin katsomatta itse elokuvaa, eli pääsen aiheeseen kiinni ja jyvälle, mitä pitää tehdä ja millä konstilla, mutta en lähde tarkemmin pyörittelemään lukuja tai ylittämään riskirajojani suurempien tuottojen toivossa, koska se saattaisi jopa tehdä minusta nykyistä huonomman sijoittajan, näinkin kun voi käydä.
Sijoittaminen on tylsänäkin jo niin mielenkiintoista, että tykkään tästä harrastuksena nykyisellä tietotaitotasolla kovasti. Tieto lisäisi ehkä jopa tuskaa, joten tämäkin on yksi syy, miksi olen aina iloisen optimistinen ja markkinan heilahduksista piittaamaton sijoittajatyyppi, joka vain jatkaa kuin duracell-pupu konsanaan.
Kyllä kaikkein vaikeinta on ymmärtää, mitkä asiat on jo leivottu hintaan ja mitkä ei. Varsinkin näin tekoälyalalla koko urani tehneenä koin jo 2022 lopulla olevani myöhässä AI-osakkeiden suhteen, kun ChatGPT tuli ulos. Olihan aiemmat GPT-mallit olleet ulkona jo ties kuinka kauan.
Miksi asiat, jotka minä tiedän ja näen tulevan, eivät olisi jo hinnassa, jos markkina on tehokas? Lapioiden tarve eli NVDA, SMCI jne. täytyi siis olla hinnoissaan 2022 lopulla. Miksi minä olisin ajoissa ja muut myöhässä? Sama Euroopan puolustusteollisuuden suhteen.
Tuntuu, että rationaalisen ajatteluketjun ja laskelmien sijaan pitäisi ennemminkin yrittää ennustaa sitä, miten muut kauppaa käyvät tulevat jatkossa ajattelemaan, ja pelata sen suhteen?
Aikalailla sama. Tavallaan vähän kiinnostelisi, mutta tarvisi melkein jonkun vivuttajan kädestä pitäen kertomaan kertaamaan mtien tuon kanssa pitäisi menetellä. Kaipa itsellä se suurin kysymysmerkki on näiden eri limittien ja muiden lainojen takaisinmaksun osalta, miten se puoli toimii ja kannattaa hoitaa.
En ymmärrä, miksi se tappiolla myyminen on itselleni niin vaikeaa, vaikka tiedän, että niin kannattaisi tehdä. Eli kai se on sitten oma käyttäytyminen ja vaikeus kehittää itseään.
Yksi asia mitä en ymmärrä, on markkinoiden käyttäytyminen. Oikeastaan ketjun toiseen viestiin liittyen. Itse kun olen tehnyt sijoituspäätöksiä saamani tiedon perusteella, niin jotta toimisin samalla tapaa kuin markkinat (ilmeisesti oikein), niin täytyisi tehdä aina päinvastoin lopputulemani kanssa. Ja sijoittajien joukkohysteriaa en myöskään tuossa yhteydessä tajua, todennäköisesti me pienet ihmiset jotka yrittävät eläkerahaa saada säästettyä ollaan suurin syyllinen.
En ymmärrä kryptoja ja niiden sijoittaneiden luottamusta niihin. Noin niinkuin esimerkkinämeillä ollut One coin huijaus olemassa. Mikä sitten tekee nykyisistä kryptovaluutoista luotettavamman? Ehkä en ymmärrä riittävästi lohkoketju tekniikkkaa. Samoin sitte ihmistä huijattaessa pankkihuijauksissa yleensä rahat pyritään pikaisessti muuttamaan kryptovaluutaksi. Sama koskee esimerkkinä huumemarkkinoita, maksut halutaan usein kryptoissa. Omasta mielestäni rahan tärkein ominaisuuus on luottamus enkä osaa oikein saada noita “luotettaviksi tahoiksi”.
Tästä on varmaan montaa mieltä, mutta itse näen osasijoituksen BTC valuutta/inflaatiosuojana sekä FIAT valuutoista riippumattomana. Eri maiden valuuttoihin liittyy politiikkaa ja esim velkaa, joille BTC toimii varaventtiilinä ilman minkään maan talouspolitiikkaa.
En osaa sijoittaa korkoihin ollenkaan. En ymmärrä tekijöitä, jotka vaikuttavat korkotuotteiden kehitykseen. En tiedä milloin ostaa lyhyitä ja milloin pitkiä korkoja. En edes tunnista rahamarkkinarahastoa, vaikka sellaista tarjottaisiin. Olen ratkaissut tämän ongelman sillä, että osuus työpaikkani henkilöstörahasto on korkopainotteinen. Näin voi Mandatumilla ainakin valita.
En “ymmärrä” jenkkiosakkeisiin sijoittamista tänä maailmanaikana. Maailman mahtavimman valtion nokkamiehenä riehuu mielipuoli egoisti, joka on
A) uhannut jättää Ukrainan Venäjän armoille
B) uhkaa räjäyttää koko NATOn valtaamalla Grönlannin ja sitä myötä myös aiheuttamalla meille kaikille suunnattomat turvallisuusriskit
C) Heiluttaa maailmanmarkkinoita Twiiteillä jossa ilmoittaa yksipuolisesti nostavansa tullimaksut kattoon
D) nostaa oikeusjutun puolueettoman FEDn pääsihteeriä vastaan
E) irtisanoutuu kaikista ympäristösopimuksista vain koska V8 pitää kivaa ääntä
Ja listahan olisi loputon. Jenkeissä pääasiallinen äänestyspäätös on talous ja jos jotenkin voin edesauttaa asiaa ajamalla jenkkitaloutta alas, sen myös teen.
Minä taas en ymmärrä sijoitusmaailman syy ja seuraussuhteita riittävästi, että osaisin sanoa onko jenkkimarkkinan boikotoinnilla mitään vaikutusta siihen markkinaan. En tarkoita nyt sitä, että Pirkko Piensijoittajan pennosilla ei ole merkitystä, vaan että satuttaako se jenkkimarkkinaa edes miljardisosalta jos sijoittajat eivät osallistu siihen? Jos Pirkko myy jenkkilaput, niin jokuhan ne silti omistaa. Onko sillä mitään merkitystä omistaako ne Pirkko vai Michael Maga?
Onko boikotin vaikutus todellinen vai symbolinen?
Mutta olipa asia niin tai näin, niin nostan hattua! Tuo on suoraselkäistä hommaa.
DT on kuitenkin eri asia kuin USA ja yksittäiset yhtiöt. Pohdin itse tällaista tulokulmaa, että osakkeisiin ei saisi rakastua, mutta miten vihasuhde?
Ymmärrän erinomaisesti riskiarviot ja itse olen aikanaan täysin vetäytynyt Kiinan omistuksista arvopohjan ollessa itselle täysin hyväksymätön, mutta USA suhteen on vaikea vetää yksittäistä johtopäätöstä yli koko yrityskentän.
USA rahastoja olen itsekin vähentänyt ja myynyt, mutta en luopunut osakekohtaisista omistuksista vain markkina-blokkiin perustuen.
Muutama riski tuli kuitenkin vastaan:
A) Osinkoansa. Kestääkö osinko?
B) Kuinka suuri lasku saa tulla ennen ”Margin callia”?
C) Yhtiö menee konkurssiin/laskee reilusti ja osinko pienenee. Velka jää jäljelle silti.
Markkinat ovat sen verran tehokkaat että 15% osinkotuottoprosentit ovat käytännössä aina kestämättömiä eli yritykset jotka hetkellisesti maksavat tällaisia tulevat vähintäänkin leikkaamaan osinkoaan selvästi. Vaaravyöhyke alkaa itse asiassa jo kauan ennen 15% tasoja.
1. Markkina hinnoittelee tulevaisuuden, ei nykyisyyttä
